Omoghoj Baaj, Ellej Bootur (Curapcy orojuonun II baryjaana)

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

Slepsov Petr Filippovic,

72 saastaaq, Baqsy nehiliege,

Curapcy orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1934 s. Ot yjyn 19 kwune, "Kwomuk"


                                           I

Saqa twordo-uuha buolbut soghoruu dieki oloqtooq braatskaj omuk kihite tataar omuk siriger dojdulammyta wuhu. Ol bejete occogho onno baar omuktary kytta wostohon-saastahan biir kemnge ataq meneek kwuruure keler.

Kini tworuku sylgy, ynaq swuohuleeq, kihileeq ebit. Ol kwuruurge ongoston kini swuohuleeq, 40 kihileeq, biir Aan Daqqan dien ojoqtooq, biir Dajbaaqy Qara dien uollaaq, Njykaa Qaraqsyn dien maany, Qaan Etilik dien kwojgo ikki kyystaaq buolan ongoston, Woluone woruhu bulan twuspekke, munan biligi Bwuluu woruhunen ajannaan, boluotunan wureq ustun tangnary ustan iher.

Ol ihen Bwuluuge toqtoon, kuhaghan-djodjoghon djonun onno qaallaran, oloqtoon, bejete wutuo djonunuun Bwuluu woruhun tworduger kelen Woluoneghe kiirer. Ol kiiren turan qotu-soghuruu dieki kworuoleen baran, worus worotun "djollooq oloqtooq, wutuo dojdu bu dieki ebit" dien, bili ustan iher boluotun woro becimeleen Woluone woruhu woksojor. Ol woksojon biligi Nam siriger kelen, occogho tongustar olorollorun kworso twuhen oloru wuuren, biir sirge toqtoon oloqsujardyy turunar, buka, Taraghana dien dojduga ebite buoluo dieq kurduk etellere. Ol gynan baran oloqsujbakka eretin woksojon, biligi Djokuuskaj kuorat onnugar "Saqsary" dien kwuolge toqtoon, kini qonuutugar sanga aat aattaan, taptaan oloqsujar. Ol oloqsujan Omoghoj bajar, djono-sergete wuksuur.


                                           II

Omoghoj bastaangy djiete kyhyn buor balaghan, twunnuge, ihiger ohogho suoq, araj wurdunen ere syrdyk kiirer ahaghastaaq, djietin ortotunan qolumtannaaq. Sajyn emie onu maarynnyyr uraha djieleeq. Kini sylgy ihitin bilbet, yhyaq yhary bilbet, uhanyy, ongoruu dieni qoton bilbet ebite wuhu dien buolara.

                                           III

Kenneki, sotoru soghus Omoghoj kennitten tataar duu, bratskaj duu tworutteeq "Er Soghotoq Ellej Bootur" dien qahya ere buolan emie sajyn Woluoneni tangnary ustan kelbitter. Kiniler boluotunan, boluot ihiger balaghannaaq kelbittere wuhu dien buolara, onu soroqtor sylbaghynan bwurunen, dwulung miinen ustan kelbittere wuhu diillere.

Ol kelenner ilin enger, biligi Ilin Qangalas siriger "Oj Bes" dien dojduga (Nworukteeji Qangalas ologhor) toqtuullar. Many bilen Omoghoj baaj kergen uolattara taqsan, yngyran arghaa enger tahaarallar. Soroq seheninen, Ellej Bootur utujan uhuktan olordoghuna biir baaj qatyngtan dojdu iccite buolbut qotun kwoston, muostaaq, nuoghajdaaq bergehetin nejcilii keten turan, beder sangyjaghyn njelbegejdii keten turan, wuus-kiis tiriite wollurgeleeq wutulugun tahaaran turan "kihi-swuohu twordo buolaar, en djolung, sorgung arghaa enger kieng syhyyga turar; djollooq kihi, swuohu twordo buol" dien alghaabyta wuhu, kwuoq solko otunan, labyktanan talbaatyy-talbaatyy urujdaabyta wuhu dien, onton bilen, isten Ellej arghaa enger toqtoobuta wuhu dien buolara.

Ol kelen Ellej Omoghoj Baajga swobuleten wus sylga kergen, qamnaccyt uol buolan, ol kenne uuha, satyyra bert buolan olus taptatar. Omoghoj ologhun kini olus kwonnoror: turuoru balaghan tutar, ontukata twunnukteeq, ihiger sybaq ohoqtooq, qorolooq, qolumtannaaq buolar. Bary sylgy-ynaq ihitin ongottuur. Kuraaqtaaq saanan, wunguunen, batyjanan, batahynan araas bullu bultuur. Tutuuta kihitten ere orduk buolar.

Omoghoj Baaj Ellej Bootur tahyttan kiiriitiger unguogha qamnyyr, ete salahar buolara biller. Many emeeqsine Aan Daqqan kworon-bilen eppitin, kepseebitin: "Qajtaq ol min kinieqe swur-kut battatyaqpynyj? Kuttanarbyn bilbeppin", – dien Omoghoj wor bilimmet. Ol gynan mwokkuhenner Aan Daqqan emeeqsin biir kwun Omoghojgo ymyjalaaq kymyhy aghalan biertin, Omoghoj Ellej tahyttan kiiriitiger bejetin bilineeri kymyhyn tutan olororun unguogha qamnaan togho djalkyjan kebiher. Omoghoj dje Ellejge swur-kut battataryn onno ere biliner. Emeeqsin: "Iti kihi djolun-sorgutun ujumunaghyn iti kurduk buolaghyn, qata, any iti ikki kyyspytyttan biirderin tallaran ojoq bierieq, onton iti maany kyyhy Njykaa Qaraqsyny ylya buollagha, ama, kwojgo kuhaghan kyyhy Qaan Etiligi ylya duo?!" – dien eter. Omoghoj emeeqsinin etiitin emie bekke swobuluu ister. Iti itinen qaalar.


                                           IV

Biir kemnge Omoghoj emeeqsininiin oloron Elleji attylarygar yngyran ylan: "Bihieqe en bacca toqoru wulehit, qamnahyt buolan syryttyng, qor en kergenneeq buoluoqqun swop ebit, onon bihi ikki kyyspytyttan talan biirderin ojoq yl", – dien eteller. Manyaqa Ellej ej, eeq diebet, iti itinen qaalar.

Ol da buollar Ellej, kyrdjyk daghany, kergennenien sanyyr buolan barbyt. Turan kini kihi ikki kyyhy cinciliirge barar, qajalara kinieqe swoptooghun sylyktyy, tala kworor. Ol gynan kyrgyttar biirde arghaa myraan annygar seppereek byyhygar taqsan oloron iiktiillerin ketehen, sahan kworo sytar. Ol kwordoghune, maany kyys iikteebite taaq qaraara ingen, swuten qaalar, onton kwojgo kyys Qaan Etilik iikteebite wullen, wurung kwuugen buolan wor baghajy swuppekke tuttaja sytar. Mantan sylyktaan, bu kwojgo kyys ogholooq-uruulaaq buolsu dien, kiiren kwojgo kyyhy Qaan Etiligi ylabyn dien kworduur. Manyaqa maany kyys: "Miigin ylbata, any kihi-qara buolarym suoq", – dien taqsan, mongnon, wolon qaalar. Onton kyyhyran Omoghoj Baaj kyraan-tangyjan turan biir kuturuga, muoha suoq kuocaj kugas ynaghy, biir tataar bieni caastaan bieren, kyystaaq kwutuotun Ellejdeeghi bejetin ologhuttan qotu allaraa dieki wuuren, araaran kebiher. Ol araqsannar, wuurullenner Ellej ojoghunaan baran, biliginen buollaghyna Killem qonuutugar tiijen, toqtoon oloqsujallar. Ol sirge sep-sebirgel, balaghan, uraha tuttar. Twupte twupteliir. Bu twupteghe Omoghoj baaj swuohute baryta byrdaqtan kwurenen munnjustar. Ol kelbitterin oloccu yan ylan, wuut-as munnjan, ologhurdan iher. Kelbit swuohu kini twuptetitten araqpat, many barytyn swuohu, baaj ongoston iher. Occotooghu majgynynan Omoghoj da twottoru wuurderen ulbat buolar ebit (occogho byrdaq bu dojduga alyha ebite wuhu).

Bu oloronnor Ellejdeeqten saamaj mangnajgy ogholoro tworuur. Ol tworuotuger as munnjan, yhyaq yhaary, kymys belemniiller. Twuhulge turuoran, cecir annjan, siel baajan, sylgy, ynaq ihitin belemniiller. Otcotooghu kemnge tataar duu, bratskaj duu majgynynan, bastyng ogho tworuotoghine ijetin, aghatyn tworuobuttere "maanylatan" dien, oghonu sieqteeqter ebit. Ol majgyn byhyytynan aghalara Omoghoj baaj Ellejdeeqten sanga tworuobut ogholorun siirge kworduobutun, Ellej Bootur onnugu bilbet buolan, oghotun sieten maanylappat, bierbet. Onton wohurgenen Omoghoj Ellej bastaangy yhyaghar yngyrbytyn kelbeteq. Onon Ellejdeeq bejelere ere tenginen uot aan mangnaj kiniler saqa dojdutugar, Killemnge, yhyaq yhallar. Ol yhyaqtarygar Ellej Wuoheengi Wurung Ajyyny, Djwohogoj Ajyyny alghaan ahyyllar-siiller, wungkuu, yrya-qohoon oloqtuullar.


                                         V


Ellej Bootur bastyng uol oghotugar "Labyngqa Swuuruk" dien aat bierer. Ol ogho kyra swuohunu barytyn twupteghe munnjar, coroon, torduja ihit ongottuur idelener. Kini algystaaq yryahyt buolan barar. Kini biir kemnge yhyaq yhar, onno bary Ajyylaryn algyyr. Yhyaghyn twuhulgetiger ehetin, ebetin Omoghojdooghu yngyttaan aghalan olordon ere kerien ajaq dien ulaqan coroonngo kymyhy toloru kutan baran woro tutan oloron alghaabytygar, djikti wulugerdii, Wurung Ajyyny aattaabytygar, wurung qopto kyyl kelen wuohenen, qallaan orojunan elisteen ergijen aahar. Onton Labyngqa Swuuruk Djwohogoj Ajyyny aattaan algyyr, ol alghaabytygar atyyr oghus ajaataan, mwogureen ihiller, ol kenne wuohenen Qara Erien kyyllar (kwotordor) ergijen, elisteen aahallar. Bu kwostuteleebitin kworon oloron, kuttana, djiksine bieren, Omoghoj Baaj tutan oloror astaaq kerien ajaghyn tiere dajlkytan kebiher, wurung tologhu twuhulgeghe toghon kebiher. Mantan tepteren col oloror siriger Omoghoj umsa twuhen wolon qaalar. Oghonnjorun kenne sonno utary emeeqsin wolon nus-qas gyny twuher. Oloru ikkisterin (ikkiennerin?) onno twuhulge annygar kwomon unguoq tutan kebiheller. Onon Omoghoj Baaj oghonnjor ikki, Aan Daqqan emeeqsin ikki Ellej Bootur bastyng uola algystaaq Labyngqa Swuuruk uol terijbit yhyaghyn twuhulgetin annygar unguoq tutullubuttara wuhu.

                                    VI

Ellejten alta uol tworuur. Olor aattarynan mannyktar:

1. Labyngqa Swuuruk – kinitten Taatta buolbut, qata, sytyy-qotuu, algystaaq (qojuut Ajyy ojuuna buolbut). Bary siri-dojdunu oloccu kini aattatalaabyt, alyn byraattarygar kini sir-oloq yjytalaan bieren, tus-tuspa oloqtotoloon yal ongottuur. Kinilerge tongus djaqtallaryn ojoq bulattaan bierteliir.

2. Bolotoj Oqqon – kinitten Bajaghantaj uluuha wuoskeen oloror;

3. Deli Daqqan – kinitten Boroghon uluuha wuoskuur;

4. Qaaja Djangyly – kinitten Menge uluuha wuoskuur;

5. Djuon Djaangy – kinitten Nam uluuha wuoskuur;

6. Qatan Qatamallaj – kinitten oloqtooq Qangalas uluuha wuoskuur;

Labyngqa Swuurukten biligi Taatta djono, Booturuskaj uluus djono, wuoskeebite, olorbuta wuhu dien buolara.

Itiler bary swuohu iiten, sylgy, ynaq swuohunen bajan, bullu bultaan oloottoro wuhu.


                                           VII


Omoghoj baaj uola Dajbaaqy Qara dien baary Qomporoj Ajyyttan ebii baaj kwordosputuger anygyjan wuoheetten kinieqe twuort atagha bahyrghastaaq, moojturuktaaq, sireje uraannjyktaaq, kuturugun byhaghaha wurung qobolooq kuturuktaaq yty twuherbittere wuhu, "bu manan syldjan bultaan ahaa, iitilin", – dien sorujan ajan twuhereller. Onon kini qara Djaangynan dojdutujan, kerije (kwoho) syldjan bultaan iitillen wuoskuur. Onon Omoghoj uola Dajbaaqy qarattan biligi Djaangy djono tworuur-wuoskuur. Otton Omoghoj Baaj qaallarbyt djodjoghon djonuttan Bwuluu djono – "Wus Bwuluu" saqata wuoskuur. Bwuluu djono onon biligi Djokuuskaj saqatyttan tuspa qaannaaqtar, majgylaaqtar dien sehen, qohoon buolara. Ellej Booturu kytta soghuruuttan kelsibit wus kihi baaryttan woro twottoru baran, biligi Woluoqume saqatyn wuoskeppittere wuhu dien qohoon buolara.

Saqa wuoskeebit twordun tuhunan min isterim itinen bwuter. Min bu seheni ehem Bwuotur Slepsov suruksut kepseen namylghalyyryn isterim. Kini dwokso surujbuta swutteghe buoluo. Ol ehem 1874 s. 80 saahygar wolbute. Ol kenne byypsaj Vasilij Slepsov dien 1925 s. 80 saahar wolbut da kyrdjaghas sehergiire.

Ol tenge Djwoguorep Bwuotur dien baara min bert kyra ogho erdeqpine eheber Bwuotur Slepsovka kelen qonoro. Ol qono sytan ehebin kytta sehergehellerin emie isterim. Balary tahynan bihieqe Bakaalyyr dien baara emie berke sehergiire, onon worton yla sehen buolbut, tworut kepseen byhyylaagha. Kiniler bylyrgy kyrdjaghastartan istibit djon buollaqtara...


Ihineeghitiger twonun