Synaghy baaj, Wuut baaj, Dygyn Baaj, Bet Qara, Edjeet tongustara

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

ЕGOROV Еgor Minovic (Miine Uola),

82 saastaaq, Djwulej nehiliege,

Taatta orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Altynnjy 12 kwune, «Taalalaaq»


Boroghon uluu baaja Synaghy baaj dien baara wuhu. Ol baajga Dygyn baaj biir kemnge ildjittiir: «Baaj, bet kihileeq, swuohuleeq wutuo yal wuhu, min yallyy, kworuluu-narylyy taqsyam, onuoqa min aappynan yhyaq yhan tohujdun», — dien. Ol ildjitin sajyn uluu tunaq saghana Boroghon Synaghy baaj yhyagha buolar. Occogho yhyaqqa bylyrgylyy majgynynan, ilii-ataq oojnjuulara, bet byldjahyyta, aat-minge yytyhyyta buolara wuhu.

Ol kurduk Dygyn baaj Synaghy baajtan: «Biir syssar atta aghal, mieqe twuot ataqtaaqqa innin bierbeteq biir Kunnjugun Uola dien aattaaq at baara», — dien, syssyyga atygar swoptooq aty kworduur. Onu: «Oo, dje, en akkyn kytta syssar swoptooq byhyj sylgy mieqe suoq, araj ikki ataqtaaq (kihi) baar buoluo, manna Badyr emeeqsin dien djadangy, soghotoq, tulaajaq emeeqsin baarygar biir suoq soghotoq Bworo Bwotoho dien ogho baar», — dien Synaghy Baaj kihi yytan ol oghonu yllattaran aghalan, oojnuuga killerer.

Ol kiiren Bworo Bwotoho uol atka ataghynan kiiren syssar. Ol syssyyga Dygyn ata Kunnjugun Uola at kennitten, araj kihi kwordoghune qara tyhaghas tiriite sonnooq berikiccijbit kiji samyaj qapsan, swuuren byraghyllan iher ebit wuhu. Onton ikkis kworuuge bilii kihi aty ilinneen qajyyjagha bietekke cugahaan erere baar buolbut.

Many mustubut djon wumuoruhen, twoburuonneen turan kworon ajmalaha turdaqtaryna, kihi atyn bydanynan kuotan kwokoorujen taqsar. Onu kworon turan Dygyn baaj: «Oo, Bet Qara doghoor, Bet Qara kuotta, tuguj berdej, any aata Bet Qara dien buollun», — dien qajghaan, onno aat bierer.

Onton yla Bworo Bwotoho uol any aata Bet Qara buolta wuhu. Ol yhyaq onon bwuter.

Dygyn baaj any Wuut baaj diennge ildjytteen, ol yhyaqtan Dygyn kwohon any Wuut baaj yhyaghar tiijen twuhen oojnuu terijer. Emie Dygyn aatynan yhyaq buolar. Ol yhyaqqa bilii urukkuta Bworo Bwotoho aattaaq Bet Qara uolu Dygyn yngyttarar. Yhyaq Wuut baaj ologhor «Targyldjyma» dien sirge buolar. Bet Qara uol bu yngyryyga keler. Ol yhyaqqa Bet Qarany cincileen kworungun sihilii kworbuttere — qolujdaqqa, argydal bes sagha bwodong, ulaqan, qara tyhaghas tiriite sonnooq, kwuoneger kurduk uhun djabangnaabyt kihi tiijen kelen kuraaqtaaq saatyn saadaq yjyyr mas muohugar yjaan kebiher, onu yjanan turdaghyna Dygyn baaj bwoghostorutten ylan kissin tardyalaan kworollor da, typpatyttan kim daghany araara angaabyllaabat saata buolar. Onnuk swuolgu ulaqan, bwogho-tagha byhyylaaq, saalaaq kihi buolbut.

Yhyaq buolan ahaan-sien, kworuluurge-narylyyrga barallar. Bastaan, Dygyn baaj kwordohuutunen, kuraaqtaaq saanan syal (dal) ytyhyyta buolar. Ol ytyhyyga, ol kurduk yraaq kuulagha atyyr sylgy wotoghotun wurduger tujaarar cyycaaq twuhen olororun kworon Bet Qara angaabyllaan ytar da, twuute burghas gyna twuher, cyycaaq tabyllan bwutunnuu yhylla twuher. Onton bylyrgylyy, syaly, kyhyaq kurduk wuutteeq urung timiri twongurgeske keterden, syhyaran baran ytallar. Manyaqa araj Bet Qara ogho djwolo swuuren taqsar. Uonna tabar kihi, bwoghos meligir buolar. Kinini tuluhar bet suoq buolar. Onton onuo buolan ataqtarynan syssallar. Onno Bet Qara bastaan kuotardyy ilinneen isteghine kworon turan Dygyn kuraaqtaaq saanan swuuren iher kihini utary qara byaryn kworon oghunan ytar da, ogho qoppokko twottoru teje twuher. Manyaqa biirde miinin tattarbakka, Bet Qara sol bastaan, kuotan taqsar.

Ol taqsan ihen, bietenge tahygar kworo-iste turar Dygyn maany kyyha Kylbattyyr Muoha dieni biir duk gynan (imnenen) aahar, manyaqa djaqtar Bet Qarany ekkireten, ikkien tennge qatyhan woruske Qotu Ytyk qajagha tiijeller. Ol syssan isteqterine, djaqtar swuurerin uoghar sohuogha talaq tyahyn kurduk syrylaan, subullan ihere wuhu. Ol kurduk syssan, tennge qatyhan Ytyk Qaja tuhugar tiijen toqtoon, uoskujan, onno taptahan er-ojoq buoluoq buolan qolbohon, twonnon kelen «Kyys Qana» dien dojduga oloqsujallar. Dygyn baajdaaq yhyaqtara bwuten targhahan qaaltar. Kyystaryn byldjatan dojdularygar woruske kiiren qaalallar. Ol djyl woruske alta qarystaaq qalyng qaar twuher.

Nwonguo sajynygar qotu oloqtooq Edjeet dien tongustar emie oojnuu-kworuluu Dygyn baajga kiireller. Ol kiiren eteller: «Bihigi syssar ideleeq djommut, onon biir wutuo syssaaccy kihite aghal», — dien buolar. Swop desihen Dygyn, tengnehie duo, araj kwutuote tengnesteghine kini tengnehie dien, biir wutuo Bwogho Mwuokuje dien uolun Bet Qaragha yytar. Bwogho Mwuokuje Bet Qaragha tiijen bejete bulka taqsybytyn kenne djaqtartan yjyta olordoghuna, kuobaghy, kuttujaghy, kuhu bytyryys kurduk iilimmit argydal bes sagha kihi tahyttan kiiren keler. Many Mwuokuje Bwogho kworon djulajar. Bu Bet Qara buolar. Ojogho kiirerin kytta: «Edjeetter dien tongus bettere kiirbitter wuhu, dje onon kynnygar Dygynnga baran ol djonu kytta oojnuuga kiissien wuhu» — dien ildjiti tylbaastyy — ete tohujar.

Manyaqa Bet Qara sirejin dabaqajynan sybanan, olus kyrdjadas, swududjuhun buolbut swotollooq oghonnjor buolan, Dygyn abaghata oghonnjor buolan kwoston kiirer. Ol kiirbitiger kyrdjyk-qordjuk «abagha oghonnjor» dien adjaalatan Dygyn yhyaghar maanylaan, ytykta-byllaaqtyk tutallar. Ol maanylaan olordon Dygyn: “Dje, ogholoru kytta kiissen, syssan, oojnoon kwor», — dien kwordospute buolar.

Manyaqa syssan keler bietekteriger wutuo twuhuljge ongoron, as astaan, sylgy-ynaq bwoghonu wolottoon, djon bwogho mustan ujgu bwogho buolar. Ol gynan occotooghu byhyynan, kihini njilbeginen gyna wurduktuk taqsar bietenge wus at worgonun tuora tardallar. Kuotan kelbit kihi ol worgonnoru oqtubakka, wurdunen wuste kwotuoleen aahyaqtaaq.

Ol terijen 3 tongus, 9 saqa — 12 kihi buolannar syssallar. Twuher sirdere Qotu Allan twordo «Kyraasynaj byystan» twuheller. Manyaqa Bet Qara Dygyn abaghata oghonnjorunan kwoston syssyyga emie kiissiher. Bararygar Dygyn emeeqsine occotooghu majgyn byhyytynan turaghas syajatyn twuot myannarygyn swuoren turan sube-ama eter: «Buka dien twottoru omuktaryn twottoru qajyhynnaran kumaghynan utary sirejderiger yhan araldjytan innileriger twuheer, tongustar kenen buolallar, yngyrdaqqyna qajyjan kworuoqtere», — dien. Ol swubetinen Bet Qara siebiger kumaq uktan barar. Ol barannar Allan twordutten bary biirde syssallar.

Tongustar kuotallar. Bet Qara qaalan iher. Ol ihen emeeqsin swubetinen sieber kuttubut kumaghyttan ylan baran, kuotan iher tongustaryn yngyrbyt, onuoqa kennilerin qajyhan mylaq gynan kworo twuheller, onuoqa Bet Qara kumaghynan sirejderiger yhar da, bokuoja suoq innileriger twuhen kuotar. Ol kuotan kelen twuhulgeghe tuora baallan turar at worgonnorun wurdunen kwoton twuher da, emiske qangas ataghynan dugummat buolan kylyja twuher. Atagha suoq buola twuheet Bet Qara: «Bu tuoq albahaj, abaj, kim kentik byraqta, mas kurduk suoq gy-nyn, kwulleri kwotutuom, imneri byhyam!» — dien kylanar, uordajan, abatyjan siri taptajar. Manyaqa Dygyn Baaj emie biir occo abalanan kwutuotun kwomuskuur. Ol atagha suoq buoluuta mannyk ebite wuhu: tongus udaghana baara kwunuuleen, kuotta dien talaghy eriennii kyhan baran twuhulgeghe woro byraqpyta woluu bil sordongo buolan Bet Qara ataghar qaraghalyy twuhen atagha suoq ongorbut ebit wuhu. Onu bilen tongustar udaghannaryn kwordohon-kwordohon, udaghan saryy dwungurunen tuojan kyyrar, ol kyyran bylaajaghynan iskenin qajytan biir sordongu qostuur uonna deriespe taahy dwunguruger kutan sajghaan, ihilleen kworon baran eter:

— Balyk salaghajyttan qaltaryjan bwudurujbut, ol kenne angaar qajyytyttan bet kyra qaalla, kyajan kelbete, keneghes udjuorun ataq yaryy, dogholong buoluoqtara», — dien domnoon, Bet Qarany sonno turuorar. Onon oojnuu uurajan, tongus aatyn Dygynnaaq ylan, occotooghu majgynynan tongustar Dygynnga «er suluuta» dien| aattaan 10 taba ennjeleeq biir maany kyyhy qaallaran barallar. Ol aata «er suluuta kutan» kyattarbyt saattaryn twoloon bardaqtara. Bylyr onnuk albahynan betteri wurduk aattaryn ylallara wuhu. Onon Bet Qara kyajbytyn tongustar Dygyn abaghata kyrdjadas oghonnjor kyajda dien albynnga kiittere wuhu. Onnuk suollarynan Dygyn Baaj kihi-qara, baatyrap ongostooru bet suraqtaady oloccu byldjahan, talahan ylan kihi-swuohu munnjunan kergen, baatyrap, qamnaccyt daghany ongostoro wuhu. Dygyntan orduk qaraamynaj sanaalaaq, occotooghu saqagha bas-kwos buolbut suraqtaaq baaj-tojon wuoskeebite ihillibet ebit.

Bu seheni emie ol min abagham Njukulaj Abramov sehergiire. Kini Boroghon, Taatta kyrdjaghastaryn sehenin wuguhu istibit, wuguhu kytta selespit-sehergespit kihi ete.

Ihineeghitiger twonun