Bart Qara, Dygyn Baaj

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт

KRYLOV Dmitrij Savvic,

81 saastaaq, Syngaaq nehiliege,

Uus-Aldan orojuona,

saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Altynnjy 23 kwune


                                       I

Bylyr bu Boroghonngo Qaljng Son Dadyr dien emeeqsin olootto wuhu. Kini biligi Bert Uuha nehiliek siriger «Kyys Qanga» dien — Ebe soghoruu wottuger «Kyhyl Syyr» diennge olorbut. Qanga Ebe worusten taqsar «Tampa» dien wureq swunnjuger oloror sir, onon kini worusten sienneeq dajdy. Biligin ihiger qas da kwolujelerdeeq. Ol Qalyng Son Dadyr emeeqsin erdeeghe billibet, byhyyta kini tulaajaq emeeqsin, araj billere biir Bajyttyman dien uol ogholooq. Bu ogho 20 saahyn tuoluor dyly bosqong, qaampat buolan sytar kihi. Onu ijete emeeqsin salaaskagha tardan ol Kyhyl Syyr qaldjaajytyn woro dabajar. Bu dabajan ihen, qaltaryjan oqtor. Mantan ytyyr-songuur: «En bu ajylaaq bosqon kihi buolanngyn erej-buruj bwoghonu kworon erebin, bacca saaskar dyly swuhuoqqunen dugummat da baghas buolanngyn, abam da baar ebit», dien ete-ete. Onuoqa uola Bajyttyman wugus qarda sanga suoq emeeqsini byha twusput tobugun ebii tutan oloror batyjatyn oghotunan byha byraghar. Ol byraqpyta emeeqsin tobugun qaana swuure twuher. Many: «Ijee, aghalan iti qaanngynan swuhuoqterbin soton kulu», — dien kwordoon ylar. Onu emeeqsin erejdeeq tobugun qaanynan uolun swuhuoqterin sotutalaan bierer. Manyaqa uol: «Ostum ijee, ytaama-songoomo», — dien baran salaaskatyttan twuhen, ol dabajan iher syyrdaryn any ataghynan qaaman taqsar. Onton Bajyttyman ataqtanan qaalar, dje kus byhyj, at bwogho buolan, kyyrtyy kwoton qaalar. Dje bulcut kiene berde, kyylljyt kiene aattaagha buolar. Ol gynan bu kihi any woruhunen, ilin Allanynan kerije sielen kuobaqtaan, kyyllaan, sahyllaan aghalar kihi buolar. Occotooghu kihi berde-byhyja da alys ebit, kini uonnuu, swuurbelii kwostooq sirinen barytalaan, ergijen kwununen kelere wuhu dien buolara. Occogho tuhaq, soqso, aja ol kenne oq saa buolar, bultuur, woloror septere dien ebit. Ol kenne balyksyta emie bert, occogho kini Mwuru, Qanga kwuolleriger kujuurduur. Olus kwono, kenen da kihi ebit, kini ikki ulaqan tiitinen naarbalaan, uhun twuorej mas ongoston, biligi mungqa ijetin kurduk kujuurunan kwuolge kiiren kytyyga ojbon allaran baran, talaghy erijen-qatan tierbestii baajtalaan baran ol ojbonugar byraghattyyr. Onton kwuolj ortotugar kiiren ojbon allaran baran, onno kujuurun ugan bulkujar. Ol bulkujarygar kini twohogho ol kytyyga tehen byraqpyt talaq tierbestere twurdesten (tardyllan) kelleghine ere biirde toqtoon kujuurun tahaarar. Ol tahaaraat da, kworbokko da ere suturgu kujuurun twuorej mastary, ijetiger kelsibit buordary-syystary swugen djietiger tahaaran, ijetiger bierere uhu. Manyaqa ol wuluger swugejdeen isteghine, dennge ojuur ihitten ehe (tya kyyla) kelen qatana twuher, onuoqa iliitin tahynan tiere qahyjan kebiher. Ol qahyjbyta ehete maska baran batary twuhen wolon qaalar, manna da kini kyhammat, djworu kini ergillen da kworo sorummat, biiter yla da barbat, ol onon qaalar. Onu kennie-keneghes kepsieteghine ijete emeeqsin baran swugen aghalan astyyr. Aghalbyt ahyn barytyn ijete aattaan ahatar. Occotooghu kihi kuraaqtaaq oq saalaaq, kuonnjalaktaaq oqtordooq, batastaaq, batyjalaaq buolar. Kini naar bullunan, balygynan olorbut kihi ebit. Attygar araj biir aghyjaq soghus swuohuleeq Qoro Uuha Bagyyr Oghonnjor dien baara wuhu dien buolar. Ol kenne tejenen sin kihi-swuohu, yal, atyn ajmaq-uus meele buollagha.


                                         II

Bajyttyman biirde kuobaqtyy syldjan worus arghaa (unguor) qotu ytyk qaja wurduger baar ajalaryn kworbute — biir swuune uraty ulaqan kihi suola, kerijen kini ajalaryttan bullun barytyn qomujan ippit. Onu suolun batan ekkireten ihen biir sirge kwootto, kytylgf biir kilegir symara taas kurduk kworungneeq, swuune ulaqan kihi kwuostene aghaj oloror ebit. Manyaqa cugahaan kelen attygar turan yjytalaspyta Qangalas Dygyn baaj uola Taas Ullungaq dien ebit. Onuoqa kepseten baran, qaja-qajalara kworungneritten djulajsan, ikkien tyytyhya suoq buolsan araqsallar. Biirdere — en kuobaqpyn uorbukkun, aghal dien boruoktaspat, kworduobet kihi buolar.


                                         III

Ol kurduk bultaan-altaan olordoghuna qotu Djaangyttan wus tongus bertere biir Kybyj-Tybyj dien udaghannaaq buolan Bajyttymannga oojnuu-kworuluu kiireller. Ol kiiren Kyys Qangagha uon ikki tabany suburuccu baajallar. Ol baajan, tuos ongoston kylyjallar. Manna ol tabalary wurdulerinen ojuoq etiler. Onu Bajyttyman ogho kylyjan tabalary barytyn qamparyta wukteniteleen aahar. Onu kworon oloron Kybyj-Tybyj udaghan saamaj taqsar tuohugar twuhuutuger muodalaan ataghar wuon byraghar. Onuoqa kini wucugej baghajytyk kylyjan ihen emiske atagha suoq buolan sirge oloro twuher da, delbi kylanar, uordajar, wolottooru mwoqsor, ol kenne: «Bu ehi albaspyt-abynngyt, mas kurduk suoq gynyng», — dien yhytyyr, suudajar. Onton djulajan Kybyj-Tybyj udaghan kyyran Bajyttyman ataghyttan cupcurujan biir silis wuonun kurdugu oboron tahaarar. Ol kenne domnoon sillii-sillii eter: «Bert kyra qaalla, kyajan kelbete, keneghes yccatyn, uuhun dogholong ataqtaaq, qangas wottulerinen ohodo swuhuoqteeq buoluoqtara», — dien.

Mantan uordajan turan Bajyttymany kytta kwurestehen kyajan, saqa aatyn ylaary ongoston kiiren baran tongustar qata ol uon ikki tabalaryn kylyy tuoha uuran qamparyttaran, ol tenge aattaaq udaghannaryn wolottoron bejelere ere kyl saghattan, wolor wuohe buolan ataqqa billeren, kuotan opputtar.


                                       IV

Bajyttyman ol kurduk bultuu-altyy syldjan biirde Dwuupsun sire «Wonor Ebete» diennge kuobaqtyy syldjar Tiit-Buuraj dieni kwosso twuher. Ol kwossonnor kwuusputun bissihieq desihen, twuort kyryylaaq kiil mahynan sygynnjaq sisterin kederengneheller. Onuoqa Bajyttyman sihe kedengniir, kem symnaghas soghustuk battanar wuhu. Otton Tiit-Buuraj sihe symara taas kurduk buolan kedereen mastaryn kyryylary sullastar kytaanaq buolar. Onon Bajyttyman Tiit-Buurajdyyn teng kurduk buolannar illehen, tyytyspakka araqsallar.


                                        V

Biirde Bajyttyman yala Bagyyr oghonnjor dien ikki ynaghyn Bajaghantaj Baatyra kihi baara kelen uoran duu, kwuuhunen duu wuuren ildje barbyt. Many Bagyyr oghonnjor kelen kwuluk-qaqqa yalygar Bajyttymannga ytaan-songoon tyllyyr. Ol tyllaabytygar Bajyttyman ogho ekkireten, suollaan Bajaghantaj siriger tiijen biir tyympyga siter. Ol siten kworbute, araj kwororton swuorgu ulaqan, bwodong unguoqtaaq, modju byhyylaaq kihi turar ebit. Ol turara Bajyttymany kworoot, ataq meele, qaraq balaj swuurer. Bu swuurbutuger beteree kihi kennitten oghunan ytan batyhynnarar. Manyaqa kihite tyympy uutun ulaghatyn dieki tiijen, suoq buolan swuten qaalar. Onu bihi kihibit (Bajyttyman) tyympy uutun ytyalyyr. Ol ytyalaabytygar biir oq mancaary ot byyhyttan kwuorejen taqsan keler. Kwootto, araj qaannaaq kihi twoboto ytyryylaaq buolbut, kihitin kwoqso, bejete suoq. Onu djiibergeen qaalar: kini wolootto ere suogha ere billibet, baghar atyn kihi twoboto ebite buoluo, baghar kini taban tahaatta billibet.


                                          VI

Ol kurduk olordoghuna Bajyttyman ogho aatyn ylaary, kini bert aatyn-suraghyn ujaary Qangalastan biirde Dygyn baaj kihiliin-swuohuluun, aattaaq bert uolattardaaq kwohon taqsar. Ol taqsan Bajyttyman tahygar Qangagha urahanan twuhen kebiher. Ol twuhen oloron yhyaq yhar. Yhyaghar Bajyttymany yngyrar. Manyaqa yngyryyga kelen Bajyttyman djie tahyttan uraha ihi-ger kiiren oloror. Onno wus buuttaaq ymyjagha kymys kutan baran uoruktujbut atyyr sylgy kylyn kyrbaan kutan baran aghalan, Bajyttymannga iliitiger tuttaran kebiheller. Many Bajyttyman twoho da kyllaaq buollar inginnerbekke ihe olorbut. Bu olordoghuna Dygyn Baaj ergije qaama syldjan yllyyr. Ol yryatygar muunnaran sytyy kylys dien batyja kurduk sebinen soghotoqto twobotun siiginen twuherer. Onu Bajyttyman, qata, tattarbataq, aharan bierer. Bu aharyytygar saatar tutan oloror ymyjalaaq kymyhyn djalkyppataq. Iti itinen oojnuu duu, tuoq duu kurduk ajdaana-boruoga suoq qaalar. Bajyttyman kymyhyn ihen bwuteren, ihitin tangqataan kebiher.

Onton taqsan dal ytyhyyta buoltugar Bajyttyman ol kurduk syhyy unguor sylgy wotoghotuger (saaghar) kujaghatca cyycaaq (tujaarar) twuhen olororun ytan, taban wurel gynnarar. Onton kuulagha turar cwongocokko njuurdaaq saqa ingehetin keterden ytyalyyllar. Manna emie Bajyttyman ytan, ingehe njuurun byha ytar. Bu oojnuuga Dygyn qaja da bwoghostoro tuluspattar. Onton kiiren, iti biligi Mwuru ebe toloonugar ataq byhyjyn syssyyny terijeller. Onno Bajyttyman ogho Dygyn aattaaq atygar ataghynan kiirer. Ol onno aty miinen Mwocoko Bwogho dien uol, Dygyn uola, Mwuru ilin saghatyttan Bajyttymany atynan ekkireter da, sitterbekke Bajyttyman kuotan bietekke uruk taqsar. Onno ol Mwocoko bwogho swuuruk at kwuonunen umsa astaran baran Bajyttymany kylyhynan bahyn byha oqsor sanaalaagha wuhu. Ol wolordoghune Dygyn Baaj bwutun occotooghu Boroghon uluuhun djonun aatyn ylyaqtara, ylya ebit. Qata onu ol ogho oqton bierbeteq. Ol onno kworon turan Dygyn Bajyttymany swoghon sanga, any Bert Qara dien aatyrta wuhu. Dje mantan Dygynnaaq djulajan barallar. Dwokso ol Bert Qara tuttar ytar saatyn Dygan Baaj qaja da bert uola kyajan tarpata, angappata wuhu dien buolara.

Mantan djulajan Dygyn biirde billerbekke oloron qomunan, urahalaryn Bert Qara dieki wottun qaallaran, baallar dettereeri albahyran, twungketeq wottun togho tardynan, twuun arghaa dajdytyn dieki kwohon qaalar. Ol kwohon kiiren ihen occogho emie tuspa oloror biir oruoda Bes-Boroghottor dien 30-ca urahanan oloror yallar baallarygar tiijen, abakkatygar ol djonu oloccu kyttaran kebiher. Ol kenne tuoq baar baajdaryn, swuohulerin oloccu wuuren woruske kiireller. Occo wuluger elbeq kihitten araj ere twuort saastaaq kyra ogho baraqsan ol budulghan ortotugar, kini qajtaq kiirte buolla, bes kytaq ihit ihiger kiiren, onon sabynan ordon tyynnaaq qaalta wuhu.

Many bilen, abaran Bert Qara (Bajyttyman) Dygynnaaghy kennileritten ekkireten kiiren boluottanan ihirdje «Qatyng Aryy» diennge tuoraan, boluotun onno tardynan, onno bilii atahyn Taas Ullungaghy kworso twuhen, ejeleeq djon byhyytynan kepseten, ol kini ekkiretime diebitinen ekkireppekke, occogho bu Aryy any min sirim, dajdym buolla dien baran, twonnon taqsar. Dygynnaady kwulukterin da kworbokko twonnubute wuhu. Qata onon ol «Qatyng Aryy» bihi Syngaaq nehiliegin sire-dajdyta buolta wuhu. Qojuut ol kyrgyllybyt Bes Boroghonton kytaq ihiger kiiren orput twuorteeq oghotton wuoskeen, Syngaaq nehiliege dien Bes Boroghottor qattaan wuoskuuller.


                                        VII

Uonna Bert Qarany Dygyn Baaj kwutuot ongostubuta wuhu dien buolbat ete, qata, woloron aatyn, sirin-dojdutun ylaary taqsan yhyaghynan mancyktaan oloron tutaary, wolorooru terimmite kihite berde bert buolan twonnubute wuhu dien sehen buolara. Occogho tuoj kyrgyhyy, bert byldjahyyta, aat yytyhyyta buolara wuhu.

Bert Qara tonguhu kytta kwurestehen ilin dajdyga taqsa syryttaghyna biir tongus berde twubehen, utuja syttaghyna twubehen, biirde ytan wolootto wuhu dieq kurduk sehen baara da, onu min bylyr daghany cuolkajdyk biler kihitten istibitim suogha.

Qata ol Bert Qara aatynan, kinitten sienneen wuoskeebit ajmaq djon qojuut Bert Uuha dien nehiliek buoltara wuhu. Biligi olor ikki nehiliek buolan olorollor bu Boroghonngo. Ol kenne ol Bert Qara kujuurun twuorejin bu qojuukka dyly sytaryn kwororbut ete diecciler bylyr baallara. Ol kenne ol Qanga dien sir arghaa saghatygar biligin tyagha sahaan wurdukteeq mas twordo, tiit cwongocogo turaryn, iti Bert Qara meereje, kini moojnoon kerpit maha ebite wuhu dien buolara. Onu byjyl kerden uot gynnylar, ol mahy saas toqoru keries gynan ytyktaan turuorbut mastara ete. Bert Qara onnuk kihi wuoskeen aaspyta wuhu.



Swurun sirejge twonun

]