Badjaajy, Dygyn Tojon

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

KEBEEKEP Anisij Nikiforovic,

22 saastaaq, Kebeeji nehiliege,

Nam orojuona, saqa, wuoreqteeq

1935 s. Muus ustar 3 kwune, «Kuonta Kiriehe»

Bwuluu wureghin twordunen Kebeeji dien dajdy baar. Ol dajdy bylyrgyta biir ulaqan kwuolj ebit. Ol kwuolu bylyr «Kebeeji» dien aattaabyttar. Ol kwuolu ergije syldjan balyktaan ahaan, iitillen oloror saqalary occogho daghany Kebeejiler dien aattyyllara wuhu. Onno bastaan bert aghyjaq kihi wuoskeen dajdytyjbyt sire ebit. Occotooghu djon tuoq da swuohu baaja suoq, angardas bullunan, balygynan ahaan-sien iitinen oloottor. Ol saqqa, bert bylyr «Batakaan» dien ojuun kihi bahylyktaaq toghus uraha tongus yallahan, saqalar tastarygar kwoho syldjybyt ebit. Onu Bwuluu diekitten saqa seriite kelen kyrgan, tonguhu qotu Djaangyga wuuren baran, ol kiniler oloqtorun saqa ylan oloqsujbut. Onton wuoskeen oloror Badjaajy Bwogho dien saqa kihite bert kwuusteeq, uhun kuturuktaaq budatyyr kihi baar ebit. Kini olorbut sire bastaangyta sol Kebeeji kwuolj arghaa wottuger ojuur ihiger «Lihe» dien sirge ebit. Ol kihi kihitten atyna dien, araj uhun kuturuktaaq ebit, onon kinini dwokso «Uhun Kuturuk Badjaajy» dien emie degetteen aattyyllara wuhu. Badjaajy olorbut wotoghun biligin «Badjaajy wotogho» dien aattanar, onon bihi Kebeejige billibit sehenneeq kihi. Kini swuohute dien suoq, araj bultuur, balyktyyr.

Kini saghana «Kyrgys wujete» buolan, kini bert wugus kyrgys djonnoogho, kihileeghe wuhu. Ol kemnge bu Djokuuskajga saqany bary bahylaan olorbut Dygyn Tojon dien kwuusteeq, aqsaana billibet baajdaaq, elbeq kihileeq baaj, tojon olorbut ebit. Kini sir aqsyn, dajdy bastaryn aajy, isterin toqoru berteeqter aattarygar kyrgyha, aat yla taqsar wugesteeq ebit. Onon, Badjaajylaaq daghany suraq qotu bekke serener, ongostor ebitter, ol ongoston, baghar Dygyn taqsya dienner otuu, uraha djielerin inniger at toqtuur sergetin (kyrgys sergetin) turuorallar. Ol turuoran ketehen olorollor. Wus syl innitten yla serii sebin, kyrgyhar terili ongostollor. Ol kurduk ongoston baran sanga oqtorunan, saalarynan boruobalanan, ytyalyy oojnoobuttar. Onno Badjaajy Bwogho «Lihe» kwuolj soghoruu wottuger biir tiikke kihi qaaldjygyn unguoghun yjaan baran, ol uutunen twuhere oojnuur. Occogho Badjaajy ytar ogho twuuleeq oq, tojon oq diennerinen ytyalaan tabara wuhu. Ol kenne mahynan kihi ongoron baran «tangara — Ajyy» kurduk aattaan, alghaan turan kwordohon wuoteller. Ol mas kihilerin balyk syatynan angynyaqtaan baran, ahyyr, maany astaryttan kihieqe uurar kurduk woluu-caas uuran, tuoq syryyga barallaryn, ol syryyttan qajtaq ergijen kelellerin alghahan, kwordohon bilellere wuhu. Barbyt syryylara sitillibeteghine, kuhaghannyk syldjan kelleqterine, mas (emeget) tangaralarygar kwordohuung-alghahyyng kuhaghanyttan, biiter woluutun iteghesteebitten buolbutun kurduk sanaa buolara wuhu. Onon mas tangarany aannja aqtybat kihini mwoghon-semeleen du kebihellere wuhu. Ol kurduk tutunan olordoqtoruna, sajyn emiske ikki attaaq kyrgys djono tiijen keleller. Many kworoot Badjaajy Bwogho otuutun ihitten taqsa ojon, yraaqtan kelbitterin bilen, tohujan ylan, tehiin tuta oqsor gyna biir uolun yytar. Uol taqsan serge tworduger kelen ergijen erer aty tehiinitten qarbaan ylar. Ol ylan erdeghine tehiin tuttarbyt bastyng kihi uolu batyjanan twobotun sinnjiges moojnunan soghotoqto byha oqson kebiher, mantykata wuohee kyyrajan taqsar. Many kworo oloron Badjaajy otuutun ihitten mwuccu ojon taqsar da, wuohetten twuhen ihen uolun twobotun woruhuje oqson qaaldjygyn wuutunen batyjagha twuheren ylar da, djietiger kiiren qaalar.

Onuoqa tahyrdja turar kihi sangata yhytyyr: «Min Dygyn Tojon kellim, at ataarar uolum Boroghon Bert Qara dien, ol ehigini kytta aat byldjaha, bert bissihe kellim, onon sassynngy kwunu aaspakka, ebeter ehi, ebeter bihi buolar gyna kwuon kwossuoghung, qaan qassyaghyng, onon belemnenen olorung, yallyaqpyt» dien. Ol eten barannar bilii djon kwuolj unguorgu wottun dieki swuurden qaalallar. Badjaajy many kworon ere qaalar. Uola serge tworduger baha bystan baran wolo sytar. Dje, mantan Badjaajylaaq bekke sereneller, kini dwokso aat aattaan kelen baran, otuuga olorollor dien aannja aqtybakka, syldjybakka barar buollaghyna, serge twordutten woloron, septerin qaralaan barbyt abalara emie baar. Manyaqa Badjaajylaaq barbyt djonu batyha kworon turbuttara, bilii djono kwuolj unguor tiijen twuhunen keljtegej otuu turuorunan, buruolara araj wus tiit annynan woro tygan taghysta. (Ol Dygyn twusput sirin onnuk biligin «Dygyn otuuta» dien aattanar — K.A.N.).

Onu kworon turan Badjaajy eppit: «Dygyn Tojon twoho da aatyrbytyn ihin, saahyn sitie suoq, buruota bwutej — mungur buolan kwostor» dien. Manyaqa Badjaajy djono wuorsubutter, ol kenne: «Occogho bihi buoluoqput buollagha di» dehispitter. Kuttanan baran, onon emie sanaalara aryyj kwotoghuller.

Ol kenne Badjaajylaaq uuruu balyktaryttan killeren sien-ahaan baran biir bwotos uollaryn qarabyl turuoran baran, twuunger utujallar. Ol twuun wucugejdik qonollor. Tuoq da billibeteq. Nwonguo kwunuger turan bary ketenen olorollor. Dygynnaaq buka wugus kihileeq buoluoqtara, buka ikkiejeq ere buoluoqtara suogha desihii buolar. Ketehe sataan baran, tuoq da billibetegher Dygynnaaq otuularyn dieki kworo-kworo: «Dygyn Tojon dje uhun uulaaq baraqsan ebit, — desihe-desihe kwulseller. Onton biir bwotos uollaryn kwordoro, baallaryn-suoqtaryn billere yytallar. Uol, twoho da kuttammytyn ihin, Badjaajy Bwogho sorujuuta swuohuttan barar. Ol baran, sahan-sahan kiiren Dygyn otuutugar cugahaan tiijen kwootto, tuoq da billibet, baccaannga dyly utuja sytyaqtaryn satammat, onon, qahan daghany Ajyym-Tangaram diir da, otuuga tiijen wongos gyna twuher da, otuu ihe kubus-kuraanaq, biir da kihi suoq, baran qaaltar byhyylaaq. Uol dje qaragha syrdyyr, tojonugar Badjaajyga swuuren kelen, baattar dien tyllyyr. Manyaqa Badjaajylaaq bary ongoston kelen suollaryn qajan kworollor. Kworbuttere, kyrdjyk kwohon, baran qaaltar ebit, many bilbekke kuraanaqqa ketehen oloottor. Dygyn otuutun Badjaajy dieki wotto ere qaalbyt. Bu kuttanan bardaqtara, ekkiretieqqe baar desihen, serii-kyrgys djono buolan, Dygynnaaghy suollaan ekkireteller. Ol ekkiretenner oloqtoruttan - Kebeejitten 15 kwostooq sirge «Emeeqi» dien sirge keleller. Onno kelen kwoottoro, Dygynnaaq onno kelen toqtoon bert yksalynan, suollara soroqtoro twuhen, soroqtoro at wurdunen ahaan aaspyttar. Onno wuteheghe et wuolunen sien baattar ebit. Many kworon Badjaajy djonugar eter: «Bu baghaldjylar wutehelere qaannaaq ebit, swugun-qaan berimcileeq djon baattar, kebis twonnuoghung», — dien, bary onton twonnollor. Ol kurduk Dygyn kebeejilerge taqsa syldjan baran Badjaajy Bwoghotton djulajan twonnubute wuhu. Ol biir ere tehiin tuta taqsybyt uolu wottuk qaralanan, twuheq suunan, tobuk qaannanan baarta wuhu. Onton yla Dygyn kyrdjyk ergillibeteghe wuhu.


Ihineeghitiger twonun