Bert Qara, Tarbyaq tiis, Tygyn Tojon

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

GOVOROV Ivan Ivanovic,

54 saastaaq, II Woljtok nehiliege,

Uus-Aldan orojuona,

saqa, wuoreghe suoq

1934 s. Atyrdjaq yjyn 13 kwune, «Qajakytta»


                                         I

Kepsiir kurduk iti «Qanga» dien sirge olorbut Bert Qara dien baara wuhu. Kini tulaajaq ijeleeq, aghata baara sehen buolbat. Qata Djabaka Djuortu dien inileeq kurduk sehen buolara. Kiniler Qanga ilin wottuger «Kyhyl Syyr» diennge wuuteen djie balaghannaaqtara wuhu. Bert Qara saahygar bulcut, balyksyt. Iti «Kyys Qanga» dien dajdy arghaa wottuger «Kwujgum», «Badam» dien uulaaq tyympylar baallarygar occogho kujuurdaan balyktyyra wuhu. Ol kenne arghaa woruhu tuoraan iti qotu Ytyk-Qaja keteghinen taqsan ajanan kuobaqtaan, kini yraaq da buollar kwununen ergijer kihi. Ol kuobaqtyy syryttaghyna biirde Qangalas Tygyn Tojon uola Mwocoko Bwogho dien baara twubehen, atynan ekkireten, siten ylan at kwuonunen astarar. Onuoqa muguraaq mas sagha ulaqan kihi argyyj aghaj iliitin tahynan ehe tajbaan kebiher. Ol kebispite Mwocoko attyyn iti kurduk baran ehillen qaarga batyllan, oqton qaalar. Manyaqa Bert Qara sohujan: «Oo, maany da kihini, alghas, — dien kihini orguuj aghaj ylan turuoru tardan, arghaa dieki qajyhynnaran kebiher. Ol kenne kyhallybakka ere djietin dieki bullun-allyn swugen aa-djuo qaama turar. Mwocoko Bwogho elbetedvr «ba-hyyba» buolan dajdylyy turar.

Bert Qara bastaangy aata Majyttyman dien ebit. Dje ol suraghyn isten Tygyn Tojon biir kemnge sylgylaaq, swuohuleeq, bwoghostooq elbeq serii djon buolan kehen taqsan Mwuruge iti biligi «Wungkur» dien sir qaldjaajytygar toqtoon, urahanan twuhen kebiher. Ol twuhen oloron bie yatan yhyaq terijer, belemniir. Ol belemnene oloron Tygyn bwoghos uolattaryn Mwocoko Bwogholooghu qahya da ongoron Qangagha oloror Bert Qaragha djietiger yytar. Onuoqa Mwocoko Bwogholooq qahya da buolannar Bert Qara djietiger tiijenner, bejete suoghuna ijete emeeqsinnge syldjallar. Occogho Bert Qara tyagha bulka taqsybyt keme ebit. Ol syldjan suoghuna Bert Qara kuraaqtaaq saata tahyrdja saadaq maska yjaanan turaryn kworonnor, ylan tardyalaan kworollor da, qajalara da kyajbat. Onu bu djingneeq tuttar saata, sebe buoluo dien iteghejbekke, ongohuu baghajy, kworunnjuk sep dien taak tenneller. Onton sotoru kennileritten Bert Qara tyatyttan kiiren keler. Many Tygyn yhyaghar yngyttaran ylar. Yhyaq buolar, Bert Qara keler. Ol kelbitin Tygyn uraha ihiger siten killeren oloq bieren olordon, kyl kyrbaan kutullubut, kyllaaq, biir coroonu toloru kymyhy aghalan, ajaq tuttaran kebiher. Many Bert Qara sangata suoq kylyttan inginnerbekke tiihin byyhynan syyjan, argyyj aghaj ihe olorbut. Ol ihe olordoghuna Tygyn ikki twogulleen Bert Qarany batyja torgho biitinen twobotun siiginen twuhettiir da, tappat, kihi ikkiennerin aharan qalbarys gynan bierer. Kini djworu tutan oloror coroonnooq kymyhy daghany djalkyppat, ihen bwuteren kebiher. Manyaqa kworbut Tygyn qajghaan, any bilii Mwocokolooq kworbut saalarynan syal yttarar. Onuoqa ol kurduk toloon unguor sylgy wotoghotuger twuhen oloror tujaghas cyycaaghy Bert Qara kworon yppyta, ogho taba swuuren cyycaaq twuute burghas gynan qaalar. Onton «Dal ytyhyyta» buolan, ol kurduk cwongocokko keterdillibit ingehe njuurun ytan tabar, atyn taba ytar kihi dien suoq buolar. Onton ataq syssyyta buolar, kylyy, kuobaq, ystanga buolar, balarga emie Bert Qara Tygyn uolattaryn biirin daghany tuluppat. Ol kylyyga Bert Qara ahara kwoton twuhen isteghine, Tygyn udaghana albahynan-abynan mohol byraghan, Bert Qara — Majyttyman emiske atagha suoq buola twuher. Onuoqa kihi: «Ehi albaskyt, moholgut, mas kurduk kubulghaqqytyn suoq gynyng», — dien yhytaabytygar kuttanan, swugunneemeeri gynna dien udaghan cupcurujan Bert Qara ataghyttan wuonu ylan, byraghan eter: «Bu kyylyn angaar ataghyttan biir tyngyraq qaratyn sagha kyajan kelbekke qaalla, keneghes yccatyn dogholong-ohogho ataqtaaq buoluoqtara buollagha», — dien. Innje dien domnoon kebiher da, kihi urukkutun kurduk turan keler.

Onton Bert Qara turan biir emnjik kulunu kytta ekkiretihen, siten ylan bahyn byha tardan, onno yhyaq djono kworon turdaqtaryna, woloron kebiher. Many kworon turan Tygyn swoghon: «Dje Bert Qara doghoor», — dien eppitinen, qojuut Bert Qara dien aattanan qaalar. Tygyn Tojonnooq ol sajyn sajylaan, kyhynyn kystaan baran nwoguo djyl sajyn biir twuun uoran, kihiliin-suohuluun kwohon qaalallar. Kwoholloruger Bert Qarany bilen mahyaktahya dienner, Tygynnaaq olorbut urahalaryn angaaryn nwonguotun kwoturen ysan, Bert Qara dieki wottun qaallaran, baar kurduk kwordoron kwosputtere wuhu. Occogho saqa urahanan kystyyra wuhu, otton swuohu kwuolj qamyhygar taak ataghynan oloon (ahaan) kystyyr ebit. Onon Tygyn Bert Qara — Majyttyman aatygar, aatyn ylaary kwohon taqsan oloro syldjan baran djulajan, twottoru kiiren turar dien sehen buolara.


                                      II

Ol saqqa bu dajdyga Qoro twordo Tarbyaq Tiis dien baaj kihi olorbut ebit. Kini qas da uolattardaaq, aqsaana twohoto-qaccata billibet swuohuleeq baaj ebit. Ol iti Mwuruge «Majaghas» dien sirge olorbut. Tygyn bejete ol baajy kytta tyytyspakka olorbut. Kini ytyktyyra billibet, kini djulajara billibet, kini ol emie baaj buolan qanyy tardyhara billibet. Ol Bert Qaragha taqsan oloro syldjan kyhynnaaq sajyny byha yallaspyt da, tyyppatagha wuhu. Onu qojuut, biirde Tygyn seriileen bert uolun Mwocokonu qotu Bajaghantaj siriger ataarbyt. Ol ataarbyta Mwocoko Bwogho taqsan ihen, Tygyn twohoto tyytymaaryng, Tarbyaq Tiihi tyytar buolaajaghyt diebitin wurdunen taaryjan, bokuoja suoq kyrgan barar. Manyaqa Tarbyaq biir bert bwogho uollaaghyn wugus kihi urahagha qaajan turan wunguunen-batahynan tireebitteriger, kihi uraha wuohee asa-ghahynan woro ystanan taqsan twuhen isteghine, unguu-batas wurduger twuheren ylan wolorollor. Biir udaghan djaqtar baara budulghan ortotugar kuotan kiiren, kwuolge umsan qaalar. Ol kenne biir sylgyhyt uol wolbut djonnor byystarygar sytan, tepsillen, ordon tyynnaaq qaalar. Tarbyaghy bejetin onno emie urahagha bulan wolorollor. Dje ol woloron-kyrgan Tarbyaq baaj baajyn-swuohutun, bu Bajaghantaj baajyn baaja-swuohute dieri Mwocoko Bwogholooq wugus swuohunu wuoru-wuorunen wuuren dajdylaryn dieki kiiren ihen bu Woljtok siriger «Bejdinge» diennge aghalan, swuohulerin toqtoton, bejelere onno «Saadaq Aryy» dien beske qonollor. Ol qonon turan sassyarda serii-djon Mwocokolooq ahyy olordoqtoruna, tyllabyr-ajdaan buollagha dii, Boroghon Bert Qara inite kihi Djabaka Djuortu dienniin, emie serii djon buolan kelenner «Ogho unguoqtaaq» dien tumul baar, ol tumultan turan Bert Qara oloror djonu kworon oghunan yppyta, oq kelen twoburuon kihi ortotugar turuoru qoros gyna twuher. Manyaqa sohujan bilii oloror djon kworo twusputtere tumulga djon bwogho berihen aghaj turallar ebit, ol kenne iti oghu tyytymang, iestebilleeq buoluogha dien wuoguleheller ebit. Mantan bilen Mwocoko djono bary tura wuruotehen, ajmana twuheller. Ol ikki ardygar kworo twusputtere biir turaghas syajalaaq, maghan njilbekteeq kihi syhyy ortotugar swuuren kylbajan erer ebit. Many soroqtor kurupaasky-qabdjy kurduk buolan, dje swuurerdeeq kihi ebit dien swogho turbuttar, soroqtor ytyalaan baattar. Onton syltaan ytyhyy, onno serii buolar da, Bert Qaralaaq kyajallar. Djabaka Djuortu Mwocokolooq wuuren iher swuohulerin oloccu ataghynan kwuojteleen ildje qaalar. Mwocokolooq kyajtaran bert aghyjaq kihi ordon kuotan woruske kiireller. Onu Bert Qara ekkireten Suola wureq tworduger siten ylan kennileritten kujaq ytar oghunan biirde ytan, toghus kihini kurdattyy taban oqtottuur, oqtoror.

Onton orputtara bert aghyjaq kihi woruhu tuoraan kuotallar. Ol kujaq ytar oq dien wus sirinen saradaqtaaq timir oq buolara wuhu. Onon Tygyn seriite kelen ol Qoronu kyrgan, kyajan ihen bu Boroghonngo Bert Qaragha kyattaran, bu dajdyga ergijbet gyna twonnubute wuhu. Ol Tarbyaghy wolorbutterin Tygyn isten baran semeleebite wuhu.


                                        III

Tygyn Tojon biirde seriileeq, emie swuohuluun-astyyn kwohon taqsan Dwupsunnerge «Erbehin» dien wutuo sir-dajdy baarygar oloqtooq ikki buolun uollaaq tulaajaq emeeqsin olororugar tiijen sirgin aghal, bu miene buoluon swop ebit dien, emeeqsin tahygar alaas sir kuulatygar urahanan twuhunen kebiher. Manyaqa emeeqsin uolattara: Kwureher, Buujas dienner ebit, olor bultuu tyagha taqsybyt kemnere ebit, onon soghotoq emeeqsin erejdeeq kuttanan ytyyr-songuur: «Sirbin bieren baran iti ikki oghobun qanna wuurderen kebihebin, biiter qanna baran tyynnaaq buolabyt», — dien. Tyynnaaq emeeqsini urahalarygar yngyran aghalan, kymys iherden ajaq tuttarallar, maanylyyllar. Onno battaqtyyn syldjar aas maghan sylgy tiriitin wolboq byraghan, onno emeeqsini olordon namylytan kebihen baran, coroonnooq kymyhy aghalan iliitiger tuttaran kebiheller. Many emeeqsin ihen namylyja olordoghuna, Tygyn uolattara emeeqsin bytyryystaaq twune sonun twuort wottutten twuort buolun, kihi buolan twuort wunguunen sirge batary tohogholuu tirenen turallar. Onuoqa emeeqsin bilbeteq kurduk buola oloron tutan oloror kymyhyn oloccu ihen turara kelbitiger, twune sonun telleghin biirde togho tardan turar da, bworonu tardan qaallylar, ingner baar diebekke ere sangata suoq djielii turar. Many kworon Tygyn alys djulajar. Onton sotoru soghus emeeqsin uolattara Kwureher uona Buujas buolannar tyattan kiiren keleller. Tygyn kelen twuhunen olororun uonna sirderin kworduurun kepsii tohujar ogholorugar emeeqsin. Manyaqa ijelerin swubetinen uolattar oloror qaldjajylaryn (tumullaryn) wurduger taqsan turan Tygyn urahatyn «Daqqan ologhun» tuhunan syallaan ytyallyyllar. Ol ytyalaabyttara, biir oq kelen uraha wuohe iiccigennin (kurduutun) byha tujen, uraha serii maha soghotoqto burallan wurelle twuher. Manyaqa Tygynnaaq kworbuttere, ol kurduk djielerin tahynaaghy tumultan ikki uol (kihi) turan ytyalyy turallar ebit. Onu bu djon kyrgyhy yngyryylary buollagha, swugunneebet yal buoltar desihen, Tygynnaaq bokuoja suoq urahalaryn nwoguo (twungketeq) wottun kwoturen, emeeqsin wottun baallar dettereeri qaallaran, emiske kwohon qaalallar. Onu Kwureherdeeq bilbekke oloron qaalan baran, baattaryn kenne dje bilenner, kennileritten ekkireteller. Tygynnaaq suollara biligi Mwuruge kiiren qaaltar. Many suollaan Kwureher (iti biligi Kwureher tumulunan), Buujas (iti biligi Buujas appatynan) wuomen kiiren kworduuller da, Tygynnaaq qajyajagha aahan dajdylaan qaaltar ebit wuhu. Onon uolattar taak twonnollor. Olor aattarynan iti sirder aattammyttara wuhu dien kepseen buolara. Tygyn baaj ol kurduk kwohuteleen, serii-kyrgys djonnooq taqsytalaan Menge-Tengilini, Boroghonngo bu Qangany, Mwurunu, ol Dwupsunnge — Erbehin dien wutuo siri ylattaary ongoston baran, djonnoruttan djulajan, tuoj twonnor ebit. Aryt kyrgys djonun, ol Mwocoko Bwogho kurdugu seriileeq tahaartaan kworor ebit da, ol kihite emie kyajtarar, twonnor ebit. Onon qojuut Tygyn bu dajdyga qat kyrymmatagha wuhu dien sehen buolara. Tygyn kini onnuk, kini soghotoghun Mungur Bahylyk — yraaqtaady buolaary gymmyta satammat ebit du, etellerin kurduk, kini qaja wutugen du?



Swurun sirejge twonun