Bert Qara, Tygyn Tojon

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

GOVOROV Dmitrij Miqajlovic,

88 saastaaq, II Woljtok nehiliege,

Uus-Aldan orojuona

1934 s. Atyrdjaq yjyn 15 kwune, «Oluja»


                                          I

Bert Qara bu dajdyga (Boroghonngo) «Kyys Qanga» dien sirge wuoskeebit-olorbut kihi. Ologho Qangagha ilin baska «Kyhyl Syyr» diennge ebit. Kini Durbang emeeqsin dien tulaajaq ijeleeq ere, aghalaagha billibet. Bejete alys kwono, djing bylyrgy saqa kenene, suturguta kihi. Saahygar bulcut, balyksyt. Arghaa dajdynan, qotu ytyk qaja keteghinen (Lenagha) syldjytalaan bultaan biir kwun ihiger ergijer, djietiger keler kihi. Occogho kuobaqqa ajalyyr, balykka kujuurduur ebit. Bert Qara bultaan, kuobadyn-bullun bytyryystaaq (Talgylaaq) twune sonugar iilinen bytyryystatan iherin kihi kwordoghune, kwomnoqtooq tong qaryjagha qolullara wuhu. Kini 30 saahygar dieri bosqong buolan syppyt. Onu ijete emeeqsin, soroqtor dwokso aghaha djaqtar baara diillere, ol toqoru oghus syarghatygar tartaran, onu soroq salaaskagha diire, ildje syldjan iippitter. Biirde ol kurduk aghaha djaqtar oghuhunan tiejen oloror syyryn woro tahaaran ihen, oghuha kyajbataghar eter: «Bacca saaskyn tuoluoqqar dyly bosqong woluuge byldjatan sytanngyn kihi erejin yllyng, aata dugunar da sanaa kelbet buollagha», — dien ytyyr-songuur. Manyaqa uordajan Bert Qara tutan oloror batyjatynan kwoqsun byraghan kurdattyy tahytan woloror. Djaqtar wolon twuher, qaana yhylla twuher, dje ol qaanynan ungunaqtanan, sonunan Bert Qara tillen, turan swuuren qaalar. Ol aata occotooghu majgynynan «tobuk qaannaan turdagha» wuhu.

                                           II

Biirde Bert Qara worus arghaa «Ytyk Qaja» ketegher ajalaan baran 100 kuobaghy swugen djietin dieki ergillen isteghine, Tygyn Tojon uola Bwodjoko Bwogho dien baara sylgy sylgylyy syldjan «Qatyng Aryy» dien siri ortotunan saar yaghas twugedin kurduk suollaaq kihi suola qajattan kiiren ilin tuoraabytyn djiibergeen, atynan suollaan ekkireter. Ol ekkireten ilin bu Boroghon siriger tiije kelen biligi «Qanga» arghaa wottuger aghaj kihitin siten ylbyt. Manna kwootto, araj biir tong qaryja kurduk qoloburdaaq kihi kennin dieki qajyspakka, kwokojon aghaj erer ebit. Many kworon baran occotooghu Tygyn uola toqtoon cuguja turuo baara duo, swuurden ojutan keler da, atyn kwuonunen kihini astarar. Kihite ol aajy kyhammat, ibir da gymmat, sohujbut kurduk Bwodjokonu attary qangas iliitin tahynan tiere qahyjan yytar. Ontukata attyn ool kurduk baran qomuraqqa baran batyllan qaalar. Dje, manyaqa bilen Bert Qara ergillen kworon, kihini qaartan qostuu tardan ylan kwoorto, araj qara kiis sangyjaqtaaq, bert maany kihini wojduobekke, tya kyyla du, tuoq du kelen twusteghe dien tiere ilgibit ebit. Bert Qara kwonoto kwono duo: «Alghas, maany ogho ebit!»,— dien baran ylan turuoran Bwodjokonu arghaa dieki qajyhynnaran kebiher. Ol kenne Bert Qara bejete sulbu djietin dieki qaaman kwuokeje turar. Bwodjoko Bwogho qata tyynnaaq orputugar bahyyba buolan baran qaalar. Many Bert Qara kelen ijetiger kepsiebitin, ijete baran ol Bwodjoko atyn swugen djietiger aghalar. Ol aghalan emeeqsin aty kuobaq kurduk njilbeger uuran, swulen astyyr. Bwodjoko Bwogho ol kurduk wulugerdeeq swuolj ulaqan, kwusteeq kihi baaryn kworsuhen baran ataghastammytyn aghatygar Tygynnga kepsiir. Manyaqa Tygyn Tojon, ol qarany taqsan bulan, woloron-wohoron aatyn-suolun ylyaqqa, sorgutun toghuoqqa dien terinen-ongoston wugus kihini ylynan, swuohuleeq, bwoghos-kyrgys djonnooq kwohon taqsar. Ol taqsan Mwuruge biir sirge twuhunen kebiher.

Occogho Bert Qara bulka-tyagha taqsybyt keme buolan djietiger suoq ebit. Bu suoghar Tygyn wus bwoghos uollaaq buolan Bert Qarar djietiger kelen, ol ijete ere olordoghuna uolun surahar, onton caamy aanygar saadaq yjyyr maska biir swuorgu ulaqan kuraaqtaaq saa yjaanan turaryn kworon, ylan tardyalaan, qolonon kworollor da, qajalara da kyajan atyppat sebe (terile) buolar. Many swoghon-maqtajan ijete emeeqsinten yjyttaran, emeeqsin: «Ee, iti oghom Majyttyman kyra syldjjan oojnuur saata ete», — dien eter. Mantan isteriger Tygynnaaq berke djulajallar, ol gynan baran: «Ee, kwutur bejeleeghi kimmiler (kim biler), badagha qannyk ere sep ee, ongohuu ere, qannyk ere», — desihen, emeeqsin isteriger sangarsan baran buor uraha djie ihiger kiiren oloron kebiheller. Bu olordoqtoruna Bert Qara tyatyttan kiiren berikis gyna twuher. Ol kiiren Tygyn Tojonu kytta kekkelehe oloro twuher. Wugus kepsetii, sanga suoq. Ijetin: «Bii Qara maghaas oghuskun tahaaran kwuostuoqqe baar, bu bary maanylar keelter», — dien eter. Manyaqa ijete emeeqsin syyr annygar meccite syldjar oghuhun tahaaran bierer. Onu Bert Qara oghuhu twuort ataghyttan twuure qarbaan ylan njilbeger uuran oloron moojnooq mahyn biirde bulgu ergijen kebiher da, sonno tiriitin iliitinen qastaan (swulen) kebiher. Many ijete kwuosteen badylytar. Ol astyy olordoghuna Bert Qaragha uottaaq qardaghas njilbeger twuhen siir da, kihi byt da siebitiger qolujbat, kyhammat, onu ijete ylan byraqpyt. Ol kurduk astaan-wuolleen Tygynnaaghy ahatar, maanylyyr. Dje oghorduk ahaan, maanylatan syddjan Tygynnaaq djieliiller. Tygyn bastaan dwokso ol Qangagha Bert Qarany kytta yallaha tuheeri gynan baran, djulajan twuspeteghe wuhu. Ol twuhumune aahan Mwuruge iti «Bulung» qonuutugar tiijen uraha turuottaan twusput. Swuohutun yatan kwoluje baarygar «wuut kwoluje ongottorooru» kuttarar. Manna sajylyyr, kystyyr. Ol taqsa oloron kymys munnjunan sajyn yhyaq yhar. Yhyaghar Bert Qarany yngyttarar. Ol yngyrbytygar Bert Qara keler. Ol kelbitin Tygynnaaq kworbuttere, ol kurduk kuula comcoghojugar tong qaryja kurduk kihi emiske baar buola twuher. Many kworo twuheet Tygyn: «Oo, Bert Qara doghoor» dien aat bieren kebiher. Onton yla bu kihi aata (innje dien buolar). Bert Qara kiiren keeltiger Tygyn urahatygar killeren «Dalbar» dien sirinen kutullubut kymyhyn aghalan, tuttaran kebiher. Many Bert Qara iliitiger tutan ihe olorbut. Ol ihe olordoghuna Tygyn batyjanan Bert Qarany suon moojnun tworduger twuherer. Onu biirdere aharan bierer. Manyaqa djworu kini tutan oloror kymyhyn daghany djalkyppat. Onuoqa Tygyn ikkihin oqson tuora dajbaan tahaarar. Many emie ahara kwoton bierer. Bu toqoru Bert Qara kymyhyn toqpot. Dje ikkis oqsuutugar kihi ere buollar wolorooru sorummutun bilen Bert Qara uordaja twuher da, batahynan uraha ihineeghileri oloccu wuoljteleen kebiheeri gynar. Onu Tygyn: «Erdin ataas, erdin ataas», — dien aattahan toqtotor. Onton Tygyn eter: «Bert kihi ol toloon unguor sylgy wotoghotuger twuhen oloror kwuoregeji yt ere, tabargyn kworuoghu» — diir. Onuoqa kihi taqsa ojon bilii Tygynnaaq kworon swoghor oojnuur saatynan angaabyllaan, ytan saajar. Ol yppyta kwuoregeje tabyllan twuute burghas gyna twuher, ogho baran ool kurduk qonuu toloon saghatygar turar sylgyny soghotoqto taaryja twubehen, ortotunan kurdattyy tahyjan taqsar. Manyaqa, bu en sylgyny wolordung dieq baar buoluo duo, taak qaalar. Onton «Dal ytyhyyta» dien buolar. Manyaqa turan altan njuurdaaq timir ingeheni ool kurduk emie toloon, unguorgu saghatygar cwongocokko keterden syal ongorollor. Ol njuura kwun uotugar kylabaccyjan turaryn kworon, Bert Qara ytan byha swuurden tahaarar da, ogho baran any biir emnjik kulunu taaryjan aahar. Kulun woro kwoto twuhen baran oqton qaalar, wolor. Dje bu oojnuuga Bert Qarany kytta Tygyn qaja da uola tuluhan, kini ytaryn kurduk ytan, taban kworbotuler. Many kworon turan Tygyn Tojon erbeq wucugej ebit dien Bert Qara ytaryn, saatyn qajgyyr. Yhyaqqa oghorduk oojnoon-kworuleen uurajan bwuteller. Bert Qarany qonnorollor. Kihi onno uraha ihiger utujan qaalar. Ol utujan baran biirde uhuktan turbuta, araj kihi angaara suoq keljtegej (angardam titiik kurduk) urahagha soghotoghun sytar ebit. Yallara qajyjagha kwohon, suoq buolan qaaltar. Wojdonon kwootto — Tygynnaaq urahalaryn angaaryn qaallaran, angaaryn kwoturen ylan baran, kwohon qaaltara yraappyt ebit. Suollaryn kworbute djono arghaa dajdylaryn, worus dieki syhyllan barbyttar. Many suollaan batyspyta, iti biligi Muostalaaq aattygynan Mwurunu tuoraan, Qangany ihinen kiiren, Marqacaajynnan ihinen bu biligi Woljtek siriger «Bejdinge Ebe» dieki kelbitter suollara. Onu bilen Bert Qara biir yala, djono kihi Kylyhy Swuuruk dienniin batyhan kelen iti «Kijiit Bejdinge» dien ebeghe «Saadaq Beske» qono sytallaryn battyyllar. Onno kelen kworbuttere Tygyn Tojon saadaghyn beske yjaan turuorar ebit. Ol aata occotooghu majgynynan kyrgyhy yngyran, wolossooru kwostor sirge yjaatagha wuhu. Many kworon Bert Qara «Kultuuk Tumula» dien aattanar tumultan turan oghunan ytan saajar da, oq kelen Tygyn twuhen oloror twoburuonun ortotugar qoros gyna twuher. Mantan sohujan kworo twusputtere, araj ool kurduk tumulga ikki teng ulaqan djon kelen turallar ebit. (Biligin ol kepsiir sirderin arda 250-ca sahaan sir buoluo). Ol kenne: «Tyytyman, iestebilleeq buoluo!» — dien sangarar djon buolan biereller. Ol ikki ardygar Tygynnaaq kworo twusputtere qonuuga syldjar, any swuohulere syssan tigineheller. Many wojduon kwoottoro biir kyl syajalaaq kihi wuor swuohulerin kwuojen, njilbege tuttarangnaan erer aghaj ebit. Bert Qara emiske kwostubet buolan qaalar. Kylyhy Swuuruk soghotoghun kiiren wuor swuohu wus ikkitin byha annjan, kwuojen ylan dajdytyn dieki wuuren tiginete turar. Many uolujan qaalannar, kuttallarygar burallan bokuoja suoq swuohuge-aska kyhammakka, Tygyn Tojon djonun ere kytta teskileen ataqqa billereller. Onuoqa Bert Qara sahan qaalan baran sassyarda turan barbyt djon suollaryn batyhan, Bejdingetten wuruje twordunen, Mandygyttanan, Mattanan arghaa Qatyng Aryyga tiijen, (woruske) Qotu Ytyk qajanan woruhu tuoraan erellerin kworon, biirde ytan ikki kihini oqtoron qaalar. Onon Tygyn Bert Qarattan djulajan, kyrgyhyyta suoq kwureen kuotan turar. Bert Qara da woruhu tuoraabat, bejetin dajdytygar twonnor. Onno Kylyhy Suuruk swuohunu kwuojen ekkiretihe syldjaryn kworonnor, Tygyn djono maghan kurupaasky (qabdjy) kwoton iheriger qolujbuttara wuhu dien buolara, onnuk byhyj kihi ebit. Iti itinen qaalar.


                                    III

Biirde Taatta twordo buolbut Djuon Djangyly baaj kyyha Unaaldjy-Kuo dien djaqtary Tygyn Tojon ulaqan uola Bwodjoko Bwogho dien baara ojoq kepseten swugunneren aghalan, Tygyn ologhor Sajsaryga uruu buolar. Manyaqa Taatta baaja Djuon Djanyly: «Tustuuk, bwoghos kihite baar ongor, oojnuuta — kwordo terij», — dien ildjik yyppytygar, Tygyn cugahynan wutuo, bwoghos, bert kihite suoq buolan Bert Qaragha kihi yytan, aattahan-kwordohon turan yngyttaran ylar. Taattalar emie byhyj, bwoghos kihileeq bwutunnuu kwohon kiireller. Manyaqa tuora uluus djohunnaagha, wutuote, bahylyga Tojon Djuon Djangyly baaj kihiliin, swuohuluun, bwoghostuun, dwokso biir aar-saarga taqsybyt udaghan emeeqsinniin bacca wuluger kwohon kiiren oloron wuje toqoru bystyspat uruu-qaan, ajmaq suolun ahar kemiger maanylaabat buolara, occogho da Tygynnga suobahar satammat. Onon occotooghu majgy byhyytynan Tygyn Tojon elbeq kworo-bile djonuttan, ajmaghyttan biir wutuo djwuhunneeq kyys ogho djaqtary twoburuon kihi ortotugar killeren turuoran «Tobuk qaannaataghym» dien aattaan, onno unguunen-batahynan twuhen woloron, djaqtar qaanyn kwuruoq djonngo, Taattalarga, iherder. Ol kennitten astaaq-wuolleeq yhyaq buolar. Yhyaqqa oojnuu buolar.

Manyaqa «Djoluo Swuuruk djoluolaan erer» dien ataq syssyytyn terijer. Syssyyny Bert Qara kiiren, swuurukter soghoruu ytyk qajattan biirde ergijen swuuren keleller. Onno Bert Qara Saqsaryttan turan baran Taatta baajyn swuuruk kihite Soghoruu Ytyk Qajagha dyly swuuren tiijien ikki ardygar tierpekke, ergijen kini qajyyjagha Saqsaryga twuhulgeghe baar buola twuher, kuotar. Onton «Sargy Kwotoqsuu» dien tustuu buolar. Occogho qapsaghajdahan, oqsuhan tustuu, onuoqa Bert Qara Taatta bwoghohun tuluppat, byraghar. Onton «Njilbek Kwuoretihii» dien aattaan, 12 tuoska kylyy buolar. Many Bert Qara kylyjan wus tuohunan ahara twuhen kelen isteghine, bilii udaghan muodalaan kylyjan iher atadar «Mohol» byraghar, kihi atagha suoq buolan tula qalaryktaan kelen siri taptaja oloro twuher. Ol oloro twuheet: «Abynngytyn-djalynngytyn mas kurduk suoq ongorung, swugunnuom suogha» dien wuoguluu twuher. Manyaqa Tojono Tygyn baaj: «Ataas Erdin, Ataas Erdii» — dien aattahan toqtotor. Many Taatta udadana kelen oboron (cupcurujan), ataghyn tileghitten wus qos bastaaq Uluu Moghoj (erien) kyyly baltaraa bylas uhunu orghocutan tahaarar. Ol kenne eter: «Bu kyylgyttan sorogho qaalla, keneghes ytcakkyttan yccakkar dieri, en djonun ohogho, dogholong buoluoqtara», — dien domnoon, sonno kihini turuoran kebiher. Ol kyrdjyk biligin Bert Uustara qangas ataqtarynan ohogho buolallar. Onton kehejen Bert Qara qojuut yngyttaryyga kiirbekke syldjan woljto wuhu. Oojnuu onon bwuter. Uruu twuhen, as ahanan aahar. Taattalar dajdylyyllar. Bwodjoko Unaaldja-Kuo kyyhy ojoq ylan olorbut.


                                         IV

Qojuut Tygyny kelen nuucca qahaaktara kyrgyylarygar Bert Qara suoq, wolbut keme ebite wuhu. Bwodjoko Bwogho buollaghyna nuucca seriitiger wolor. Callaajy Bwogho djonnooq kwureen taqsan ilin engerge «Djaarbannga» toqtoon utuja syttaqtaryna, nuuccalar batyhan taqsan syaptaan (ergijen) kiiren, ytan wolorollor. Callaajy woloruger ojoghor keries eter: «Twuort oqpun twuort angy ytan kebiheer, soghoruu qaryjany byha kerden kebiheer» dien. Onu djaqtar tojonnoon (taajan) 4 uollaaghyn twuort angy yytalyyr, nuucca tojonun syttygyn annyttan sytyy kylyhyn ylan bahyn byha oqson woloror (wolottoror). Nuuccalar djaqtary wolorollor. Twuort uol kwuruuller. Tygyny bejetin albynnaan ylan battykka killeren wolorollor. Qaraghyn uutun soghoruu yraaqtaaghyga ildjen bierbittere, ol 30 muunta yjaahynnaaq buolbut, onu yraaqtaaghy semeleebit. Nuucca qamandyyryn burujdatar. Onton Tygyny wolottorbut Djarmaak tojonu qaraq uuta saba battaan, onu ujumuna Sibiirge uuga timiren wolor. Saqany sylgylatan wolottorbut-kyattarbyt Djarmaak Atamaan dien ebit. Onno nuucca seriite Tygyny wolorooru turdaqtaryna, Tygyn wolooru turan uola Taas Ullungaghy aqtan-sanaan ahyjbyta uju. Nuuccany kytta kyrgyha syldjan Tygyn ikki uola Callaajyny, Bwodjokonu kytta wus buolan iti baasnalary twungneri annjaary qamnatallara wuhu. Ol gynan baran beje-bejeleriger wojoonnor, sataan twuore aspattara wuhu. Qojuut saqalar etellere wuhu, Taas Ullungady ubajdara wolorbotoqtoro buollar, saqa nuuccagha berine oqson bierie suogha ete dien, aqtan kepsetellere wuhu.


Ihineeghitiger twonun