Bert Qara, Tygyn Tojon, Qoro oghonnjoro,Mwocoko Bwogho

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

SLЕPSOV Petr Filippovic,

72 saastaaq, Baqsy nehiliege,

Curapcy orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1934 s. Ot yjyn 19 kwune, «Kwomuk»


                                        I

Bylyr Boroghonngo «Kyys Qanga» dien dajdyga Bert Qara dien olootto wuhu. Kini «Tojon Mwuru» dien aattanar dajdyga balykka tuuluur, kujuurduur, ol kenne arghaa worus arghaa enger Ytyk Qajanan, qotunan tuoraan ajanan kuobaqtyyr, qotu-ilin dajdylarynan yraata baran bultuur, kyyllyyr, sahyllyyr. Bejete biir ijeleeghe ere biller tulaajaq oloqtooq kihi. Bert Qara unguoghunan alys bwodong, majgytynan alys kwono, bylyrgy kihi kenene-kwonoto ebit. Kini 20 saahygar dyly ikki ataghynan qaampat bosqong buolan olorbut. Onu ijete emeeqsin salaaskagha tardan, kwoqsuger swugen iippit. Ol bejete qojuut ulaatan, tillen baran bultuu woruske kiiren ajalyy syldjaryn Tygyn biir uola Mwocoko Bwogho dien baara qajyhar suolun kworon, onu atynan batyhan, suolunan ekkireter. Ol ekkireten siten (kworbute) biir sirge sepreek (satyy) ojuuru wurdunen kwostor ulaqan kihi qomuraq qaar kurduk, kuobaghy swukput mugur bes sagha kihi berigildjijen, ilin enger dieki woruhu tuoraan qaalar. Many Tygyn uola kworon baran meele qaalyar satammat (dien), kennitten atynan ekkireter da, siten ylar. Ol ylan «tuoraa» diir, many kihi kyhammat, aa-djuo qaaman supsugunaja turar, djworu kini qajyspat daghany. Ol ihin Mwocoko Bwogho kihini toghus salaalaaq bya kymnjyytynan suon moojnun twordun tuora miinnerer. Onuoqa dje sohujan Bert Qara kihini attary suolun tas wottuger qomuraqqa ehe qarbaan ylan ilger. Mwocoko Bwogho attyyn qomuraqqa batyllan qaalar. Many kwule bieren baran Bert Qara qostoon ylan turuorar, atygar kihitin miinnerer, ol kenne: «Bara tur, maany da oghonu oqtordum, alghahym», — dien baran attary, kihileri twottoru qajyhynnaran baran, biirde «hat» dien kebiher. Mwocoko Bwogho qata wolbotoghor, ol wuluger kihi wolorbotoghor wuoren dajdylyyr. Ol tiijen aghatygar mannyk kihini kwordum dien sehergiir. Onuoqa aghata Tygyn Tojon isten, bu oghobun ataghastaatagha dien wohuonnuu-wostono sanyyr. Ol sanaatynan Tygyn bwogho ongoston, swuohuluun-astyyn, bwoghos baatyr kihiliin kwohon taqsan Boroghonngo «Kyys Qangagha» occogho sette kwolujeleeghitten biirderin cugahar toqtoon, urahanan twuhunen kebiher. Ol oloron Tygyn sylgytyn-ynaghyn yata-yata: «Djon-serge ahyyr wuut kwolujete buollun», — dien wuutun kuttaran iher. Kwuolj swuohu wuututten tunaaran qaalar. Ol gynan Tygyn kymys, as mustaran yhyaq yhar. Yhyaghar Bert Qarany yngyttarar. Bert Qara sanga yallaryn astara-wuollere, swuohulere elbeghin kworon swoghor.

Yhyaqqa kelen djie tahyttan Tygyn oloror bastyng urahatygar kiiren isteghine, djiel (aan) ikki wottuger tohujan turannar Mwocoko Bwogho uonna Kytaghas Ilii dien ikki bert, baatyr uol belemnenen turar batyjalarynan ikki wottutten Bert Qaragha twuheller.

Many Bert Qara ete tardan, ahara kwoton bierer. Ikki uol ikkien beje-bejelerin annjyha syhan, qata, denge-dunga suoq meele buolan syssan qaalallar. Mantan uordajan Bert Qara suumnaary woro mwoqsune, djigihije twuher. Onu Tygyn Tojon uraha tugeghitten utary qaaman kelen alghahar-aattahar. Ol aattahan uoskutan Bert Qarany namyrytan, sieten aghalan «Kwodulj Oloq» diennge olordor. Ol olordon ymyjagha toloru kymyhy kutan aghalan tuttarar. Occotooghu majgynynan boruobalyyr kihileriger sylgy kylyn kyrbaan, kutan, kymyska bylaan bierellere wuhu. Bert Qara many inginnerbekke ihen kebiherdii tutunan yjmaqtyy olorbut. Bejete ulaqana da bert, onon uraha ologho, syngahalaaq oron ujbakka kedejen qaalar, onu kybystan toston qaalya dien sototun bwotoghotunen kyhajan kwotoghon olorbut. Bu olordoghuna Tygyn algyy-algyy, ilbis yryatyn yllaan barbyt. Ol gynan ergije qaampaqtaan baran soghotoqto batyjatynan ymyjalaaq kymyhy tutan ihe oloror kihi twobotun siiginen twuherer. Ol twuheren isteghine Bert Qara ahara kwoton, qalbarys gynan bierer. Onuoqa tutan oloror ymyjalaaq kymyhyn djalkyppakka ere, any swohurgesteen turan ihen bwuterer, kini kylyttan da inginnerbeteq.

Onton Tygan tahyrdja ojon taqsybyta — saadaq maska Bert Qara saata yjaanan turar ebit. Onu kworon ylan tardyalaan, angaabyllaan kworor da, oloq kyajbat. Mantan djiibergeen Tygyn uolattara kerihe syldjan tardyalyyllar da, kyajbattar. Onton «dal ytyhyyta» dien syal ytyhyyta buolar. Onno Bert Qara yraaq toloon unguor sylgy wotoghotuger (saaghar) tujaghas-kwujuges cyycaaq olororun bilii saatynan angaabyllaan yppyta, cyycaaq soghotoqto twuute yhylla twuher. Onton emie ol kurduk toloon unguorgu kuula tyatyn saghatygar twongurgeske njuurdaaq ingeheni keterden baran ytyalyyllar. Onno Bert Qara ytan ingehe njuurun byha ytan, twonurgehin qaja ytan tahaarar. Tygyn bejetin bert uolattaryttan Bert Qara kurduk tabar kihi dien suoq buolbut. Tygyn uolattara: Mwocoko Bwogho, Kytaghas Ilii, Battaq Saryn dien baallara qaja da oojnuularygar Bert Qarany kytta tuluhar dien oncu buolbut. Mantan djulajan Tygynnaaq toqtoon, yhyaqtara uurajan olorollor.


                                           II


Bu olordoqtoruna, araj biirde Bert yala Qoro oghonnjoro kim ere dien, umnubuppun, kelen tyllyyr: «Tygynnaaq kwoholloruger mienin, bilii baar suoq soghotoq biir kuocaj kugaha buolbut yan iher ynaqpytyn wuuren barbyttar, dje oghom ere buollargyn, bwotohum qaja eme kwuuskunen baran irdee, ahyn-qaryhyj!» — dien djadangy erejdeeq ytyy-ytyy kwordohor. Manyaqa sohujan Bert Qara baran Tygynnaaq twuhen olorbut sirderin kworor. Ol kworbute yallara qajyyjagha urahalaryn kini dieki wottun kwoturen, arghaa-qotu dieki suollara kwohon njikkirete turbuttar ebit wuhu.

Onu urahalar kini dieki wottun angaardara olorollorun kworo-kworo baallar dien kyhammakka olorbut ebit. Dwokso ol Qoro oghonnjorun ynaghyn ildjenner, onon billibit.

Dje, Bert Qara mantan ataghastammyt kurduk sanaan, kennileritten ekkireter. Suollara woruske dyly wus qonon twusputter. Qonuktaryn aajy 10-nuu swuohunu qaallaattar, baryta 30 swuohunu qaallaran baattar. Qoro oghonnjorun kuocaj kugas ynaghyn mangnajgy qonuktarygar toghus bejelerin swuohulerin kytta qaallaran baattar ebit. Onon dwokso wus suol sirten Bert Qara 30 swuohunu bulan wuuren tahaaran dajdytygar swuohu ongostun dien Qoro oghonnjorugar barytyn bierbit. Ol kenne Tygynnaaq twuhe syldjybyt sirderiger 20 swuohunu qaallaran baattara wuhu, onu bejete Bert Qara swuohu ongostummuta wuhu. Dwokso, onon etellere, bylyrgyta Boroghon ynaq swuohute suoq naar bullunan, sylgynan oloron, ol Tygyn Bert Qaragha qaallaran, Boroghonngo ynaq-swuohu wuoskeebite wuhu dien sehen buolara. Tygyn innine Boroghonngo ynaq swuohu suogha wuhu, araj ol Qoro oghonnjorugar biir ynaq baara wuhu dien qohoon buolara. Ol kurduk Tygyn Tojon Bert Qara aatyn ylaary, wolorooru taqsa syddjan baran djulajan, dwokso swuohu berik qaallaran kiitte wuhu.


                                            III


Biirde Tygyn ol kurduk aatyran olordoghuna kyyhar kwutuotteen tongus bertere kiitter. Occotooghu majgynynan atyn yraaq sirten aattaan kyyska kwutuottuu kelleqterine, beje cugahyttan emie bert aattaaghy utary bulan aghalan kwutuotteten aattaaq oojnuu, yhyaq terijen, biir bert aaty ylbykka kyyhy bieren yytallar ebit. Onon Tygyn omuk aattaaqtara kelbitteriger uolun Mwocoko Bwoghonu wutuo ildjiti eten Bert Qaragha yytar. Mwocoko Bwogho Boroghonngo Bert Qaragha kelen: «Aghabar Tygynnga omuk aattaaqtara tongustar kyyska kwutuottuu kiirdiler, onno buka dien kiiren kwutuottehieng wuhu, aat-suol aldjanara, suraq-sadjyk swutere kelle, erener bwotohum kini ere baar, kiirdin diir!», — dien eter. Many swobulenen Bert Qara kiirser. Manyaqa twuhulge turuoran, as, kymys belemneen aattaaq yhyaghy terijer. Tongustar byhyj, tustuuk-bwoghos (qohuun) kihilerdeeq, ol kenne biir udaghannaaq kelbitter. Tygynnga daghany bwoghos, byhyj, baatyr djon baar buoltar. Yhyaqqa sier byhyytynan oojnuu, bert byldjahyy, kwurestehii buolar.

Manna bastaan tustuu buolar. Ol tustuuga Bert Qara kiiren biir tongus bwoghohun ylan byraghar. Onton kylyy buolar. Kylyyga 9 swuohunu tuora baajan tuos dien aattaan ongorollor. Occotooghu djon onu wurdunen kwoton ihieqteeqter. Onno tongus berde-byhyja sette sylgyny wurdunen ojutalyyr, onon kylyyga kini bastyyr. Onton any ataq syssyyta buolar. Manyaqa bert yraaq kwostooq sirten syssallar. Ol syssan kuotan ihen Bert Qara taqsyy bieteger swuhuoghe mwoghon oqton oloro twuher. Kihi manyaqa uordajan siri taptaja-taptaja: «Kier gynyng kubulghakkytyn», — dien yhytyyr. Manyaqa tongus udaghana kelen boqsurujan, cupcurujan ataghyttan-tobuguttan erien kyyly oboron tahaarar. Uonna eter: «Bu kyyl angaar tyngyragha qaalla, onon keneghehin-keneghes yccatyn dogholong, ohogho ataqtaaq buoluoqtara», — dien, domnoon uurajar. Bert Qara soduomnaary ongoston baran aattahyy berditten uoskujan turar. Oojnuuga, bert byldjahyyga «bert aatyn» Bert Qara ylar. Onon Tygyn kyyhyn Bert Qara ojoq ylan swugunnerer. Oloror Boroghonngo «Kyys Qanga» diennge taqsan oloqsujar. Ol yhyaqqa qajghaan Tygyn Tojon «Bert Qara» dien buollun dien aattaabytynan Bert Qara dien aattammyt. Kini tworut aata Madjyttyman dien ebite wuhu.


                                         IV


Bert Qarattan biir wuhu. Ol ogho turan ihiitiger aghata Bert Qara wolbut, onuoqa unguoghun kini ere soghotoghun kwotoghor kihi baara wuhu, atyn kyajan kwotoghor kihi wuoskeebeteghe wuhu. Bert Qara qanna wolbute billibet, kini dajdytygar wolbotoq. Bert Qara uola aghatyn udjuordaan, emie bosqong ebite wuhu. Ol bosqon buolan qotu Bajaghantaj uluuhun siriger baran, sette twoguruk syl ustatygar sytan, ohon keler. Ol kelen ologhor oloron kworor da, qat oqton, bosqongunan wolor. Ol sir ularyjan olootto buollar, wolbot kihi wolbute wuhu dien buolara.

                                         V


Tygynnga biir kwun kihitiger kyattarbat tong kwuusteeq Taas Ullungaq dien bwogho-buolun uol wuoskeebite wuhu. Ol uol ete bwutunnuu muos, ullungagha bwutunnuu taas kihi ebit. Ol ogho kyra saahyttan yla djietiger kihini kytta qommokko, cegien (woruu), arghaa Cocur myraannga taqsan utujara wuhu. Kini tyynarygar ot-mas baryta tyalyran qamnyyra wuhu. Ol ogho araj qangas qonnoghun annynan ere siikej et mengneede wuhu. Ol siikej mengneeghin Tygyn bilbete wuhu. Bu oghotun Tygyn: «Miigitten orduk kwuusteeq wuoskeeri gynna» dien woloruoghun sanyyr da, qajtaq da kyajan woloror kyagha suoq, kinini tuoq da sep qoppot kihite ebit. Many bilen ogho ijete emeeqsin ytyy bylaan oloron eter: «Min oghom analynan saqagha tworuobut ogho ete, onu aghata abaahy kworor, kinini kini kyajar tuha dien suoq buoluo ete, araj qangas qonnoghun annygar siikej mengneeq buoluo, onon ere bulan kyajyagha buollagha, oghom ontukata sitteghine, kwun kihitiger qottoruoq tuha dien suoq ete», — dien. Bu sangatyn isten Tygyn Tojon uoran taqsan Taas Ullungaq utuja syttaghyna ol menginen kworon wunguunen biirde twuhen kebiher. Manyaqa ogho wolor mwoqsuutun ihiger eter: «Aghaa, en miigin wolororun wolordung da, keneghes biirde kemsinen sanyaghyng», —dien. Ol eten baran ogho wolor. Kyrdjyk, ol qojuut soghoruuttan njuucca seriite kelen Tygyny seriileen ylan bejetin soqsogho battatan wolorolloruger Taas Ullungady: «Bu oghom baara buollar», — dien kemsinen, sanga allajan wolbute wuhu.

Onon sehen-qohoon buolara Tygyn bejete akaarytyttan nuucca seriitiger kyattarbyta dien. Tygyn saghana saqa naar kyrgyhan «kyrgys wujetiger» olootto wuhu. Occotooghu djon, bert aattaaq kyrgys djono: Elejceen, Qotoqoon, Djurbuu, Ilbisteeq Tujguu Kunus dien aattardaaq batyja, batas, wunguu sebterdeeq, ol kenne kuraaqtaaq oq saalaaq buolallara uju. Many tahynan kujaqtaaq da ebitter.

Min bu seheni ehem Petr suruksut sehergiirin isterim, kini dwokso surujbuta qaallagha buoluo. Kini 1874 s. 80 saahygar wolbute.


Swurun sirejge twonun