Bet Qara, Dygyn Bootur (Curapcy orojuonun baryjaana)

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

ILLARIONOV Qristofor,

40 saastaaq, I Cakyr nehiliege,

Booturuskaj uluuha,

saqa, wuoreghe suoq

1929 s. Setinnji 18 kune, «Bies Kwoluje»


Njuuca saqany kelen seriilien innine Qangalas twordo Dygyn Bootur dien saqa occotooghu Mugur yraaqtaaghyta buolan olorbut ebit. Kini ologho worus (Lena) arghaa biligi Djokuuskaj kuorat onno «Saqsary» dien sirge baajynan-duolunan, kihitinen-swuohutunen occogho saqa bastyng yala ebite wuhu. Kini bwoghos, kyrgys djonnordooq, sette uollaaq, udaghannaaq, ojuunnaaq, kwutuotteeq, kyystaaq.

Kini tuoj uluustar oloqtorun kerijen qanna aattaaq bwoghos, buqatyyr kihi baaryn isterin bylahygar swugun olorbokko, seriileeq taqsan woloron, aatyn-suolun ylan, baajyn wuuren killeren munnjunar ideleeq ebit.

Dygyn kemiger Boroghon uluuhun twordo buolbut Bet Qara dien ojogho suoq, kyrdjadas ijeleeq, biir Anaq Munna Syllaabyj dien biirge tworuobut inileeq, swurdeeq bwogho mworsuonneeq, kwulukteeq kworungneeq kihi olorbuta wuhu. Ol kihi Boroghonngo «Kyys Qaana» dien sirge oloqtooq ebit. Ol sirin ilin kwuolun syyryn wurduger wuuteen kurduk sybaq balaghannaagha wuhu.

Bet Qara bejete swurdeeq djadangy, swuohu, baaj dien woruu suoq kihite. Wugus kergen da suoq, kini ijete, inite buolan wuhuojeqter ere. Bet Qara bejete balyktaan, kuobaqtaan, bullu bultaan ahyyr kihi ebite wuhu. Kini kujuurduur, tuuluur, ajalyyr. Occotooghu kihi kuraaqtaaq saanan atyn tya bullun ytan bultaan, woloron tangnar, iitiller ebit. Bet Qara kujuurduur, ol kujuurdaataghyna kwuole mancaarytyn saghatynan taannaan kwuogeljdjijen taqsar. Many araj ol inite Anaq Munna Syllaabyj kworon, ketehen turan: «Ubaaj, dje, kwuolbut qamnaabyt, mancaarytyn byyhynan bygyaqtyy oloror, swob buollagha buoluo, tahaar!» — diir. Manyaqa wojdonon Bet Qara, tahaaran kujuurun mangkylary, twuorejderi biirde qolbuu swugen, ahyn twoho da kelbitin-kelbeteghin kworbokko, suturgu djielii turar. Onu ijete emeeqsin bilii kujuuruttan swuokeen, astaan ahatar.

Dje, ol kurduk Bet Qara biirde bultuu-altyy, us qono yraaq, teje wureqqe bultuu barbyt. Ol baattyn kenne sajyn, bylyrgylyynan «uluu tunaq saghana» kem ebit, otton bidiginen buollaghyna «sajylykka taqqar saghana», araj Anaq Munna Syllaabyj uol kwootto, ool kurduk oloror alaastaryn soghoruu-arghaa wottuger baar kwuol unguorgu syhyytygar, wotorunen kihi kworbotoq elbeq urahalara turutalaabyt, olor tastarygar kihi dien, swuohu dien sylgy-ynaq bet elbeq mustubuttara kwostollor wuhu. Many kworon uol kiiren ijete emeeqsinnge tyllyyr. Onuoqa emeeqsin uuteenin aanygar taqsan tu-ran, carapcylanan kwuol unguor dieki kworor. Bu kwordoghune bet elbeq uraha, ol ihiger-tahygar djon bwogho adaaryhallar, qonuutugar buollaghyna toloru sylgy wuore bwogho tuolbuta kwostollor ebit. Emeeqsin kworoot da serejer: «O, bu Qangalas Dygyn Bootur kihiliin, swuohuluun taghystagha, tuoq ere tuhugar bu dojdunu bullagha buolla, buka ere meeleghe bacca wuluger kihiliin-swuohuluun taqqya duo, olorbupput occo, syppyppyt iticce ini!» — dien sanga allajan, djietiger kiirer. Utaaky buolbattar, djie tahyttan ikki bert kihi kwoton twuheller, ol kiiren emeeqsinten: «Oghong Bet Qara qanna baattaj, twohogho kelerij?» — dien yjytallar. Onuoqa emeeqsin barytyn sihilii, kyrdjygynan kepsien bie-rer, ol kenne: «Ehi qaja dieki dojdu ogholoro buolaghyt, iti kwostor tuoqtar kelen twustuler?» — dien yjytar. Manyaqa kiirbit djon: «Ee, bihi Dygyn Bootur djonnorobut, uolattarabyt, aappyt Kylyyhyt Kyndaanaj, Kuobaqcyt Qondoonoj dien buolabyt, iti kwostor Dygyn Bootur urahalara, kini djono-sergete, sylgyta, 30 kes bieni yybyt, onu kymystyybyt, en oghoghor Bet Qaragha ahata-siete kellibit, onon emeeqsin ogholorgunuun, sassyn baryaqqyt wuhu, Dygyn Bootur sorujan ehigini, en oghoghun Bet Qarany wutuo suraghyn inniger dien aattaan maanylaary kwohon taqqan oloror», — dien uolattar sassyngy yhyaqqa yngyran, eten barallar.

Manna uolattar wuuteen djie ihitten taqqan ihen kwoottoro — caampy baghanatygar biir kuraaqtaaq oq saa yjaanan turar ebit wuhu. Many ylan tardyalaan kworollor da, biirdii bejelere ikkilii iliitten ordugu kissin sihitten atyppattar, onu swoghon, bekkiheen emeeqsinten kiiren: «Bu kim saataj — oghoj?» — dien yjytallar. «Tukalaryam, iti min oghom Bet Qara bylyr setteleeq ogho erdeghine oojnuur saata ete, iti kurduk kyra njuuddjaghaj ogho ete, biligin daghany onnuk uqqaran, mwoltoq kihi», — dien emeeqsin eter. Onu isten: «Swurun doghoor, setteleeq erdeghineeghi oojnuur saatyn kyajan atyppappyt, ege biligi tuttar sebe qajtaq buoluoj?» — beri dien bekkiheen, sworu dien swoghon isteriger kuttana-djulaja byhyytyjan barallar, urahalaryn dieki twonno turallar.

Dje wus qonuga tuolan, bu kieheetiger Bet Qara wureqten kiiren tiijen keler. Twune, kyyl tanqaha sonugar bytyryys kurduk mas kwotorun, uu kwotorun biihin uuhun wuguhu tihen swugen kiirbit. Emeeqsinneeq uol tuoqtar keelterin sihilii kepsii, sehergii tohujallar. Oghorduk Dygyn Bootur bihigini, ejigin maanylyy 30 kes bieleeq kwohon taqsybyt, badagha oojnuur, kwureq byddjahar bwoghostordooq kelbit byhyylaaq, onon dje sassyngy kwun baran syldjyan wuhu dien ildjiti eten biereller. Manyaqa Bet Qara kyyhyran uordaja twuher da: «Qor da maghaj allaaqtar, kiniler baallara dwokso min yngyryylaaqtar, sorujan tuoq ere syltaghar, djiibetiger taqsan yallastagha buoluo, Dygyn miigin bekke daqqahyppat ini, kini miigin wolorooru da kihitin, swuohutun bacca twoburuonneete ini», — dien sangarbaqtaata. Ol gynan baran bokuoja suoq kujaghyn keten, kuraaqtaaq saatyn, batahyn ylan wolossorduu terimmitin kworo oloron ijete emeeqsin: «Kebis tukaam, innje dien baara duo, qaja Dygyn Tojon wuohee wurduk ajyyttan anallaaq, Oduna Qaan ongoruulaaq, saqa kihi tujgunnaagha, bahylyga buollagha, onu kytta kwuon kwosson, qaan qassan qanna tiijeeri gynaghyn — uorda namaryj!» — diebitinen ojon turan, uolun kujaghyn uhulan, saatyn byldjaan ylar.

Manyaqa Bet Qara twoho da abatyjbytyn ihin, ijetin ytyktyyra bert buolan toqtoon, uoskujan uurajar. Ijelere emeeqsin bilii kwotordorun wurgeen wuteheghe wuolen, uokka sallan, kiehe ahaan, ol twuun etennge utujan turbuttar. Sassyngytygar turan ongoston Bet Qara ijetiniin, iniliin wuhuo buolan bilii yngyryy byhyytynan Dygyn Bootur twuhe oloror syhyytygar tiijeller. Emeeqsin uolun kujaghyn iliitiger tuta syldjar, Bet Qara bejete tuoq da terile-sebe suoq et iliitinen bu yalga tiijer.

Tiijellerin kytta Dygyn bejetinen Bet Qaragha kyly kyrbaan kutullubut kymystaaq kerien ajaghy aghalan ajaq tuttarar. Onuoqa Bet Qara twoburuon ortotutar twuhulge annygar angaar ataghyn swohurgesteen, angaar ataghyn wuktenen turan bekke serenen kymyhyn iher. Ol ihe turdaghyna Dygyn Bootur batyjatyn tupputunan Bet Qarany tula ergije qaama syldjan ilbis yryatyn yllyyr. Bu yllyy syldjan emiskecci, billerbekke ere batyja torgho biitinen Bet Qara engil bahyn noppuruos tuora miinnerbitinen oqson twuherer. Manyaqa Bet Qara ete tardan ahary kwoton bierer, ol da qamnaatar tutan oloror coroonnooq kymyhyn toqpokko, djalkyppakka aharan bierbit ebit. Dygyn oqsubut kwuuhuger batyjatyn kytta biirge bassa syhar. Bet Qara oqsullan, ataghastammyt kurduk sanaan turan moluonnahardyy tutunan ergicis gynan tula qoloruktuu twuher. Bu twusputuger onno baar mustubut djon bary tula turan swuguruje-swuguruje, alghaan, aattahan kwordohollor. Ol kenne ijete emeeqsin bilii kujaghyn tupputunan turan: «Ajyy-kejii, toqtoo, uorda namaryj!» — dien aattahan, onon ol wuluger aattaha, kwordoho turdaqtaryna telgeqteen-woloron barar olus woluute bert buossu dii sanaan, Bet Qara toqtuur.

Bu kennitten dje toqtoonnor, onno baar mustubut bary twoguruccu oloro twuhen, twoburuonneen oloron kymystaryn ihen, ahaan-sien, urujdaan-ajghallaan bwuten: «Any oojnuuta terijieghin, iti otton en bihi bacca kwossuhen baran qajtaq iticcenen bissispet buoluoqputuj, onon kurutuja-qomojo, qorguta-wohure sanaama», — dien turan Dygyn Bootur Bet Qarany oojnuurga aattaan yngyran toqtotor. Onon any oojnuu buolar. Bu oojnuuga kylyy buolar. Manyaqa Bet Qaragha Dygyn uola Kylyyhyt Kyndaanaj kylyjsar da, biir baryyga tuluhuo suoq kurduk buolar. Occogho saqa bertere 12 sebehe byany kihitten swuom wurduk gyna baajallar wuhu. Ol byalary suburuccu biligi tuos keriete wurdulerinen kwoton ahara twuhen ihieqteeqter. Buka 8—9 qaamyynan meerejdeeq aryttaaq buoluo ee, onu tuoq biliej... Onton Bet Qara ikkis baryytygar buusa dwokso ahara twuhen bierer. Bylyrgy djon qaja da oojnuuga wus baryyttan ordugu ongorbottor occogho, onon biir baryy kyajbyty, kyattarbyty byhaaryaqtaaq. Kyajtaryy Dygynnga ulaqan saat-suut, aata-suola addjanar suola buolar. Otton ile, et bejelerinen Bet Qarany bu oojnuuga kyajallara billibekke barda. Manan Dygyn Bootur biir udaghan kijiitteeghin yngyran ylan: «Qajtaq da satal taqsybata, onon qajtaq eme en kinini muokastaan-moholloon kwor», — dien eter. Bu kennitten kylyjaaccylar wuhus baryylara buoltugar Bet Qara bastaan ojon kylyjan ispit. Bu isteghine udaghan Bet Qara ojon kuotan, ahary twuhen ojon twuhuutuger woruhujen «Mohol kentigin» byraghar. Ontukata kihi kwororuger tuohunan kyryllan ongohullubut «woluu bil» balygyn djwuhune emeget buolara wuhu. Onnugu byhan baran udaghan kylyjan iher Bet Qara dieki wuren kebiher, ontukata Bet Qara kylyjar ataghar kwoton baran ingen qaalar. Ol ingerin kytta ahara twuhen iher kihi emiske twottoru kylyja twuher da, atagha suoq buolan tula qoloruktaabytynan siri taptaja oloro twuher.

Bet Qara atagha suoq buolan oloro twuheet, uordajan, abatyjan barar da: «Bu ehi kubulghaqqyt, abynngyt-djabynngyt, mas kurduk bu djiibeghitin kier gynyng, tong suolgutun suolluom, torduom; irieneq suolgutun irdiem; uottuu umuruoruom, kwulluu kwotutuom», — dii-dii ijetitten kujaghyn kworduon siri taptaja, tula mwoqsune oloror.

Manyaqa baar djon bary kuttanan kuja-qaja buola twuheller. Dygyn da serenen kwordohor, alghaspyt buollagha dien eter. Bet Qara ijete emeeqsin kujaghyn da bierbet, emie biir onnooghor orduktuk kwordohor. Onton udaghan djaqtar kelen Bet Qara ataghyn cupcurujan kihi kwordoghune balygy ylan byradar, ol kenne domnoon, turuoran kebiher. Ol da buollar udaghan eter: «Balygyn angaar qajyyta djwolo qatanan qaalan kelbete, onon en ataqqynan djarda buoluong, ol kenne keneghes yccatyn daghany ohogho buoluoqtara», — dien. Iti itinen aahar, kylyyga Dygynnaaq kyajbyt aaty ylallar.

Kylyy kennitten biir suol «syal ytyhyy» dien oojnuu buolar. Manna swuune kieng syhyy unguorgu saghatygar twongurgeske njuurdaaq ingeheni keterden baran, ol njuura kylabaccyjan kwostorun kworon ytallar. Onuoqa Dygyn uolattaryn oqtoro tiijbekke da qaalbyt. Otton Bet Qara nwonguo engil bahygar tiije angaabyllaan baran yytan kebispite, ogho baran ingeheni djwolo swuuren twongurgehi qaja kwoton ool kurduk saghagha turar tiitke baran, qatanan qaalar. Onuoqa Bet Qara orduk kwuuske anaabyllaabytyttan ygyllan qaragha uhullan allara twuohun tylygar tiije sannjylys gyna twuher. Many ijete emeeqsin: «Ee, bu baghaldjy tutunnagha baghas qoluonun doghoor, any qaragha uhulunna» — dii twuheet, qas-saba onno amynnjyarynan uot otton, sylgy tyha wutuluk kwoqsun uokka itite-itite uolun qaraghyn onnugar twuheren, emerijen, killeren kebiher.

Many kworon turan Dygynnaaq djulajallar, Bet Qara kwostor kworunge daghany bejete Dygyn bary kwuusteeq aattaaq djonnoruttan uraty bwogho kiepteeq-talalaaq kihi. Kinini kytta qaja da aaty ylbyt buqatyyr uolattaryttan tuoq da oojnuuga tuluhuoq kihi, bwoghos suoq buossu. Ol kurduk buolannar oojnuu, kwor-nar aattaaq terimneeq yhyaqtara uurajan, bwuten bary mustubut djon targhahallar. Bet Qaralaaq djieleriger twonnollor. Dygynnaaq berke sereqeccijer buolan barallar. Byhyyta swugun buoluo suoq, eppit, sanaabyt qotu berine, aattyy oqsuo suoq kihi, dalagha desihii buolar. Innje gynan ol twuunutuger kulut uolun qarabyl turuoran Dygyn Bootur ketenen qonor. Ol qonon, araj kulut-qarabyl uol ketehen turdaghyna twuun Bet Qara djietin (wuuteenin) diekitten kwuolu wurdunen uot kwulugureebitinen kelen, urahalar tastarygar twuher. Many kworon uol djiibergeen dwokso oduulaan turar. Bu turdaghyna dwokso kelen, any toqtolo suoq kele-kele twuhuteliir. Uol dje kuttanan swuuren kiiren tojonugar Dygynnga tyllyyr. Manyaqa Dygyn bejetiniin uonna kini bary djonunuun turutalaan wuomeqtehe twuheller, taqsan kworuu-istii buolar. Ol kwordoqtorune araj kyrdjyk kwuol unguorgututtan kwuolu wurdunen kuta uottar ubajbytynan kele-kele urahalar byystarygar uonna kwuol kytyytygar twuhen, ubajan bwuruleebitinen barallar. Qata urahalartan biiri da taban twuspet.

Many kworon turan Dygyn Bootur: «Bu dojdu iccite swobuleebet buollagha, ol ihin iti kurduk kelen uotunan kutulunnagha, qahan daghany swugunnuo suoq, Bet Qara wurduk yjaaqtaaq, suon suraqtaaq, odun qaan ongohuulaaq ebit buollagha, baryaghyn», — dien djonugar eter.

Mantan djono, Dygyn bary urahalaryn qomunan kwohorgo barallar.

Ol aata Bet Qara sorujan bardynar uonna beliebin billiner dien twurbe tuohu ubata-ubata twuuleeq oghunan ytyalaabyta kelen ubajbytynan twuhuteleebite wuhu. Ol gynan baran kihi-swuohu baara woruu billibet.

Manyaqa Bet Qara dwokso ytyalyyr, onuoqa tuoq da billibet, kihi djiibergiir: urahalar turallar, ytyalyyrga kyhammattar bu tuguj dii sanyyr da, kiiren kujaghyn keten, batahyn, saatyn ylan wolossorduu terinen, ongoston barar. Ol baran kwootto — urahalar kini ere wuuteenin dieki angaardara turallar ebit, bejelere bary kwosputtere, barbyttara yraappyt ebit wuhu.

Barallarygar urahalaryn keteq wottun kwoturteleen, kini dieki wottun Bet Qara kwororuger ere ylbakka qaallaran barbyttar. Dygyn, olorbut urahatyn ihiger biir kyhyl sahyly beleq yjaan olo kwohon, kwureen, suollara swuohuluun, kihiliin arghaa worus dieki kwosputter ebit.

Bet Qara bilii yjaanan turar sahyly qabdjygyryy twuhen baran tyryta tyytan, onno kuobaq twuutunuu yhan kebiher.

Ol gynan baran bejete Dygynnaaq barbyt suollaryn batyhan arghaa Worus (Lena) dieki siele turar. Bu baran Bet Qara worus myraanyn wurduger tiijen toqtuu bierier dyly djono sitterbetiler. Dje aba-sata buolla, Bet Qara turan biir wurduk moljdjoghojugar taqsan turan worus ilin (dojdu) dieki wongojon kwordo. Bu kworbute unguorgu engerge wugus kihi, swuohu subu aghaj tuoraan, arghaa enger dieki kwohon njikkireen ereller ebit wuhu. Many Bet Qara saatynan yppyta twuuleeq oq biir saadjadaj atyyr oghuhu emehetinen twuheren swuuhunen suptu djele swuurden tahaarar da, oq aahan ikkihin biir atyyr sylgyny kenninen twuhen swuuhun tuhaqtatyn djwolo swuurden tahaarar, wusuhun any oq bilii udaghan djaqtary, Dygyn kijiitin, qangas kwoqsun qaraghynan twuhen emiijin keretinen suptu swuuren taqsar. Ol gynan manna emiske biirde wus duusa (qaramaj) wolon oqtollor.

Oqtubut udaghan djaqtar wurung tyyna qatys-wotuu kurduk buolan wuohe menge qallaan orojun dieki soghotoqto subullan qaalar. Djon bary ajmana twuheller. Ol ikki ardygar Bet Qara bilii turar siritten ol-bu dieki ergillen kworuteleebite — iti kurduk turar biir bes oghotugar keremes sahyl tiriite beleq yjaan baattara qamnyy turar ebit, many kworoot Bet Qara emie uordajan qabdjygyryy twuher da, bokuoja suoq tyryta tyytan, sonno wurgenneen kebiher.

Onton wojdonon ylan bilii djonun dieki ikkihin ergillen turan emie ytyalaary gymmyta, worus dieki qajystadyna ikki qaragha tugu da kworbot buolan «djergelgen» twuhen qaalar wuhu. Otton twottoru qajystaghyna qaragha qaraghynan buolan qaalar. Manan Bet Qara qajtaq da ikkihin kworon yppakka qaalar. Tengnehie duo, twonnon dojduluur.

Ol qaragha emiske kworbot buola baallara Bet Qara Dygyn beleq yjaan barbyt berikterin aldjatan, tep-sen, ol setiger Wuehee Djwohogoj Ajyy uonna Dojdu iccite wohurgenen muodalaataqtara dien buolara wuhu.

Dygyn Bootur ol kurduk Boroghon Bet Qara aatygar taqsan, aatyn ylaary twuhunen baran, kwuuhe-uogha berditten djulajan twonnubute wuhu. Bu seheni mieqe min kyrdjaghas ebem emeeqsin baara ostuoruja ongoston sehergiir buolara. Kini ulaqan sehenneeq byhyylaaq ete, ol 110 saahyn tuolan baran, min ulaappytym kenne 20-ten taqsa syllaaghyta wolbute.


Ihineeghitiger twonun