Bworo Bwotungner

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

IVANOV Jerimiej Nikolajevic (Djeriem),

71 saastaaq, Bwotung nehiliege,

Amma orojuona,

saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Atyrdjaq yjyn 20 kwune, «Liteleeq Sajylyk»


Bwotung nehiliek saamaj bylyrgy tworuttere — Oghustaaq Swurgej, Kuoghas Baccy, Egej-Dwollju dienner ebittere wuhu dien usqaq kurduk nomoq kepseen aqtyllara. Olor kennileritten uluus, nehiliek ajmaq aattanyylaryn saghana qas da ini-bii byraattyy, ajmaqtyy djon Bworo Bwotungner dien biir ajmaq-uus djon oloottor. Oloru aattyyllara:

— Coqunaj Bootur;

— Mas Erbeq;

— Omolloon;

— Kwuhengej ojuun;

— Tietejbit Bootur;

Kiis Saghynnjaq dien saamaj kyralara, kini 12 saastaaq ogho.

Bu djon biligi «Balaghannaaq» alaas diennge (Amma wurduger) aghys munnuktaaq ampaar djieghe kyhynyn kystyyllar, tuos uraha djieghe sajynyn sajylyyllar. Sylgy-ynaq wugus yala, onon bis wuutunen wurung as uurunan, ahaan-sien olorollor. Ol kenne kyhyn-sajyn bullu bultaan, balygy balyktaan emie ebineller. Bejelere djing saqa djono. Kiniler yallara buolbut, adjas tastarygar bylaaha keriete, iti biligi Syngaha alaastarynan (uulaaq, kuraanaq, syngahalar), ol kenne Qotuja wureghinen bert bwodong kihileeq, djonnooq, kini 70-ca kihi aqsaannaaq naaqaralar dien emie kiniler kurduk saqalar buolan baran tuspa ajmaq, tuora uus djono djon oloottor. Bu djon sin biir swuohu baajynan iitinen oloottor. Onno naaqaralar bahylyktara-tojonnoro buolbut Qotujagha oloqtooq Byjang ojuun dien baaj yal baar ebit. Bu Byjang ojuun bert wugus kergen kihileeq, bert eljbeq tworopput uolattardaaq ebit. Ol ojuun biir maanylyyr uollara baarygar ojoq kepseten ylan, uruu terijeller. Onno occotooghu majgynynan «nworuon kwossuhuuleeq, qary qapsyhyylaaq, qaahaq tebiirdeeq, kwureq byldjahyylaaq, sorgu kwotoqsuuleeq» uruu buolar. Manna bwoghos kihi naagha buolar. Ol gynan bwotungnerten Coqunaj Bootur, naaqaralartan Bwodjoko dien talyllan kiirenner, ikki bert buqatyyr djon utaryta kworson turannar, bajtahyn byldjahan kiiren barallar. Onuoqa Coqunaj Bootur Bwodjoko qarytyn byddjaary qaarga (kyhyn) oqtoron baran byldjaan ylar, ebiitin battaan sytyaran qaarga bukkujan surgunaghyn byatyn byspyt. Mantan Bwodjoko berke saatan, berke kybystan daghany turbut. Many kworon naaqaralar bekke saatallar, ulaqannyk kyyhyra da sanyyllar.

Iti itinen qaalar. Uruu uruunan aahar. Bwotungner kyyhy ylan, uollaryttan biir uol ogho tworuobut. Bu ogho bert bwodong, bert wutuo kihi taqsar cincileeq ogho buolan taqsar. Bu suraghyn isten biirde ehete, ijetin aghata Byjang ojuun kepseten astyna, kworon wuohe djaarbaja tiijen keler. Ol kelbitiger Bwotungner twungurdere oghonnjoru maanylaan sylgy woloron, biir ataghyn buharan tahaaran sandaly dien tuos ostuollarygar mas kytaq ihikke qotoron aghalan Byjang Ojuun oghonnjorgo inniger aghalan, tardan kebiheller. Manyaqa siene ogho kihi baar buolbut, onuoqa oghonnjor ahyan innine bilii mieste etten ullungun unuoghun byhan ylan baran, byhaghyn uhugar iilen: «Me ere noqoo, sienim ogho many sien-ahaan kwordor ere, qajdaq ahylyktaaq qajtaq kihi-qara buoluuhukkun kworuoghu, djon bwogho wucugej ogho wuoskeen erer dien bekke maqtajallar», — dii-dii iti kurduk oloror uolga uunan bierer. Onu uol sangata suoq ehe tardan ylan etin suluja battaan ikkite-wuste uobalaan, maghyalaan kebiher, ol kenne unuoghun ikki bahyn wultu qadjyryjan kwomulleen ylan baran unguoq siliitin-swumetin biirde «qork» gynan oboron ihen, amtahyjan ere qaalbyttyy, unguoghun qangas cancyk dieki byraghan kebiher. Many kworon swoghor, ol kenne eter: «Dje, sienim, aata-suola da suoq buollargyn ahyyryng-siiring wucugej ebit, onon any aatyn Qara Djuruku dien buollun», — dien, dwokso aat bierer oghonnjor. Bu aattaabytyttan uol wohurgenen beje kini aattaan erdin, min sanyyrym buollun dien ihiger sanaan, swurduk wohurgenen qaalar. Byjang ojuun djieleen qaalar.

Onton Bwotung uola (Qara Djuruku) ongoston, biirde baran naaqaralarga tiijen ehetin biir bastyng atyn twuun qahaattan sieten taqsar. Many ehete Byjang Ojuun bilen qolloghos sagha uotu inniger tupputunan taqsa ojon yjytar qaja qara kelen min appyn siette dien. Onuoqa: «En siening Qara Djuruku», — dien yhytaan baran at wurduger twuhen uol ystannaran qaalar. Onu kwuhunngu qarangagha kwuluk ere elengniirin aannja Byjang ojuun biir kihite ataghynan kennitten ekkireter da, byhyj kihi ebit, aty ilinneeri ojogholuu kwotor (swuurer), many batyjatynan biirde byha oqson kebiher. Kihi twoboto dulgha twobotun kurduk legleeris gyna twuher. Bwotung uola-kihite kuotan djietiger kelen emis-kur at ebit, woloron sien kebiher. Manyaqa naaqaralartan kelenner bwotungnerge eteller: «Biir bastyng aattaaq appytyn sietigit, biir bastyng kihibitin wolordugut, urut biirde ataghastaan turardaaq etigit, onon kihibit-swuohubut twoloburuger iti maany oghoghutun Tiing Saghynnjaghy aghalyng», — dien. Many Bwotungner bierbetter. Onuoqa naaqaralar: «Bwotungner bihigini battaatylar, kuhaghan yallar buollular, araj kwuon kwosson, qaan qassan, kwures byldjahan kwordoqqe swop buolsu», — dien buolar da, serii sebin, oq-batyja, wunguu-batas ongoston, terinen barallar. Many bilen bwotungner daghany serii sebin terimmitinen barallar. Ol terine oloron bwotungner mustan oloron Kwuhengej ojuunnaryn kyyrdan, kworuu kwordorollor. Onuoqa Kuhengej ojuun kyyran kyyran, kworuulenen eter:

— Any sette qonon baran kwun kyyraja taqsyytygar 70 attaaq kihi keliihi, onno wus bastaan iher tuhaqtalaaq swuusteeq, qaan turaghas aty miimmit, wunguulerin woro tupputunan kiiren iher djon baar buoluoqtara, qaja-eme njymanan oloru taba tajannaran ytan twuherer buollar, kinileri ere djollooq kentikkitiger tuora oqtottuurgut buollar djol-sorgu buoluoq ebit, — dien. Manan serenen bwotungner sylgy woloron etin ampaardaryn (djielerin) ihineeghi iinneriger (ongucaqtarygar) simen, ol kenne belemnemmit terillerin-septerin djieleriger killerinen baran bejelere «kiriepes-qaqqa» buolbut aghys munnuktaaq kunustaaq-boruonnaaq ampaar djieleriger bary kiiren bwuolenen, qatanan kebihineller. Ol gynan yallaryn ketehen olorollor. Ol olordoqtoruna, kyrdjyk sette qonon baran kwun kwuorejen taqsyytygar biirde 70 attaaq serii-kyrgys djono togho annjan, yllyy-yllyy, tuoja-tuoja kiiren keleller. Manyaqa kwoottoro, wus bastyng kihi tuhaqtalaaq qaan turaghas attary miimmit wunguulerin woro tupputunan bastaan sielleren iheller ebit. Balary kworo oloron ampaar ihitten Mas Erbeq dien ytaaccy aattaaq kihi baara oqtorun twoboloruger wustuute sillii-sillii wuste ytan, wus bastyng kihilerin biirde suburuccu oqtottuur. Kwor onno ol aattary tuhaqtalarynan twuherteen, yngyyrdaryn mahyn ilin bwulgetin tostu twuhuteleen, at wurduger iher wus kihini wuhuonnerin noppuruos qabaqtarynan qaja swuurteleen oqtoro taqsytalaabyta wuhu. Qor, onnuk ytaaccy kihi ebit Mas Erbeq uol. Dje onon naaqaralar wus bastyng kihilere, wus bastaan iher wutuo attara onno kiiren ihenner oqqo tabyllannar, wolon oqton qaalallar. Mantan dje ikki wottutten ytyalahyy buolar. Naaqaralar oqtoro kele-kele bwotungner ampaardarygar bytyryys kurduk qatanan ere iher. Bwotungner buollaqtaryna ampaardaryn ihitten sytan cuolghan wuutterinen utary ytyalaan ispitter. Onton naaqaralar attaryttan twuhe ekkirienner satyy, utary, kelbit oqtoru tohuta tyytan ylan ehieqtii-ehieqtii bokuoja suoq saba syssan kiireller. Ol kiiren bwotungner ampaardaryn ergijen kebiheller da, Kiis (Tiing) Saghynnjaq oghonu mas kurduk batary kihibit-swuohubut twoloburuger aghalyng dien twolobur (er suluuta) kworduuller. Manyaqa yksaannar Coqunaj Bergen ojogho djaqtar baara: «Min oghom wutuo ogho, itinnik oghonu kiniler utary kworon turan woloruoqtere suogha», — dien sangara tuhen baran, kyra oghonu Kiis Saghynnjaghy tahyrdja annjan bierer. Onu ketehen belemnenen turar ikki kihi oghonu wunguunen twuheller da, ogholoro woro ystanan, kuotan meele swuurer. Many serii djon aagha oghonu kennitten ytyalaan barallar. Onno oghogho 12 oq kelen etiger qatanar. Ol Ogho bert yraaq sirinen ergijen kelen baran kwuuhe-kwudeghe esten, sol ampaaryn tahygar kelen ytaabytynan-songoobutunan, yjdaabytynan-qajdaabytynan wutuo djwuhummun ajbyttarym kworung dien eten oqtor. Oqtubut oghonu wunguu-batas ahylyga ongorollor.

Onton turan naaqaralar ampaary tahyttan uottaan barallar. Ampaar djie twuort wottunen ubajan kuugunuur. Manyaqa buruogha tumnasta syhan Bwotungner djielerin ihineeghi iinneriger kiiren saptan kebiheller. Many naaqaralar bilbetter. Djieni uot sien, djie suullan-samnan twuher. Ol wurduger naaqaralar tiiti suullaran tuhereller. Ol gynan baran ol twuun qonollor. Sassyarda turan naaqaralar tuoq da billibeteghitten dje kyajdaqpyt dien buolar. Ol gynan biir kihilere suulla sytar tiiti wurdunen qaamytalyy syddjan kwuluu-elek ongoston: «Oo, bu qaaryan taajdarbytyn tuuspan uot ahylyga ongordoqput, qaaryan djon bu kwomus uus kwuore baraana buollaqtaryn, any kiniler kurduk bwogho-bootur aaty ylar kimneeq wuoskuoqterej», — dien yrya-qohoon ongosto-ongosto batyjatynan kwulu bulkujbut. Onu allara iin ihiger sytar djonton Mas Erbeq ytaaccy uol iin qappaghyn byyhynan kworo sytan, kwor da, bu mangaj-anallaaqtary — dien abalana twuher, qaama syldjar kihi aqtata qaraaran kelbitin kwulugun qotu woro ytan tahaarar. Ontukata woluu twubelteleeq yryalaaq-tojuktaaq, elekteeq-kwuluuleeq kihini emehetinen twuhen oq kihi twobotun orojunan biirde kwuorejen taqsar da kihi wolon sol kwuluger «kwus» gyna suullan twuher. Onton sohujan naaqaralar bara turallar. Ol baran Buoja Sieddijete dien sir baar biligin, onno tiijen toqtoon mwokkuhenner, biir ojuunnaaqtara eter: «Bylyr min bu dojdunu wurdunen kwoton ihen kwordoqpune-ihitteqpine ilbis kyyha bekke ytyyryn-songuurun isterim, onon buollaghyna bu sirge qaan toqtor sire buollagha buoluo, mantan qalbaryjan qonuoqqa baar ete», — dien. Onu djono kwuluu gynallar, aata ojuummun buolan emie bileeghimsijenngin, ol wolbut bwotungner, any kelen kyrgyha oojnuu syldjallar wuhuo, araj wuordere abaahy buolan kelee iniler dien kebiheller. Ol kenne naaqaralar bary nimsi qonon utujan qaalallar, araj ojuun ere kiirimmekke, wus uol ogholuun djonuttan kwurenen qaalar. Bu ikki ardygar bilii bwotungner kihilere Tietejbit Bootur bulluttan kiiren kelbit. Ol kiiren keelte, otton djono bary wuoden-tahaan buolan abalanan, min sitihiem dien sangara twuhen baran, meele ilbis ingerimmit kihi swuure turar. Onu djono atynan ekkireten sol naaqaralar qono sytar sirderin aryyj allaraa wottuger tirierden, site bastaan wurduger oghuur byraghan, tiikke sworuu kwotollor. Tietejbit Bootur manyaqa wuor atyyrynyy mwoghunen tiit qatyrygyn wurung astary byha twuhen kyhyl etiger tiijen byatyn inginnerer.

Ol kurduk mwoqtorbutunen turuoran kujaq keterden, wunguu-batas tuttaran kebiheller da, alghaan-alghaan baran byatyn twoloruten yytan kebiheller. Ol yyppyttara tiijen utuja sytar djonu, naaqaralary oloccu batahynan — wunguunen twuhuteleen, wolottoon-kyrgan kebiher. Ol wulugerten araj biir kyys ere kuotan kiiren, kwuolge mancaary byyhygar umsan qaalar. Ol ikki ardygar Bwotungner bary baar buola twuheller. Ol gynannar bary uuga umsubut kihini, bu tuoqtaaq kihinij dien abalanan kwuolu ergije qaama syldjan ytyalaan, oqtorun baratallar. Mantan bwotungnerten Mas Erbeq uol biir oghu bulan ylan baran wuohee dieki woro tutan turan: «Qarbaspytym qaannga, erbeqteebitim ekke, tarbaqpyn djalynnga etteghim buollun, ilbis kyyha, kyrgys kyyha erbeqqer imennge tej!»,— dien tyl eten baran, mwuccu yhyktan kebiher. Ontukata ergijen kelen twuhuutuger woluu twubelteleeq bilii mancaary byyhynan uuga umsa sytar kihini mejiitin orojun kelen oq tehe twuhen kebiher, kihi wolon dagdajan taqsar. Onton ikki djaqtar kiirenner swoku byyhygar qaptajan saha sytallaryn bulan ylannar, biirdere toghus yjdaaq qat-ohoghostooq djaqtar ebit, onu ihin qaja tajbaabyttary, djaqtar oghoto mwoqson oloro twusputun sonno byha oqson wolorollor. Onton biirderin: «wolorobut du, ojoq keleghin du», — dien yjyppyttaryn, wolorumeng", ojoq barabyn diebit, mantan ol djaqtary wolorbokkolor ildje kelbitter.

Onon naaqaralary, bwotungner kyrgan kyajan turallar. Kiniler sirderin oloccu bwotungner ylan oloqsujallar. Araj ol kwuremmit ojuuntan sitimneen qojuut: Orolooccu, Takyr Naaqara, Ojuun uuha dien aattaaq agha uustardaaq Naaqara Amma wuohee tyatygar wuoskeen oloqsujbuttar.

Qojuut ol naaqaralar wuurullen kyajtaran baryylarygar Bworo sagha sorgulaaq Bworo Bwotungner dien buolung dien aattaabyttarynan, iti aat qohoon aat kurduk ingen qaalbyt.

Ol bylyrgy naaqaralar oloqsujan oloron swuohu saaghynan bulgunnjaq ongoron kebispittere biligin da turar biligi Syngaha dien aattanar alaaska.

Onu biligin Naaqara saagha bulgunnjaq, Naaqara saaqtaaq bulgunnjaq dien aattanar ete.

Ol kenne ol naaqaralar seriige ildje kiirbit wus bastyng kihilerin attaryn aryt degetteen etellere— swuuhun qaba ortotugar kwomus tuhaqtalaaq, qara sielleeq-kuturuktaaq qaan turaghas djoruo at sylgy dien djwuhunnuullere.

Occotooghu djon kyrgyhyyga keter kujaqtaaq buolallara wuhu.

Ol kenne kujaq ytar, tojon twuuleeq, sardaana, kustuk, muos odur, lappaana toj dien timirten, muostan ongohullubut oqtordooq buolallara wuhu. Ol tenge timir batyja, batas, wunguu dienner buollaqtara.

Ol Bwotungnerten wuoskeen, qojuut Bwotung uuha ajmaq djon baar buoltar. Olor qojuut min bilerber, bu kenneki Bwotung, Uraanaj, Kennje dien aattanan, araqsan wus nehiliek buoltara, olor any qolbohon biir Bwotung buollular. Onton kenniki soghoruuttan nuucca seriite kelen Dygyny woloron kazaktar sir aqsyn taqsan saqa berterin tututalaan, kuorakka killettiir. Onon qojuut saqa nuucca yraaqtaaghytyn bas biliitiger kiiren barar. Ol saqqa bihi Bwotunnge saamaj bastaan kinees-tojot aatyn ylbyt, Maamyk dien njiede-kuru keppit-tupput uraanaj uuha Suor Emeet dien swureqtemmeteq djing saqa kihi duohunastammyt. Onton kenniki Mworuon Qamyyssyja dien soghoruuttan sanga tojon kelen kuottukgaaq kineesteri oloqtoobut, onno bihi agha uuhuttan Maharaq dienten Qootooq Aleksandr Artiemjev dien sanga swureqtemmit baaj kihi baara, ol kini innine swureghe suoq Tordoq diennge biere syldjybyttar.

Onon iti Bwotung Naaqarany kytta kyrgyhyyta bert wordooghu suol dieqqe swop, kini iti Dygyn saghanaaghy djing saqa erdeqqe bylyrgy kyrgys wujetin wugene byjyylaaq kurduk sehen-nomoq, qohoon buolara.

Ihineeghitiger twonun