NIЕSTЕRЕVA Anna Nikolajevna
(Sutaakaba), 74 saastaaq
Bwotung nehiliege, Amma orojuona,
saqa, wuoreghe suoq, qolkuostaaq
1933 s. Atyrdjaq yjyn 20 kwune, «Balaghannaaq»
Bert bylyr biir ajmaq-qaan, qas da ini-bii byraat «Bworo Bwotungner» dien djon oloottor. Olorton aattara biller — Maharaq, Tietejbit Bootur, kini oghoto Tiing-Kiis Saghynnjaq dien 9 saastaaq ogho, Wungenej Mecciik, Bet Qara uonna Qolloghos dien balystara, Tyahaany udaghan dien udaghannara djaqtar baallara wuhu.
Bu djon bylyrgy oloqtoro qotu Somorsuun Aryy-laagha «Aryylaaq» dien sirge ebit. Kinileri kytta yallahan olorbut bu biligi Bwotung oloror siriger «Balaghannaaq» dien alaahynan baryta kini 70-ce kihileeq biir ajmaq, tuspa djon naaqaralar dienner oloottor.
Bwotungner ol naaqaralarga biir kyystaryn bylyr wujeghe ojoq bieren, ol kyystaryttan tworuon qaalbyt biir Bwodjoko dien siennere kihi baara wuhu. Onon ije uruutunan Bwotungner naaqaralary kytta uruurghahallara wuhu.
Oghorduk oloron naaqaralar, bwotungner saamaj maanylaan iddje syldjar wucugejkeen dien djwuhunneeq Qolloghos dien kyys djaqtary uonna emie maanylaan ildje syldjar bwoghogho mwossuonneeq, sitteghine site silgeleeq buqatyyr kihi buoluoq kworungneeq Tiing Saghynnjaq dien 9 saastaaq uol oghonu ikkiennerin biirde bihieqe aghalyng dien kworduuller. Many bwotungner bierbetter. Onton syltaan iisseller, wostohollor. Ol gynan biirde saamaj bertere, bwogholoro Tietejbit Bootur suoghar bwotungnerge naaqaralar serii-kyrgys djono buolan tiijeller. Ol tiijenner ikki wottutten wolorsuu buolar.
Manyaqa bwotungner [naaqaralar] ihellerin kworon bilenner biir sirge tohujan oloron naaqaralartan biir bastaan iher tuhaqtalaaq qaan turaghas attaaq kihi wunguutun woro tupputunan sielleren iherin kworon ytan saajbyttara, oqtoro baran aty tuhaqtatynan djwolo twuhen wunguutun woro tupput kihini soghotoqto ytan suullaran twuhereller. Manyaqa naaqaralar wuos bierbekke togho annjan kiireller da, bwotungner yksaan kuotan aghys kyryylaaq-munnuktaaq ampaar djieleriger kiiren qatanan kebiheller. Onuoqa naaqaralar, ce tyynnaaq qaalyaqqyt buollar oghoghutun Tiing Sangyjaghy tahaaran kulung dien, oghonu kworduuller. Manyaqa ijete, oghobun woloruoqtere suogha dien kuttanan oghotun tahyrdja annjan bierer. Onuoqa tula wottutten wunguunen twuheller, onu ogho woro ystanan aharan bieren muccu oqson kuotan meele swuurer. Onu naaqaralar ogho kennitten ytyalaan 9 oghu oghogho kyahaan kurduk qatyyllar. Ol gyna kuota syldjan ogho baraqsan ol oloror ebetin wuste ergijen baran kelen ampaaryn tahygar oqtubut. Onu onno wunguu-batas ahylyga gymmyttar. Onton naaqaralar bwotungner djielerin tas wottutten uottaan barbyttar. Manyaqa uot ampaary ortoluu sien erdeghine wurduger biir ulaqan tiiti suullaran twuheren samnary battappyttar. Onuoqa bwotungner buruogha-uokka tumnasta syhan yksaan djielerin ihiger baar iinneriger (podpoldjagha) kiiren sabynan biereller. Naaqaralar qonollor. Bwotungneri barylaryn wolordubut, bystybyt ongostollor, kiniler sahan iinnge kiire sytallaryn woruu bilbeteqter. Sassyarda turan naaqaralar ubajbyt djie wurduger tuora twuhe sytar tiiti wurdunen qaamallar, ol qaama syldjan biir kihi kwuluu-elek ongoston: “O dje, bu qaaryan taajdarbyt kwulluu kwoton, uottuu umullan wolloqtoro togho berdej-dwobongoj ogholoor”, — dii-dii yllaabyt. Onu allarattan iin — podpoldja qappaghyn ahaghahynan kworon bwotungnerten biir kihi [oghunan yppyt, kihi] wolon kulge «kwus» gyna twuher. Onton sohujan naaqaralar, any wolon baran abaahylara ile swuuren kihini byldjaary gynnagha, kebis, bworo sagha sorgulara buollun desihen baran, bary kuttanan teskileen twonnollor.
Kiniler kennileritten aghaj sotoru djonnoro iinten taqsan ajmalahan erdeqterine Tietejbit Bootur kiiren keler. Ol kelen naaqaralar seriileen baattaryn bilen-kworon abalanar. Ol gynan Tietejbit Bootur djonun ylynan «serii-kyrgys djono» buolan ekkireten kelen naaqaralar oloqtorugar «syngaha», «balaghannaaq» dien alaastarynan (biligin bu sehennjit oloror sirderinen — S.B.) ekkiretihe syldjan kyrgyhallar. Ulaqan wolorsuu bu «balaghannaaq» alaaska buolbut. Syngahagha oloror djonu bu balaghannaaqqa wuuren killerenner ordorbokko keriete kyrgallar. Onton orputtara, naaqaralar at wurduger twuhe-twuhe kuotannar «Qotuja» dien wureghinen woro taqsallar.
Manyaqa bwotungner toqtoon biir sirge oloron udaghannaryn kyyrdaran, ilbihi twuhettereller, onno Tyahaany Udaghan Tietejbit Booturga ilbis ingeren, alghaan barar. Onuoqa Tietejbit Bootur wuluhujen woro babygyryy twuhen baran tuoq da sebe-sebirgele suoq sygynnjaq bejetinen naaqaralar suollaryn ustun meele swuurer. Onu Bwotungner ekkireten, atynan siten ylan wurduger oghuur bya byraghan biir tiikke sworuu kwotollor. Manyaqa bilii ilbihi ingetterbit kihi, aannja buoluo duo, byha mwoghunen sylgylyy, wuor atyyrynyy mwoqson tiit qatyrygyn wurung ahyn byha twuhen kyhyl etiger tierden toqtuur. Dje onuoqa wugus kihi qam tutan turuoran kujaq keterden, wunguu-batas tuttaran baran twoloruten, yytan kebiheller. Ol yyppyttarygar Tietejbit Bootur wureghi woro swuuren tiijen, wureq bahygar «Qaryjalaaq» diennge naaqaralar qonon utuja syttaqtaryna tiijen angaar uhuguttan wolottoon, kyrgan barar. Naaqaralartan araj biir ojuun kihi baara — manna qonorbut satanya suoq dien kworuulenen, ogholorduun-kergenniin tuoraan, djonnoruttan araghan siske taqsan sahan qommut, many djono kwuluu gyna qaaltar. Ol ere ojuunu bwotungner bulan wolorbotoqtor, ol kenne kihini ordorbokko, barytyn ol Tietejbit Bootur kyrgan kebiher. Djonun wolottoon kyajan melippitin kenne Tietejbit djono tiijbitter. Ol tiijbittere araj kihilere ikki kihi kuotan kwuolge kiiren umsubuttaryn kworduon, kwuolu ergije syldjar ebit wuhu. Ol kenne biir kihi wureq swokutuger kiiren sahan qaalbyt. Many tiijenner bwotungner oqtoro baranyar dieri kworduon ytyalyy satyyllar da, bulbattar. Ol gynan oqtoro baranan yksaan bary biir sirge mustan turan wus oghu bulan ylannar udaghannarygar tyl etiten-alghatan baran Tietejbit Bootur wuohee qallaan orojun dieki ytyalaan kebiher.
Mantykalara ergijen twuhuuleriger ikki kihini uuttan bulan mejiilerin tehe twuhen wolottuur, swokuge sytar biir kihini oq kelen takymyn ingiirin byha twuhen kebiher da, kihi onno sytan sahan qaalar. Uonnaaghylaryn oloccu wolottoon, kyajan-qoton bwotungner twonnollor.
Dje ol sahan, kwureen qaalbyt ojuuntan qojuut wuoskeenner Naaqara «ojuun uraha» djon baar buoltar, otton ol takymyn ingiirin byha twuhetterbit kihitten «Takyr uuha Naaqaralar» dien wuoskeen baar buoltar.
Tietejbit Bootur ilbihin Tyahaany udaghan twottoru woghurujen ylan, kihi kihinen ongoron kebispit. Onon qojuut qohoonngo» turar «Bworo sagha sorgulaaq Bworo Bwotungner» dien aattanan wuoskeen oloottor. Kiniler bylyrgy naaqaralar oloqtorunan oloqsujan, ol biligin Qotuja wureghinen, Syngahanan, Balaghannaaghynan, Capcalghanynan ergije oloqtommuttar. Bylyr Bwotung 5 agha uustara: Maharaq, Kennje, Uraanaj, Kwuottem, Cordu dienner ete. Olor qojuut Taatta uluuha — Booturuskaj wus uluus — Booturuskaj, Taatta, Amma buolan araqsyylarygar Bwotung, Uraanaj, Kennje dien wus nehiliek buoltara. Onton any biligin ikki syllaaqtan (1931 s.) yla qat ergijen, biir Bwotung dien nehiliek buolan olorobut.
Dwokso bu dojduga ol bylyrgy «kyrgys sergete» dien ikki ytarghalyy muostaaq serge iegejen turaryn min biligin sol «Syngaha» dien alaaska kwororum, any suullan, emeghiren twusput. Ol kenne ol Tietejbit kyrgybyt siriger Qotujagha wolbut kihi unguoghun, twobotun, sototun unguoqtaryn, ol kenne oqtoru daghany meele bulan kworolloro. Bu sangardyynnga dieri balaghannaaq alaas wurdunen Amma syyryn kericci sirge-buorga maqta kihi unguoqtara buolara. Kyrdjaghastar eter buolallara: «Bu dojduga Balaghannaaq alaaska orduk qaan toqtubut sire», — dien aqtan, nomoq-qohoon ongostor buolallara. Bylyr onnuk buolallar ebit.
Ihineeghitiger twonun