Bwotungner

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

MAKAROVA Ustinija Savvicna,

80 saastaaq, I Cakyr nehiliege,

Curapcy orojuona, biligin bu Bwotung nehilieger,

Amma orojuonugar oloror,

saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Atyrdjaq yjyn 21 kwune, «Mangqaahajdaaq»


Saamaj bastaangyta Bwotung twordo Loglu dien biligi Somorsuun Aryylaaghar olorbut kihi baara wuhu dien qohoon ere baara. Onton qojuut wuoskeenner sol «Aryylaaq» diennge Ammagha oloqtooq qas ini-bii byraat djon Botungner dien oloottor.

Kinilerten aattara billerinen: Tietejbit Bootur, Maharaq, Coqunaj dienner baallar ebit. Kiniler wuohee wottuleriger bu biligi Botung siriger «Syngaha» dien alaastary tula 60-70-ca du aqsaannaaq yal «Naaqaralar» dien tuspa ajmaq djon oloottor. Ol kurduk yal oloronnor Bwotungner biir kyystaryn Naaqara kihite ojoq ylbyt ebit. Mantan Bwodjoko dien biir uol ogho bwotungner siennere kihi baar buolbut. Ol ogho bert byhyj, bert kwuusteeq, sitteghine-qottoghuna emie bert bwogho aatyn ylar cincileeq ogho buolbut. Ol tenge Bwotungnerge Tietejbit Bootur uola Kiis Saghynnjaq dien baar ebit. Biirde ol Kiis Saghynnjaq Bwodjokonu tustan delbi byraghan baran qaarga battyy sytyaran ystaanyn-syajatyn ihiger qaary delbi simmit. Many kworon turar djon delbi kwuluu gymmyttar. Onton Bwodjoko bekke saappyt, battammyt kurduk sanaabyt. Onton naaqaralar bwotungnerge wostonollor: «Bwotungner biir wucugej ogholooqputun battaatylar, itigirdik battammyppyt bylyr da suogha», — dien buolar. Ol gynan naaqaralar «serii-kyrgys djono» buolan ongoston Bwotungu kytta kyrgyha Aryylaaqqa barallar. Many bwotungner ojuunnara erdetinen kworuulenen bilbit uonna qajtaq seriilehellerin barytyn yjan-kerden bierbit. Onon bwotungner ongoston aghys munnuktaaq ampaar djieleriger bary kiiren sabynan baran serii-kyrgys kelerin ketehen oloortor. Ol olordoqtoruna sassyarda kwun ojuuta keme suoq attaaq serii djono wunguulerin woro tupputunan, oqtorun tiire tappytynan kiiren keelter. Bwotungner bu djonton biir bastyng attaaq kihini soghotoqto attary bejeleri ytan twuhereller. Onuoqa naaqaralar attaryttan twuhen attaryn tyagha baajtalaan baran, ampaar djieghe bokuoja suoq saba syrsan kiireller. Ol kiiren ampaary twuort wottutten uottaan barallar. Ampaar ubajar, ihiger buruo, uot kiiren yksatan bwotungner djie ihineeghi iinnge kiiren sabynan biereller. Ol kiirenner tumnasta syhan bwotungner sylgy syatynan saba tuttallar. Onton naaqaralar any djie wurduger twuort tiiti suullaran, samnaran twuhereller. Kiniler bwotungner iin ihiger kiiren bierterin woruu bilbeteqter, bary uokka buhan wolloqtore buoluo, kwulj-kwomor buollaqtara dien sanaabyttar. Ol gynan naaqaralar qonollor. Sassyarda turan naaqaralartan biir kihi ubajbyt djie-ampaar kwulun wurdunen oqto sytar tiitteri wurdunen qaama syldjan kuluu-elek ongoston: “Qaaryan taajdarbytyn kwulluu kwotutteqpitin, uottuu ututtaqpytyn, aanaj-tuonaj aba-sata da baar ebit” — dien yrya-qohoon ongostor. Many allara iin ihiger sytar Coqunaj uol kihini aqtatynan woro ytan tahaarar da, kihi wolon kwulge «kwus» gyna twuher. Naaqaralar onton, olus sohujallar, uonna: «Bu djon any abaahylara batarya suoq», — desihenner, bary teskiliiller.Ol teskileen bu dojdularygar keleller.

Ol ikki ardygar [Tietejbit Bootur] wureqten keler da, djietin-uotun uottatalaan, djonun woloro syhan baran naaqaralar baran qaaltar. Mantan swurduk abatyjar. ol kenne naaqaralar ol seriige Tietejbit Bootur oghotun Kiis Saghynnjaghy woloron, wunguu-batas ahylyga ongoron baattar. Onon Tietejbit Bootur bejetiniin toghus attaaq kihi buolannar, naaqaralary ekkireten kelen djieleritten kyjdaan-wuuren tahaaran “Balaghannaaq alaas” diennge killeren kyrgallar. Ol onton djon bertere kuotannar, naaqaralar teskileen Qotuja wureghi woro kwohollor. Onuoqa bwotungner Tietejbit Booturga ilbis ingeren, kujaq keterden baran yytan kebiheller. ol yyppyttara ilbihirbit kihi Tietejbit Bootur naaqaralary kennileritten ekkireten tiijen qonuk sirderiger “Qaryjalaaq”, biiter qarystaan bylyrgy aattammat aata “Qooton bulgunnjaq” diennge utuja sytar djonu angaar uhuguttan kyrgan, kydyjbytynan barar. Onton Tietejbit djono bwotungner tiijeller da, biir bwogho kihi baara kyattarbakka, oqsuha syldjaryn wurduger oghuur bya byraghan tutan ylan tiikke sworoon turan, wus-twuort wunguunen twuhen wolorollor. Biir ohoghostooq djaqtary tahyccy kuottaran kebiheller. Ol djaqtar kuotan naaqaragha “Suordaaq” dien sirge tiijen siske sahan-bwugen talaghynan otuu ylan, balyktaan, kuska tirgeleen oloron uollaaq kyys oghonu tworopput.

Ol ogholor ojoq-er buoltaryttan wuoskeenner: Takyr Naaqara, Ogdooccu Naaqara dienner Ammagha baar buoltar. Bqotungner ol kurduk kyajan naaqaralary wuuren turallar. Onon qojuut Naaqara siriger Bwotung uusstara oloqsujbuttar.

Ol saghanaaghy kemnge ongohullan qaalbyt, biligin arghaa “Kuraaqtaaq Syngaha” alaaska biir saaq bulgunnjaq baaryn, biligin “Naaqara saaq bulgunnjagha” dien aattyyllar. Ol kenne “kyrgys sergete” dien aattaaq muostaaq serge emeq buolan sirge sytara ilin “Uulaaq Syngaha” dien alaas kwoluketin wurduger biligin baar.

Ihineeghitiger twonun