Dygyn Baaj

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

ЕGOROV Еgor Minovic (Miine uola),

82 saastaaq, Djwulej uuha nehiliek,

Taatta orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Altynnjy 11 kwune, «Taalalaaq»


Bastaangyttan sehergeeteqqe, bert bylyr saqany nuucca kelen bastyy-kwostuu iligine, worus qo-tun arghaa wottuger occotton suraghyrbyt «Saqsary» dien dojduga Qangalas uuha Syraan Baaj dien sylgy, ynaq baajdaaq occotooghu saqagha suraqtaaq baaj olootto wuhu. Occogho tuos uraha djie sajynygar, kyhynygar sin biligi keriete balaghan djiede olorolloro wuhu. Syraan Baaj qalyn ajmaqtaaq, djonnooq, qas da ojoqtooq, bejete djonnorugar bahylyk, tojon baaj ebit. Kini qas da ogholooghuttan araj biir ere «Dygyn» dien aattaaq ogho baara suraqtanan wuoskeebit. Bu ogho kwuuhe-uogha, byhyja, bulcuta alys ogho buolbut.

Arghaa, qotu wureqterinen, tyalarynan kerije syldjan araas bullu bultaan aghalan ahatar-sieter, bet sytyy, syryy kihi buolan barar. Bu ogho biirde qotu wureq bahygar bultuu taqsa syldjan biir wutuo djuhunneeq djaqtary twubehen kworor. Bu djaqtar aatyn yjytan bilbite Njyrbakaan dien ebit. Ol djaqtar wus uollaaq ebit, oloru kytta Dygyn biirge bultahar.

Djaqtar djwuhunuger uonna majgyna wucugejiger Dygyn bekke bagharar da, many woru ymsyyraryn-baghararyn Dygyn billerbet.

Ol kurduk sanga, solun djonu bulan, delbi bultaan-altaan tyatyttan Dygyn twonnor. Ol kiiren aghata Syraan baajga Dygyn — onnuk sirge-dojduga tiije syldjan oghorduk wucugej djaqtary Njyrbakaan dieni tubehen kworustum, kini wus wucugej, bulcut uolattardaaq ebit dien sejergiir. Many isten Syraan baaj: «Oghom Dygyn, en ere buollargyn ol djaqtary anygys taqsyygar yngyran killereer, killettee», — dien eter. Dygan onu isteet, sotoru tyatygar taqsar. Ol taqsan bilii Njyrbakaany, wus uollary yngyran killettiir. Manyaqa Syraan baaj Njyrbakaany qos ojoq (odjuluun ojoq) ongostor. Onon Syraan baaj dwokso ebii bajar-tajar. Kihitiger kihi, swuohutuger swuohu, baajygar baaj ebillen aatyran oloror. Njyrbakaan Syraan baajga odjoluun ojoq buolan tuspa urahagha — djieghe olorbut. Kini uolattara yraaq qotu dieki baran bultaan-altaan keleller ebit. Bu bultuu syldjan biirde biir Sar dien kwotorgo twubehen, woloron aghaltar. Occogho Sar dien kwotor bet kwundu, saqagha tuoq ere djol du, tuoq ere ulaqan suoltalaaq kyyl ebite wuhu. Sary occogho daghany dennge twubehinneren wolorolloro wuhu. Njyrbakaan uolattara ol sardaryn swulen tiriitin djielerin bastyng wohuotuger qataran turuorbuttar. Many kiiren biirde Dygyn: «Sary bultaabykkyt du, qata mieqe aghalyn», — dien kworduobut. Ol kworduobutun uolattar bierbeteqter. Mantan iisseen turan wus uoltan Dygyn byldjaan ylan at wurduger twuhen kuotaary sorunar. Onuoqa Njyrbakaan uolattara oghunan ytyalaan Dygyny toqtoton tutan ylallar. Ol tutan ylan Dygyny biir tiitke qaajan turan tula wottutten ytyalyyllar. Ytyalaabyt oqtoro tiitke yyraaqtarygar dyly bataryta twuheller. Mantan djulajan Dygyn tutan turar saryn tiriitin byraghan bierer. Bejete djieliir.

Njyrbakaan emeeqsin, satahan oloruo suoqput dien wus uolun ildje biligi Buluu dojdutugar kwureen, kwohon qaalar.

Syraan baaj mantan bekke qomojor, kurutujar. Dygyn uol djonuttan serii qomunan, bet wugus kyrgys djono buolannar Njyrbakaan barbyt suolun batyhan Bwuluuluur. Ol barannar Dygynnaaq Njyrbakaattary biir sirge siten, kwossuhenner ikki wottutten ytyalahyy buolar. Dygyn djono yppyt oqtorun Njyrbakaan uolattara yyraaqtaryn byyhygar twuheren qaban iheller, taptarbat samsaghaj djon buolallar. Dygynnaaq yta sataan barannar oqtoro baranar, Njyrbakaattarga kyat-taran twonnollor.

Njyrbakaan emeeqsin wus uolun kytta, dwokso ebii kihi-swuohu, baaj bulunan bajan-tajan Bwuluuge biir wutuo kwuolu bulan oloqsujar.

Njyrbakaan aatynan, kini wus uoluttan, djonnoruttan qojuut wuoskeebit ajmaqtar «Njyrba» (Njyrbalar) dien aattammyttar. Onon Njyrbakaantan qojuut biligi Njyrba uluuha saqalar uuhaabyttara wuhu dien qohoon buolara.

Iti kemten yla Dygyn baaj ologho, sehene, kini syryylara wuoskeen taqsar. Dygyn aghata wolon qaalar. Baaja-duola, kihiite, ajmagha-caghara oloccu uolugar Dygynnga qaalar. Dygyn qara wuoskuoghutten yla seriinen, kyrgyhyynan djaryktammyt. Kini qanna, qaja eme uluuska, ajmaqqa bet kihi, kwuusteeq, bwogho aatyn ylan suraghyrbyt kihini ihittin ere da, ol bwoghosko, twoho da yraaq buollar seriinen taqsan djonun kyrgan turan, biiter bejetin kytta woloror, biiter bejetin tyynnaaqtyy killeren bwoghos, seriihit ongostor wugesteeq. Onon aat-minge byldjahan wuoskeebit. Dygyn talaan, kyajan ylbyt baajyn, swuohutun oloccu wuuren ylan killerinen bejetin baajyn qangatynar, aatyn bilbet buoluor dyly bajar.

Kini aghatyn ologhor Saqsaryga oloror. Ol seriitten ilin, arghaa taqsytalaan, uluus aattaaq baajdaryn kerije syldjan yhyaq yhar, bwoghostoru yngyttaran ilii, ataq oojnuutun terijen, «aat-minge» byldjahar. Dygynnga bejetiger bet elbeq bwoghos kyrgyska syldjar, seriihit uolattar «baatyrattar» baallara oloru aattarynan:

1. Bwogho Mwuokuje; 2. Qotoghoj; 3. Oghus Qaraq Qaarbas; 4. Colloonoj; Nam Oghuha dienner.

Yhyaqqa, oojnuuga billibit ikki aattaaq byhyj, swuuruk attaagha wuhu. Oloro emie — Soghuo Djaghyl, Suku Maghan dien attardaaq. Bu ikki billibit attartan uraty kyrgyska ere miiniller, uonna wurduger tuoq aattaaghy kworbotoq, suurdeghine twuututten uot tammalyyr (tyrymtar), bylas uotunan uturuktuur, bylas uotunan tyynar, ytyrdar Kunnjugun uola dien aattaaq attaagha wuhu. Ol aty araj biir aattaaq yhyaqqa Boroghon Bet Qara ere ataghynan syrsan kuotan turar.

Dygyn baaj ol kurduk aatyran olordoghuna, kini bejetin Baatyrap (bwoghos, seriihit) uolattaryttan Colloonoj, Nam Oghuha dien ikki berteeq djono uorujaq buolan barallar. Kiniler sirinen syldjan Dygyn sylgytyn uoran sien baryyllar, uhugar tiijen bu Baatyraptar ol saamaj bastyng wongnooghun, Kunnjugun Uola aty, biir kemnge uoran siiller. Manyaqa occogho tojonnuro buolbut Dygyn bilen, kinilerten wolbut atyn unguoghun swuhuoqterinen araaryllybyt unguoqtaryn aqsaanynan sylgy swuohunen twoloburun kworduur. Manyaqa Colloonoj uonna Nam Oghuha uorallaryn ebii bergeteller, ol wurduger twoluu da sorummattar. Ol gynan dwokso ebii bilii ikki swuuruk Suku Maghan, Soghuo Djaghyl attary ebii uorallar. Ol uoran ylaat baryta 60 djie kihi buolannar kiniler baajdyyn-duolluun Bwuluu dieki kwuruuller. Bu kwureteleen, bary biller baatyraptara, bwoghostere Dygyn kiene aghyjaan, kinitten tejen, kinini bejetin ere keriete qaallaran barallar. Mantan syltaan Dygyn djadajarga, mwoltuurge-aqsyyrga barar. Urukku kurduk saqagha kiengnik suraghyrara twuhen, namtaan, bejete bwudugure kyrdjan baatta wuhu.


                                         III


Dygyn ol kurduk mwoltoon-aqsaan olordoghuna biir saas uunan worus ustun ustan wus kihi kworbotoq djono keleller. Ol kelen qas da syl Dygynnga qamnaccyt buolan wuleleen-qamnaan sangata suoq syddjallar. Bu djon wulelere-qamnastara, satallara alys djon buolbuttar, manan taptaan Dygyn qajghaan bejetin djonun keriete sanaan olordor. Bu djon tuspa djwuhunneeq, sirejdere, iliilere-qarylara twuuleeq, byhaghas kwuoq qaraqtaaq, kyhyl qaannaq djon, ol kenne bejelere tuoska ojuulaan kwordoror suruktaaq buolbuttar. Manyaqa biirde bu djon suoqtaryna Dygyn emeeqine oghonnjorugar eter: «Oghonnjoor, en bu djonu qajgyygyn buolan baran, min kwordoqpune kiniler saqa kihititten, uraangqaj ologhuttan cieski tuspa kworungneeq, byhyylaaq djon ee, kiniler qaraqtara antaq, murunnara wurduk, ettere twuute bet, onon kworon oloron djylghalaataqqa, keneghes bu djon bihigi bas bilen battyyr-wuktuur sebereleeq djon ee, buka yraaqtan tworutteeq-ujalaaq, wugus yama ajmaqtaaq, saarbaq soghus djon djon ee, en wulehit ongostuma, bu djonu wolottoon kebis», — dien. Many Dygyn: «Ee, aata emeeqsin etteghin baghas tugun swurej, iticce wuleliir-qamnyyr, tuoq da kuhaghany ongorbot baraqsattary togho emie sajylastaqpytyj, qata qarylara suon, iliilere etteeq wulehit ongostuoqput buollagha», — dien oloq emeeqsinin sangata suoq yytar. Iti itinen qaalar, olorollor.

Ol oloron ihen wuhus syla tuoluutugar biir saas bu wus kihi Dygyntan: «Qamnaspytyn biir oghus tiriitin sagha oloror sirde aghal», — dien kworduuller. Many Dygyn, oghus tiriitin sagha sir dien twoho buoluoj dien, wuoruunu kytta bierieq buolar. Bu djon biir oghus tiriitin ylan sap kurduk byha telen bya ongostollor. Ol ongoston baran Dygyn oloror sirin Saqsary qonuutun biirde ergiten byalaan aghalan baran, byalaryn suolunan twoguruccu uhuktaaq tohogholoru saajtalaan kebiheller. Ol kenne Dygynnga: «Ce bu tohogholor istere, any bihi sirbit (suurtput) buolar, en bierbit oghuhun tiriite iticce siri bierer bihieqe», — dien buolar. Manyaqa Dygyn occotooghu kenen kihi byhyytynan bierbit kurduk sanaan, woruu tugu da utary qardarbat. Bu kurduk sir byalaan ylan baran wus kihi sajyn baarys tyala twusputuger uunan woro ustan bara turallar. Many occotooghu djon, saqalar, djiibergeen ere qaalallar. Iti itinen emie qaalar, olorollor.


                                           IV


Bu olordoqtoruna qas da syl aaspytyn kenne, biir saas emie kwomuol uutunan wuohetten worus ustun boluotunan, boluottaryn ihiger belem djieleeq, mastaaq, bert wugus qamaanda serii djonnooq kwoston keleller. Balary saqalar kwoottoro — bilii uruk kelen barbyt kurduk djwuhunneeq djonnor buolallar. Bu keleet da yjytyy, kepsetii dien suoq, worusten sannylarynan tahynan bilii boluottaryttan tahaaran sytyary djieleri tupputunan barallar. Saqalar oloror qonuularyn wutuotun ergije, tula wurduk djieleri, bilii urukku djon aspyt tohogholorun wuutunen aagha twoguruccu turuottaan kebiheller. Saqalar many kworon oloron bekke swoghollor, kuttanan barallar. Tupput djielerin tula annylarygar sirge keme suoq araas djwuhunneeq — qara, kwuoq, araghas, wurung oghuruolary, qoruongqalary telgeten, yhan kebiheller. Bejelere bary kihieqe qoton kwostubekke ere ongorbut djielerin ihiger qatanan olorollor. Saqalar many emie djiibe ongostollor. Ol kurduk olordoqtoruna saqalartan ogho-djaqtar, wulehit-qamnaccyt wottulere bilii telgete yhyllybyt oghuruolary baran cugahyttan kworor buolbuttar. Bu kere kelbit djonu angaar uhuguttan urduk qoroghor djieler wurduleritten suon yaraqan biremineler twuhuteleen, battatalaan wolottuur buolbut. Onton teje, yraaq turar djonu tuoq ere buruo unaaryja twuher wuhu da, tyas delbi bararyn kytta kihiler woluteleen, sonno oqton twuhuteliir buoltar. Mantan saqalar berke ajmanan barallar. Bet wugus kihi (yal) kwohuteleen, kwurene byhyytyjallar. Many tahynan sanga kelbit djon Dygyntan kiiren «Djasaak» dien aattaan twuuleeq wolbugetin kworduuller. Many Dygyn swobuleebet, kini djono saqalar bukatyn bilbeteq suollara buolan buusa swobulemmetter. — Ehi kihibitin wolordugut, oloqputun kwuuskutunen yllygyt dien buolar. Onton bokuoja suoq Dygyn djonunan serii qomunan saqalar kelbit djonu kytta seriilehii buolar. Kelbit sanga djon nuuccalar, kasaaktar buolallar. Saqalar oq saanan, batyjanan utary kiisseller. Nuuccalar bwutej kiriepes djieleriger oloron ere cakyyrynan ester somuoktaaq mintiepke saanan saqalary ytyalaan, wolottoon barallar. Manna araj saqalar kwordoqtorune kwuoq isteeq saqsargha kurduk baghajy dygynyy twuher wuhu da, kihitten qaan swuuren, kihi onno tuta wolon iher buolbut, many djiibergiiller. Qajtaq gynyaqtaryn bulbattar. Serii buolar. Manyaqa Dygyn uola Oghus Qaraq Qaarbys bulljany: «Tuoq baghajy saqsarghagha dyly kelen twuhen kihi etin ahytar, ogholoor», — dii-dii bergehetinen ylan bulljany utary sapsynar wuhu. Ol gyna-gyna qassa suoq kiiren nuuccalar qoroghor djielerin ingnerite annjytalaan kebiheeri bulgununen annjan qamnatara wuhu. Onu onno baar Qotoghoj Uol dien buojun toqtotoro wuhu. Ol kurduk bullja qoppot djono baallaryn kepsiillere. Ol seriilehe syldjan Qotodoj Uol bulljada kebireq sirinen taptaran baahyran serii ottotuttan Cocur Myraannga taqsan syppyt. Ol taqsa sytan wuohe myraan wurdutten kworon nuuccalar biir maany, ahyylaaq tojonnorun wolorbute wuhu. Ol biirde ytan cuolghan wuutunen kworo oloror tojonu angaar qaraghyn tehe ytan wolorbut. Ol tojon ahyytygar nuuccalar qassa suoq ytyalaan, saqalary wolottoon baattar. Dygyny bejetin nuuccalar kyajan tuppakka gynan baran bet nehiile albaska killeren, soqsoloon tutallar. Manyaqa soqsonu ujan oqtubakka swugen turdaghyna ikki nuucca keteen oloron keries etippitter. Manyaqa Dygyn emeeqsinin aattaan turan, onno eteerin dien tyl, keries eppit: «Ikki oqpun wureq bahyn dieki ytan kebistin, saabyn saadaq maspar yjaan kebistin, oloru bulbataghyna syttygym annygar baar sytyy byhyccabyttan yjyttyn, bejete buollaghyna saadaq maska yjanan wollun», — dien. Many eppitin kenne keteen oloror nuuccalar saabylanan bahyn biirde byha oqson woloron kebiheller. Ulaqana berdin swoghon nuuccalar woloron baran Dygyny angaar qaraghyn qostuu tardan ylan yjaabyttara 30 muunta buolta wuhu. Ol kenne emeeqsiniger Dygyn eppit keries tylyn tutan aghalan baran wutukten bierterin isten, ikki uolun kwureter, emeeqsin bejete taqsan saadaq maska yjaanan wolor. Sytyy byhytca demmit kyra maany kyyha baara sonno emie sahan, kwureen qaalta wuhu.

Onon Dygyn baajy iti kurduk temteriten nuuccalar tutan wolorbutter. Saqalar tojonnoro Dygyn wolon, wutuo kihilere, baajdara wolon, esten, baranan sonton yla baar qaalbyt djon bary Saqsaryttan wuruo-tara targhahallar. Dygyn ologhun bastaan kelen ylbyt, kyajbyt nuucca tojono Qosluop Atamaan dien ebite wuhu dien aattyyllara.

Onton yla saqalar nuucca iliitiger kiirbitter. Dygyn ologho Saqsary Djokuuskaj kuorat buolbut. Ol kemten betteq saqagha yjyyr — argy mas, tahyyr djwuullere oloqtommut. Ol kemten yla Djokuuskajga bastaan Taas Bwurukees, onton Colobuuta suuta, otton tya sirderiger — kinesuos (Prikaznaja izba, Celobity, knjazes. — S.Bolo) dienner wuosketeleen, oloqtonon ispitter. Ol kemten yla nuucca qasaaktara uluustarynan kerije syddjan seriinen berimmeteq saqa baatyraptaryn tututalaan killeren, Djokuuskajga yjyyr maska yjatalaan, wolottoon saqa atyn uluustaryn aattatan ispitter.

Dygyny wolorbutterin yraaqtaady isten baran semeleebite wuhu dien qohoon buolara wuhu. Qojuut Boroghon Sobo Bwuotur uola Woloksoj Arzhakov dien saqagha wutuo kihi wuoskeebite iti kurduk sehergeen baran etere wuhu: Dygyn Tojon saqagha qoruol buoluon swop kihi wuoskeen baran, wutuo djono, baatyrattara erde kwureteleen, onon kwuuhe-baaja accaan, ol wurduger bejete daghany akaarytyjan ologhun nuuccagha bieren saqany sarbyttarbyta dien aqtan, sanaan kurutujar kurduk gynaryn wojduubun dien kini siene buolbut Djwulej uuha kihi kyrdjadas Njukulaj Tieqenebis Abraamap dien abagham baara aqtan sehergiirin iti wojduon min ejieqe kepsieteghim.

Ihineeghitiger twonun