Dygyn Tojon (Curapcy, Binokuurap baryjaana)

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

VINOKUROV Aleksej Dmitrijevic,

62 saastaaq, Accaghar nehiliege,

Curapcy orojuona,

saqa, wuoreghe suoq, qolkuostaaq

1935 s. Kulun tutar 1 kwune, «Jakutskaj»


                                         I

Bylyr, bu saqa sirin nuucca yraaqtaaghytyn seriite kelen buluoqtaryn innine, Qangalas twordo, bahylyga buolbut Dygyn Baaj dien olorbut. Kini sylgy, anaq swuohu baajynan bajan olorbut. Ologho biligi Djokuuskaj kuorat onnugar, occotooghu saqagha biller, aattanar aata «Ohol-woluu kiirbeteq uhun Sojgulla» dien ebit. Onton djingneeq djietin (surdun) onno iti biligin daghany aattanar «Sajsary» biiter «Saqsary» dien kwoluje qonuuta ebit. Dygyn bejete emeeqsinneeq. Kinitten bert elbeq uol ogho tworuobututten sehennge biller, ol kenne ikki kyystaagha kepseennge baar. Oloru aattarynan etteqqe, mannyktar:

1. Tojon Uol

2. Muos Uol

3. Taas Ullungaq

4. Callaajy

5. Bwodjoko

6. Suor Kwotumeq

7. Sylgyhyt Uol

8. Nelemecci Swuuruk dien aattaaq uolattar.

Itiler bary bwoghos, seriihit, wulehit-qamnyyr djonnor. Ol kenne ihillere Kyrynaastyyr dien, aakka taqsybyt wucugej djwuhunneeq kyystaaq. Dygyn uolattaryttan bastyngnara Tojon Uol dien. Bu uol aghatyn gytta sataspakka erde caahyn, woluutun ylan araghan tuspa, soghoruu worus wuohee biir aryyny bulan oloqsujbut. Ol aryy qojuut kini aatynan «Tojon Aryyta» dien aattammyt. Ol uoltan qojuut wus nehiliek wuoskeebite wuhu dien sehen buolara. Ol kenne Muos Uol sehen buolara. Ol kenne Muos Uol dien baara biir byraatyn (initin) synnjar-ettiir, onu kwomuskehen Callaajy, Bwodjoko uolattar buolannar Muos Uolu wolorooru ongostollor. Ol ete bwutunnuu muos ebit, onu bu sitteghine, keneghes barybytyn battyagha, synnjaryn aahan, any woloruoghe daghany dien bu ikki uol Muos Uolu wolororgo terineller. Ol gynan baran kiniler qanan daghany kini kebireq, kihi qotutar wottuleeghin bilbetter, onon, araj many ijete emeeqsin bilere buoluo, kinitten yjytyaqqa swop, eppet da buollaghyna etitieqqe swop dien turan, biirde Callaajy, Bwodjoko buolannar ijelere emeeqsini kyrbaary, wolorooru gynan turan yjytan, Muos Uol kebireq wottuleeghin etiteller. Emeeqsin yksaan eter: «Oghom qangas qonnoghun annynan ere biir sirinen kuoq (siikej) mengneeq!» — dien, ol kenne ytyyr-songuur. Many isteet uolattar Muos Uol utuja syttaghyna sahan (uoran) kiiren, ol menginen soghotoqto tajyylaan twuhen, woloron kebiheller. Onton Taas Ullungaq dien uol, emie kihitten tuspa byhyylaaq, swuolj ulaqan, ataghyn ullungaqtara oloccu taas ogho ebit. Kini 12 saastaaq, saamaj kyra maany ogholoro ebit. Bu uol kuruutun Qotu Ytyk Qaja wurduger taqsan utujar wugesteeq ebit. Ujata onno ebit. Kini saahyn sitteghine emie kuttallaaq, tuoq da kihitiger, uraangqajga, tengneeghin buluo suoq byhyylaaq ogho ebit, bu uolattar mantan emie sereneller. Kinitten ijete, aghata Dygyn daghany kuttanar buolan barallar. Ol kurduk oloron emeeqsin (ijete) biirde oghonnjorugar Dygynnga eter: «Oghonnjoor, bu bihi oghobut taas Ullungaq tuspa byhyylaaq, kuruubaj majgylaaq ogho, kini sitteghine tuoq da kyajbat buoluna-kihite buoluo, qor ere, oghom sette yjdaaq qat syryttaqpyna swureqpin-byarbyn tutan kworor buolara, onnugu min bacca buoluoqpar dieri istibet buolarym, kinini ytygylyaq-woloruoq baara!», — dien.

Onuoqa Dygyn wuolun Bwodjokonu sorujar, taqsan iti inigin tajyylaan kebis dien. Manyaqa Bwodjoko taqsan qaja cocurun wurduger, taaska tiere twuhen baran utuja sytar oghonu tajyynan twuher. Ol twuhen ihen ete tardan, kyajan aspat, twonnon kiirer. Manyaqa Dygyn bejete taqsan Taas Ullungaq uol utuja syttaghyna ytarghalaaq wunguunen, emie qangas qonnoghun annygar baar siikej et menginen kworon, tiere twuhen utujan tyylla sytar oghonu biirde tajyylaan kebiher. Ogho ere twulle twuhen baran, wolon qaalar. Ool onno ogho wolooru sytan eter: «Agham miigin wolororun wolordun da, keneghes buka tuha buolar kihini wolordoghung buoluo, qahan ere kyhalghalaaq kwunnger miigin biirde sanaan aqtyaghyng!»,— dien. Ol kenne wolor. Onon Dygyn bert uolattaryttan wus uola tuoruullar, biire araqsan, ikkitin wolottoron, woloron. Dygyn bejete ere alta uolun kytta aghyjaq soghus serii djonnooq ologhor Saqsaryga oloror.


                                        II

Dygyn Baaj bejete da bert bwodong, bwogho, sin buqatyyr kihi ebite wuhu. Kini tuoj atyn aattaaqtary, berteri surahan ekkireten 40-nuu attaaq kihinen, serii-kyrgys djono buolan taqsytalaan wolossor, baaj-talym, swuohu-as, kihi byldjahar wugesteeq ebit. Occogho kyrgys wujete, onno naar berteri, qanna baaryn surahan ihitteller ere kyrga, woloro, onon aatyn yla, bert byldjaha, baryy-kelii buolara wuhu. Ol majgy bu qojuut qaalbyt byhyylaaq. Dygyn onnuk kihi, ol wolorson, woloron cegien baaj munnjunar, qangatynar ebit. Bert djonton berinneqterine ildje killeren, seriige syldjar bwoghos, seriihit ongostor, onon kini saqagha «Mugur (soghotoq) yraaqtaaghy» buolardyy sanammyt baaj ebit. Dygynnga sir aajyttan kiiren qamnaccyt, kergen uol, kyys buolan oloruu bet wugus ebite wuhu.


                                        III

Ol kurduk olordoghuna, kini saghana Boroghon twordo Kelimse Tiis dien baaj yal olorbut ebit. Dygyn manyaqa biirde ildjik yytar, ongohunnun, belemnenen olordun, min yallata tahaaryam dien. Ol ildjitin kennitten tuta Bwodjoko uolun, Callaajy uolun uonna Suor Kwotumeghin 40 attaaq kyrgys kihileen, serii ataarar. Ol taqsan kyrgys djono Bwodjokolooq tyyn bierekke Kelimse Tiihi bili Qanga, Mwuru dien sirderinen kerije syldjan, kihitin ordorbokko keriete angaar uhuguttan wuntu kyrgan, woloron barallar. Kelimse Tiihi bejetin ikki uollara sol oloror urahalaryttan tahaarbakka, djieleriger wolorollor.

Ol kyrgan, kyajan baran Dygyn seriihittere Bwodjokolooq Kelimse Tiis swuohutun (baajyn) oloccu wuoru-wuorunen wuuren, worus dieki kwohoro turallar. Araj ol seriitten Kelimse Tiis kyra uolun kytta biir menerik kihi tyynnaaq ordon qaalallar. Occogho ol «Kyys Qanga» dien sirge Dadyr Emeeqsin dien tulaajaq emeeqsin oloror ebit.

Kelimse Tiihi bejetin toghus wuoreghes gyna kyrbastyyllar.

Ol emeeqsinnge biir 12 saastaaq, tworuoghutten qaampat (dugummat) bosqong uol ogho baar ebit. Ontukatyn kini oghuhugar tiejen, ol kenne bylyrgy erin kuraaqtaaq oq saatyn ylynan, oloror syyryn woro tartaran taqsan ispit. Bu taqsan isteghine oghuha kyajbakka swohurgestii twuher, manyaqa Dadyr Emeeqsin ytyy-ytyy eter: «Aata uhun sordooq bacca saaskar dyly ereji kwordordung, istibet-bilbet da buollaghyng, ajmaqpytyn-qaammytyn Kelimse Tiihi Dygyn baaj seriite taqsan kyrgan kyajan, baajyn, swuohutun oloccu wuuren worus dieki aastylar, uhun erejdeeq swuhuoqqer dugunar da baghas buolan kelbekkin, abam da baar ebit!» dien, ytyyr-sonuur.

Onuoqa uola syarghagha oloron bilii aghatyn saatyn ijete syarghagha uuran iher ebit, onu ylar da kworuoq beteree wottunen tuttan ijetin dieki tuhaajar da, yhyktan (ytan) kebiher. Mantygata baran emeeqsin qangas tobugun qaraghyn siire kwoton aahar. Ataghyttan qaan swuurer, onton aranga tuska swuurden ylan, uol swuhuoqterin ungunuoqtanar, sottor. Ol aata Tobugun Qaannaatagha wuhu. Onton soghotoqto ogho ataghynan dugunar buolan, «kyyrt buolan kwotor». Uol ataqtanan wuoruutuger oloror sirin Kyys Qangany kylyjan, toghus ere ojuu ongoron tuoruur. Ol gynan ijete emeeqsinnge: «Ce, ijee, min yjaaghym, ongoruum bacca, en qaal, min ajmaq-qaan aatyn aattata, kwomuskehe, wostooqpun gytta wohuonnehe kwottum, ergijiem!», — dien baran aghatyn saatyn, batahyn ylan baran, ogho swuure turar. Ol baran bilii menerik kihini bulan, Kelimse Tiis kyra uolunuun swube terijeller. Manyaqa menerik (ojuun) kyyran, ol Dygyn djono wuuren iher wuor swuohuleritten biir qolo, buuta sappyjalaaq kugas-mangan ynaqqa ilbis twuheren, tuojan tuttaran, ol anaghy tiijen tohujaaryng, kini twottoru kuotan kelie, onuoqa swuohuler bary anaghy batyhan kuopputtaryn Dygyn bert uolattara ekkiretieqtere, onu tohujan kworoorung dien eter, tuojar. Ol aata occotooghu majgynynan «tuona bieren, ilbis twuheren meciretteghe» wuhu.

Dje manan yjdaran Dadyr Emeeqsin uola Kelimse Tiis kyra uolunuun ikkie buolan Dygyn seriitin ekkireten, woruske «Sielleeq Aattyk» dien sirinen kiireller. Ol kiiren kelen wongos gymmyttara, bastyngnara qajyyjagha woruhu tuoraabyttar ebit. Callaajy, Bwodjoko buolannar woruhu tuoraan unguorgu engerge buola oqsubuttar. Syarghalaaqtara, swuohu wuureeccilere ere myraany twuheren worus kytyytygar kiiren ereller ebit. Many kworon uolattar aattykka sahan oloron tohujallar. Ol syttaqtaryna, dje tuona bieren, bilii menerik eppitin kurduk djwuhunneeq ynaq kuturugun kuodajdaabytynan megirii-megirii kiniler dieki twottoru kuotan swuurer, ol kennitten wuor swuohu bwutunnuu kwoghuhen twupte burghajan kuotallar. Balar kennileritten Suor Kwotumeq dien uol ekkiretihen syssar. Ol syssan swuohu batyhan, myraannga taqsan kelbitin Boroghottor biirde ytan twuhereller. Suor Kwotumeq uol baahyran, sytan qaalar. Onon «djaam bieren», wuuren iher swuohutun oloccu boroghottorgo bierer. Boroghottor swuohulerin oloccu wuuren dojduluullar. Onton yla ol Boroghon Dadyr emeeqsin uola Bert Qara dien aatyrbyt.


                                         IV

Dygyn Baaj, dje, onon ol Boroghonngo bert kihi Bert Qara baaryn bilbit. Onon biir sajyn Dygyn baaj ologhor Saqsaryga yhyaq yhar. Yhyaghar bilii maany kyyhyn, kim yhyaq oojnuutugar bert aaty ylbykka ojoq bieren yytar gyna suraq yytar. Ol yhyaqqa ister toqoru bary tengneeq, atas-doghor da djono, wostooq-saastaaq da buolbut, tuora da uluustartan saqa berteeqtere bary kiiren oojnuoqtaaqtar. Kim bert aaty ylbyt, Dygyn Tojon maany kyyhyn ojoq ylyaqtaaq ebit. Bu yhyaghar bert aatyn istibitinen Boroghon Bert Qarany yngyttarar. Ol tenge ilin dojduttan tongustar kwohon kiireller. Ol kurduk uluus aajyttan kiirteleen, kihi, swuohu Saqsary ebe qonuutugar qaraaryngnas buolallar. Dygyn yhyaghar as-wuol, kymys ahatar, kworu-nary, kwures byldjahyytyn terijer. Manyaqa kylyy buolar. Onno kylyy tuohun ikki arda 12 kuraaqtaaq saa ustatynan kylyjallar. Onnugu 12 tuohu uuran kylyjallar. Onuoqa, kylyyga Tonus betteritten biir kylyyhyt kijini Bert Qara baltaraa ullungaghynan kuota, ahary twuhen, kyajan taqsar. Ol kuota twuhen isteghine Nam uluuhun udaghana Bederdeeq Udaghan dien djaqtar baara woluu bil sordong balygynan kentik (mohol) byraghan, Bert Qarany soghotoqto atagha suoq ongoron kebiher. Manyaqa Bert Qara uordajan: «Bu ehi kubulghaqqyt, mas kurduk suoq gynyn!» — dien qahytyy twuher. Onuoqa udaghan kelen cupcurujan Bert Qara ataghyttan sordongu ylar, ol ylan baran domnuu-domnuu eter: «Kuturugun cypcaalyttan bert kyra qaalla, keneghes yccattaryn qangas ataqtarynan ohogho-dogholong buoluoqtara», — dien. Mantan Bert Qara «kyyrt buola» turan, ataqtanan swuuren-kwoton qaalar. Onon kyajbyt aaty Bert Qara ylar. Ol kurduk atyn da kwuresteher oojnuularga Bert Qara tuluppat. Onon ol yhyaqtan Bert Qara Dygyn kyyhyn ojoq ylan, kwutuot buolta wuhu dien sehen buolara.


                                         V

Ol kemnge bihi dojduga, Taattagha, Qatyly twordo buolbut tulaajaq emeeqsin ijeleeq Batas Mwondukeen dien olorbut ebit. Kini ologho biliginen Kytaanaq Qatyly nehiliekke «Maalla» dien sirge ebit. Occogho kini balyktaan, sir wuuneejileen iitinen olorbut kihi. Kini araj biir ere ynaqtaagha sehen buolar. Ol oloron biirde Batas Mwondukeen ijetiger eter: «Ijee, min kuruutun bu kurduk olororum dien satanya suoq, onon any Qangalas Dygyn baajga kiiren wuleleen ajaqpyn iitinneqpine swop buolsu, onon barabyn», —dien. Many ijete da kehespeteq, uol kiiren Dygynnga qamnaccytynan syldjar. Ol syldjan Batas Mwondukeen Dygyn kyyhyn, biir kyyhyn kwossuulehen, ojoq ongostor. Kyys olus taptaan kihini bejetitten woruu araarbat, kinini olus ahatar, maanylyyr-qataghalyyr. Ijete-aghata kini dieki tugu kepsetellerin-sangarallaryn barytyn sehergiir, kepsiir. Batas Mwondukeen daghany kyyska olus yllarar, kinitten araqsyan ere bagharbat. Ol kurduk kiniler wor djylga olorollor, ikkien biir djieghe, balaghannga utujallar ebit. Bu oloron biirde kyys kihitiger eter: «Min agham aaq ejigin, miigin kytta taptahargyn bilbitter, onu swobuleemine, kwuretie dienner ejigin wolorooru sorunallar ebit. Kiniler ol ihin berke sigiri munnjar buolbuttar ebit, badagha utujar balaghammytygar qaajan, bihigini uottaary ongostollor byhylaaq, en seren», — dien. Manyaqa Batas Mwondukeen bworoku kyhammat, djworu Bert Qara kwutuottere kelen tugu gynar wuhuo dien saba sangaran, ister ere, ihiger ere sanaan kebiher. Djaqtar onu en kwuree, teskilee, bejeghin byldjatyang diir. Many kihi kyhammatyn kurduk kyhammat. Oghorduk syryttaqtaryna, biirde twuun kelen Bert Qara utujar balaghannygar kwoton twuheet, eter: «Bert Qara kellim, Dygyn Tojon yjaaghynan ejigin ytygylyy kiiren turabyn, onu dje Batas Mwondukeen uol ongohun, sereppekke siete diejeghin», — dien. Manyaqa Batas Mwondukeen oronuttan tura ekkiriir da, «kyajdaqqyna en aatyng buollun» diir da, Bert Qara wurduger twuher, oqsuhan-wolosson barallar. Oqsuhallar da, tebis teng buolallar, qajalara da qotuppat. Onton emie oqsuhan kiiren barallar da, Batas Mwondukeen dwokso kwutuotu, Bert Qarany, bahyjyaq kurduk buolan barar. Mantan Bert Qara da buollar toqtoon, qajalara da socco bahyjsybakka, kyajsybakka uurajan qaalallar. Onon dje ikki teng kihi occotooghu majgynynan utarsyhar diennere, biiter qattaan ergijsen wolossor dien bereedektere dien suoq ebit. Onon any qajalara qajalaryn daghany tyytya suoq buolsan araqsyhallar. Mantan djaadjyjan Batas Mwondukeen djaqtaryn ildje biligi Qotu Ytyk qaja annynan tiijen woruhu wus qarya mahy qolbonon, onon boluottanan tuoraan dojduluur. Ol dojdulaan Qatylyga «Maalla» alaaska tiijen kelen djietin bular. Djiete alaas bulgunnjaghar baar ebit. Olorollor. Ol oloron ere ojogho biirde eter: «Dje doghoruom, kuhaghan bitim tatta, badagha agham Dygyn tojon ekkiretinneren kyrgys djonun serii terijen yytta byhyylaaq, iheller byhyylaaq, ongohun, belemnen», — dien. Manyaqa, occotooghu kwuruojeq kihi tuoq belemneeq buoluoj, taqsan biir qojuos adaghany bulan onoghos ongottoon, kyhynan belemniir. Ol belemnene olordoghuna emiske wuluger arghaa diekitten 40 attaaq kihi, serii-kyrgys djono bokuoja suoq togho annjan kiireller da, ytyalaan barallar. Manyaqa taqsan Batas Mwondukeen ohoghun qorotun tworduger sworuoste oloron swugetinen kelbit oghu tohujan ylan tohuta synnjan, ikki wottunen tuora-maary yhan iher. Oq aghyjaan barar, araj ol byyhygar Batas wongojon kwootto, Dygyn bejetinen seriileeq buolan taqsybyt ebit. Manyaqa kihi abalana twuher da, oqtoro selliirin kytta saatynan biirde ytar. Ol yppyta ogho baran Dygyn atyn yngyyryn ilin bwulgumun (sirejin) mahyttan tutuhan syldjar iliitin kwoqsuger twuhen, yngyyr mahyn tostu kwoton aahar. Onu qata Dygyn da symsa ebit, kworon ete tardan, woro ystanan bierer. Many kworon oloron Batas Mwondukeen yjytar: «Dwokso naada buollaghyna, any itinneegher bergenin yytyaghym, biiter baryng», — dien. Mantan djulajan Dygyn: «Toqtoo, twuksu, erdin!» — dien kylanar. Onton abatyjan Dygyn djono tojonnoruttan yjyppakka da ere, bokuoja suoq qonuuga syldjar Batas Mwondukeen bulgunnjaghyttan twuhe ekkireen, kworuoq beteree wottuleriger tiijen ynaghyn byldjaan, kwuojen bulgunnjaghar tahaarar. Onu at wurdunen kworo turan Dygyn Tojon swoghon: «Dje, doghoor, kwutuon oghom kwotor kurduk kwoton-swuuren twuhen alys da ebikkin, any en aatyng Kwoccoq Tworoloj dien buol», — dien, qata, alghaan barar. Ol gynan baran «Any Dygyn en sirger-uokkar ergijie, biiter kyrgyhyn yytya diejeghin, ketenimeer, qata, kihi-swuohu twordo uuha buolung, saqany saarygyrdyng, uraangqajy uhatyng», — dien eten, alghaan baran, Dygyn seriitin inniger uktan, arghaa dieki taqsan bara turbuta wuhu. Ol aata djulajdagha. Dwokso onno tejen ihen Dygyn kyyhygar qahytaan eppite wuhu: «Saas kulun tutar yjygar kiiren yallaan, syldjan taqsaar», — dien. Ol eppitinen kyys saas, ikki qonugunan ergillieq buolan aghatyn aaqqa yallyy kiirer. Ol kiiren kwununen tiijen aghatygar Dygynnga kyys ikki qonor, maanylatar. Ol gynan baran, wobuge wugehe, kihi siere buolar dien, ennjen-setiing buollun dien aattaan 2 qoton ynaghy, 2 atyyr wuore sylgyny kytta, 2 djie kihini, balary kihi, swuohu-baaj ongohun dien alghaan-alghaan, swugunneren ataarar. Kyys wuoren-kwoton dje kihiliin, swuohuluun oloq Qatylyga Bataska kwohon taqsar. Dje Batas Mwondukeennge ujgu, byjang, ajghal bwogho buolar. Ol taqsan kyystaaq uol, eder bejelere emen buolan, emen bejelere emeq buola kyrdjyaqtarygar dieri olorollor. Baaj kinilerge, ujgu kinilerge, Dygyn bylyrgy yhyagha kinilerge buolar. Bu djonton soghotoq Aan Woruocej dien uol wuoskuur-tworuur. Aan woruocejten: Kytaanaq Bas Bally, Wurung Battaq Bolopcu, Accaghar Njamnjaq dienten Uokaa Tebene, Uot Ajaq Kuudungsa baaj, Iljgen Bootur dien wus uol tworuobut. Dje qojuut olor twuot Qatyly twordo buoltar. Iti uolattar aattarynan: Kytaanaq nehiliege, Boltongo, Accaghar nehiliektere buoltar. Onton qojuut iti Uokaa, Twoloj, Odjoluun Qatylylar Accaghartan araghan tuspa nehiliek buolallar. Ol kenne Boltongotton Nwus (Cetiedej) Qatyly dien aattanan any tus tuhunan nehiliekter buoltar. Olor bary bylyrgy aattanarynan «Qatylylar» dien suraghyrallar.


                                          VI

Dygyn Baaj saghana emie ilin enger, biligi Sylang twordo buolbut Uraanaj Bootur dien olootto wuhu. Ol Uraanaj Bootur Sylannga «Bulgunnjaqtaaq Ebe» dien sirge olorbut. Bu olordoghuna biirde Dygyn manyaqa emie seriileeq «kyrgys djono» buolan taqsar. Bu taqsan ol bulgunnjaghar qaajan olordon Dygynnaaq kwuolj cieres ytyalaan barallar da, kihini ullungun tostu swuurdeller. Manan sin woluo dienner Dygynnaaq twonnollor. Ol seriige Dygynnaaqtan biir ahyylaaq kihilerin Uraanaj Bootur woloron qaalta wuhu. Dygynnaaq ol twonnolloruger kihi twoloburuger Uraanaj Bootur swuohutun qonuuttan wuuren barallar. Many kworo sytan yksaan, any sin kihi buolbatym kelle, wolloghum bu dien abatyjan, angaar buutun-ullungun sohon, biir 12 saastaaq kyra oghotun batyhynnaran taqsan ihen, bacca kyra baghajy en daghany min kenniber qaalanngyn dien oghotun delbi tahyjar. Ol tahyjbytygar oghoto ytaan ajmana twuher, ol ytaabyt sangata 12 bieresteleeq «Qolbolooq» dien sirge ihiller. Ol gynan oghotun byraghan baran taqsan biir syngytaqtaaq tiiti sohon, onu tajaq mas ongoston Dygyn seriitin kennitten batyhar. Ol batyhan ihen seniete bystan, kwuuhe baranan, biir sirge tuoraan, sol tutan-sohon iher tiitin kuustubutunan biir ulaqan turar maska meerejdenen, bejetin sagha gyna moojnoon belie oqsunan baran, turbutunan wolor. Onu kim bulan unguoq tupputa billibet. Tiite biligin «Uraanaj Moojnooq Tiite» dien aattanara wuhu. Ol oghoto qajtaq buolta emie billibet.


                                          VII

Emie Dygyn Tojon kemiger ilin Taatta twordo (oloqtoogho) Ohoghostooq Ammatygar «Nymygy» wureq tworduger oloqtooq Modjukaan dien baara uhu. Kini bullu bultaan iitinen oloror kihi ebit. Emie bughatyyr kihi. Modjukaan Twuonuku Oghonnjor dien kyrdjaghas aghalaaq uonna tuoq da atyn wugus kergenneeghe billibet.

Modjukaan ol kurduk oloron biirde aghatygar eter: «Aghaa, min araj Tygyn baajga yallyy, kworuluu-narylyy, ahyy-sii, wuleletieq buollaghyna wulelii daghany kiirdeqpine swop buolsu», — dien. Many aghata Twuonuku da boruoktaabataq. Onon Modjukaan woruske kiiren wus qaryjany qolboon, onu miinen arghaa Dygyn ologhor tuoruur. Ol tuoraan taqsan Dygynnga kiiren eter: «Tojonum, min ejieqe ahyy-sii, ajaghym inniger wulelii-qamnyy kiirdim», — dien. Onu Dygyn: «Oo, dje, qata ot ureghim oghoto kiirbikkin, swop» — dien berke swobuluur. Ol gynan baran yhyaq ongoror. Yhyaghar kuolutunan oonnjuu-tustuu terijer. Tustuuga Modjukaannga Boroghon Bert Qara kiirer. Many Modjukaan samaghyn tuorajyttan bahan ylan byraghar. Ol byraqpyta kihite twuhuutuger angaar iliitinen siri qarbyy twuher, onon bet saat-suut bwogho buolar. Bert Qara ol oqton turan baran: «Modjukaan, en saang kissin cingeten uuraar, tiijiem», — dien wos byraghar. Many Modjukaan isten ere kebiher. Mantan syltaan Modjukaan sotoru twonnon dojdutugar taqsar.

Ol taqsan olordoghuna worusten biirde Bert Qara 40 kihileeq seriileeq buolan taqsan keler. Ol aata bilii Modjukaan Dygyn yhyaghar kinini byraqpyt saatyn iestehen, wohuonnehen, woloron Modjukaan wurduk aatyn ylaary taghystagha.

Ol taqsan Bert Qaralaaq Modjukaany angaar wottutten ytyalaan kiiren barallar. Manyaqa Modjukaan djietitten ojon taqsan oloror ureghin twordunen wurduk qajagha taqsan turan, qojuu qaryjany wurdunen kworon utary ytyalahar. Ol ytyalaan Bert Qara atyn tuhaqtatynan twuheren, keteghinen tahaaran, yngyyryn ilin-kelin bwulgetin biirde tohuta ytan tahaarar. Qata onuoqa Bert Qara woro ystanan oghu aharan bierbit. At sonno wolon, oqton twuher. Manyaqa Bert Qara wojdonon kworummute, twune syajatyn qaja kwoton aaspyt ebit. Mantan djulajan Bert Qaralaaq bary teskiliiller. Bert Qara bejete satyy kuotar, ata wolon qaalar. Ol kuotan ihenner aara biir sirge Modjukaan ekkiretie dienner uonna baghar many kworon toqtooroj dienner, toqtoobut sirderiger emeq mahynan kihi ongottoon, utary ytaary (wolossooru) turar gyna ongoron, turuottaan aahallar. Manyaqa Modjukaan ekkireten ihen, kyrdjyk, kwootto inniger serii djono bwogho adaaryhan turallar aghaj ebit. Balary kworor da ytyalyyr, wus twogulleeq sylgharytan ytar da, kihilere turallar, oqtoro billibet. Mantan djiibergeen, Modjukaan swuuren kiirer da, turar emeq mas kihileri qahytyy-qahytyy sygynnjaq bolotunan tyryta-qajyta synnjar. Ol synnjan baran tojonnuur: «Bu djon qajaan daghany swugunneebet djon buollaqtara, any biirde ekkiretteqpine oloq kwulj-kwomor buolan kwotuoqteriger dieri wolossuoqtere buollagha, ol belietin bu byraghan bardaqtara», — dien, ihiger djulaja sanaan twonnor.

Bert Qaralaaq daghany biir onnuk sanaanan twonnollor, sanaabyt sanaalara, soruktara sitillibet. Modjukaan djietiger kelen olorboqtoon ihen, serii-kyrgys ulaappytyn isten: «Miigin daghany ordoron qaallarallara billibet, any kyryjdym, wostooqtorum ikkisteen ergijiileriger any tuluhan ordor billibet, onon ytygylannaqqa swop buossu», — dien taqsan, oloror wureghin allaraa wottuger, Amma wureq qajatygar qoroon qastan, ol ihiger kiirer. Ol kiiren kiirbit aanyn bwuolenen, onno qaattaran, tyynnaaghynan tumnastan wolor. Ol syppyt, qaattarbyt qajata wus qonukka dieri djigihije turbuta wuhu. Onon Modjukaan bejetin bejete djahanan turar.


                                         VIII

Ol kurduk Bert Qara Dygynnga kwutuot buolan olordoghuna, biir sajyn Woljtok Boroghon Kelimse Tiis kyra uola, bylyrgy Dygyn seriititten ordon qaalan baran olus bajar-tajar. Kini biligi «Mwuru» dien aatyrar, wutuo sirge ologhurbut ebit. Ol oloron biir sajyn yhyaq yhar, oojnuu terijer, djonu munnjar. Yhyaqqa kujaq-qaqqa ongostor yala-ajmagha Bert Qara yngyryllan baar buolbut. Onuoqa djieleeq majgy byhyytynan ymyjagha toloru kymys aghalan tuttarbyt. Many biirdere ihe olordoghuna, Kelimse Tiis uola atyn ikki kihitiniin wus wottutten wunguunen twuhen, sonno Bert Qarany wolorollor. Onno Bert Qara kwuuhun byldjatan, woro oqsuna twuhen baran oqtorugar twuhulge annygar oloror siri ihiti djwolo wuktuon, twuhulge sergetin (baghaghyn) twuore teben, oloru syttammytynan oqton wolor.

Ol woloruger eppit: «Qor, keneghes wus bietten orduk tworuobet twolkolonnugut», — dien. Ol, kyrdjyk, qojuut Woljtok uuha djonngo, biir yalga wus bietten orduk tworuobet twolkolooq (majgylaaq) buoltara wuhu dien qohoon buolara. Onon Dygyn Baaj maany kwutuotun Bert Qarany Boroghon Woljtok tworde Kelimse Tiis uola bajan, sorujan yhyaghar twuhuljge ortotugar wolootto wuhu. Ol aata wostooqtoruger Dygynnga kiiren maanylatan, kini kwutuot buolan ajmaq aatyn suujtarda dien wohuonnesteghe wuhu.


                                           IX

Dygyn Baaj ol kurduk bajan-tajan, bahylyktaan, mugur yraaqtaaghy occotooghu saqagha kini buolan ihen biir bastyng kihite — kwutuote Bert Qara Dygyn wostooghun iliititten wolor. Ol tenge atyn da uolattara, qamnaccyt, seriihit bert (bootur) djono kwureteleen, ol bu wureq bahygar, atyn dojdularga barytalaan, ologhuran ispitter. Dygyn twoho da tojomsujan bahylyan bagharbytyn ihin, kwuusterinen, wojdorunen, baajdarynan daghany kini kieng uorugun ihiger batan, battatan, qara kwuluger wunge-swukte uhunnuk syldjybataqtar. Ol kurduk mwoltoon-aqsaan, bejete buollaghyna saahynan kyrdjan erdeghine biir djyl saasky djuqqanan uu-worus ustun wuohetten ustan uraangqaj bwogho kworbotoq, twuuleeq iedesteeq, suon-modju qarylaaq, kwuoghunen kworbut antaq qaraqtaaq, qoroghor bergeheleeq kihiler (nuuccalar) kelbitter. Bu djon wuhuo ebitter. Ol djon keleet bet qamaghytyn iliilerinen, tarbaqtarynan qamsatan, sin wojdohor gyna kepseter djon buoltar. Bu kelenner Dygynnga eteller: «Bihi bet yraaqtan kelbit djommut, manna en dojdugar wuleleen ahyy-iitille kellibit, onon en bihigini wulehit ongohun, ol kenne qamnaspytygar biir oghus tiriitin sagha oloqquttan sirde biereer, anaar», — dien. Many Dygyn bekke swobuluur, kworduullere da kyrata bert, bejelere buollaghyna caqcy wulehit, modju kiepteeq djon, manna wulehit-qamnaccyt buolan syldjallar. Syldjybaqtaan ihenner qamnastarygar sir byalaan ylaary Dygyntan biir oghus tiriitin kworduon ylallar. Ol ylan baran sap kurduk, oghus tiriite baranyar toqoru bya telen ylallar, ol telen ongoron baran Dygyn oloror qonuutun yraahyn biir twoguruten, byalaan ylallar. Byalaan ylbyt sirderinen ergicci ostuolba-tohogho mastary turuottaan kebiheller. Onu Dygyn kyhammataq. Qata emeeqsine djiibe ongoston, bu djonton swureghe kuttanaryn kepsiire wuhu da, oghonnjor: «Kebis, innje dieme, qata, bet wucugej wulehit baraqsattar ebit», — dien, saba sangaran kebiher. Ol kurduk syldjan, oloron baran wus sylynan bu djon saas, emie djuqqa buoltun kenne, sir qaratygar bu djon emiske suoq ere buolan qaalallar. Many saqalar djiibergeen ere kebispitter.

Ol kennitten ehiilgi saahygar kwomuolu kytta woruhunen araj kwoottoro, swuge oluga, kihi byspyt-opput mastara-ottoro kelen aahar buolbut. Mantan Dygyn uolattara-qamnaccyttara djiksinen barallar. Ol gynan kihi wukse, bu worus wuohe tuoq ere turda, tuoqtar ere kelliler byhyylaaq dienner, unguor-mangaar tejen kwohon, kwureen biereller. Ol kurduk oloron Dygynnaaq biir sassyarda utujar uularyttan uhuktan turan kworbuttere, qonuularyn ergicci, bilii wus mangnajgy djon turuorbut tohogholorun onnularynan bet elbeq wurduk, qoroghor djieleri turuottaan kebispitter, ol kenne olor isteriger-tastarygar urukku kele syldjybyt kurduk twuuleeq sirejdeeq djon dien bwogho yhyllybyttar ebit wuhu.

Mantan Dygyn djono sohujan, kelii-baryy, ajmalghan buolar. Bu djon any ol qoroghor djieler tastarygar tiijbit kihini wurer saanan ytyalaan, araj onton kihi wolon ispit. Mantan biir ajdaan buolar. Ol gynan ihen nuuccalartan Dygynnga qas da kihi kelen eteller: «Bolodjumar tojon yjaagha baar, onon en djahaakta twoloo», — dien. Many Dygan ylymmataq, swobulemmet. Ol gynan Dygyn seriitin munnjan, kihi tardynan Saqsary bulgunnjaghyttan kwuluktenen oloron, nuucca seriitin kytta utary oq saanan ytyhallar.

Onuoqa Dygyn djono yppyt oqtoro nuucca qoroghor djietiger tiijen qatanan ere iher. Ol qatammyttara bytyryys kurduk buolan turallaryn kwuoq wongnooq, tokur twobolooq uhun timirinen (saabylanan) byhyta oqsuolaan twuhereller. Araj biirde biir nuucca tojonnoro buolbut kihi cuolghan wuutunen kworon turaryn saqalar qaraghyn tehe ytan wolorollor. Ol tojonnoro wolon nuuccalar bekke ajmammyttar. Mantan syltaan bet ulaqan, uhun serii-wolossuu buolbut. Nuucca yttaghyna, buruo ere burghas gynar wuhu da, saqsarga kurduk dygynaabytynan kelen kihi etiger qatana twuster ere, kihi qaana baran wolon, oqton iher wuhu. Many djiibe ongostollor ebit. Dygyn buollaghyna ete ere ahyjar ebit, onu emerinen kebihe-kebihe, tuoq baghaldjynyj dien ere kebiher. Onton Callaajy uolu nuuccalar tutan ylan timir oghuurunan tuhaqtaan ylan, bahyn byhan wolorollor. Bwodjoko uolu nuucca saata (buldjata) taban, wongus bahygar twuhen, qaana swuuren wolor. Ol wolon twusputuger Dygyn uolun qonnoghun annygar kybynan, djietiger ildjen emeeqiniger byraghar, ol kenne eter: «Qor, emeeqsin, bu wolloqqune unguoqqun tutuoq buolbut uolung bu baar djwuhune, iti nuuccalar uturuktaabyttaryn ujumuna bu buolla», — dien. Onu emeeqsin kworon baran: «Min ejieqe qara mangnajgyttan eppitim, bu djonu erde wolortoon kebis, keneghes tugu ere ongoruoqtara, onu en istibeteghin, any min oloqputtan kwuruubun», — dien ytyyr-songuur, ajmanar. Iti itinen aahar. Onton sotoru soghus buolan baran nuuccalar tupsuu terijebit, nuucca yhyadyn ongorobut, kelen ahaang, yallaang dien, Dygyny yngyrallar. Manyaqa Dygyn baran syldjar. Onno nuuccalar kempiet sieten, arygy iherden itirdeller. Ol itirbitin kenne albynnaan, soqsogho killereller. Ol kiittin kenne soqsonu ehen, Dygyny battatallar. Manyaqa Dygyn ujan soqsotun swugen tobuktaan turbut. Ol turan keriehin eppit: «Qor, bu bejem akaary buolammyn wolloghum, bilii oghom Taas Ullungad eppite kelle, kinini wolorbotoghum buollar, bu ajylaaq buoluom suogha ete, abam ebit!», — dien. Ol ere sangaran baran turbutunan saqa Tojono — Dygyn wolor. Onu nuuccalar iliitin, ataghyn byhyta kerden soqsotuttan araarallar. Angaar qaraghyn uutun taas ihikke kutan yjyyllar, ol 30 muunta buolta wuhu. Ytyhyn Bolodjumar tojon bejetin ytyhar meerejdeen uuran kwootto, twoguruccu biirdii mwossuon sabyryjar, ulaqan buolar. Oloru ol kurduk tutan soghoruu yraaqtaaghyga ildjen biereller, yraaqtaaghy balary kworon baran: «Mannyk bwodong, wutuo saqany woloror buollaqqyt, kinini wolorbokko ere tyynnaaqtyy aghalyaqqa baar ete, qor saqa qoruola buoluon swoptooq ebit», — diir, semeliir. Onon Dygyny wolottorbut qapytaany (tojonu) yraaqtaaghy burujdappyta wuhu dien qohoon buolara.

Otton Dygyn uolattara — Callaajy, Bwodjoko nuucca iliititten (kyrgyhyyga) twubehen wolollor. Dygyn emeeqsine tuttarbakka, atyn sirge baran oloqsujar. Dygyn ol kurduk tutullan wolbutun kenne qas da sylynan soghoruuttan sanga Uordaaq nuucca suuta kwohon keler. Ol kelen saqa bastyngnaryn tuttaran ylan burujdaan, solko njiendenen kelgijen, wuohee argyga-byagha (yjyyr maska) yjaan, bet elbeq kihini wolottorollor. Ol kuttalyttan saqalar emie onno-manna, qotu-soghoruu kwureteleen barallar. Ol kemten yla nuucca saqany bas bilerge barbyt. Ol bas bilen kiis, sahyl, tiing wolbugeleri «djahaak» dien aattaan twuheren ylar buoltar.

Bu seheni Twoloj Qabrys ojuun — Zaqarov dien uonna Qatyly Twuu Sirej Meqeele Popov dienner sehergeen namanqalyyllara. Ardygar kihi kwuluoq kurduk, ardygar kihi kurutujuoq kurduk kepsiir buolallara.


Ihineeghitiger twonun