Dygyn Tojon seriite

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

PAVLOV Vasilij Innokentjevic,

57 saastaaq, Qara nehiliege,

Menge-Qangalas orojuona,

saqa, wuoreghe suoq, qolkuostaaq

1933 s. Atyrdjaq yjyn 7 kwune, «Ajan wureghe”


Bylyr worus arghaa Qangalas siriger saqagha mugur yraaqtaady buolbut Dygyn Tojon dien baara. Kini nuucca kelen saqany bas bile iligine olorbut, aatyrbyt baaj ebit. Ol Dygyn saahyn toqoru, mugur wujetiger naar kyrgyhynan djaryktanan olorbuta wuhu. Kini bu ilin engerge oloror, qanna aattaaq, bet bwoghoster baallaryn isterin toqorutun seriinen taqsytalaan wolossoro, biiter kyajan-qoton, aattatan du, ordorbutun kwohoron killerer wugesteeq. Biirde Dygyn bu dojduga biligi Qodoro uuha nehiliek wobugelere «Qodorolor» dien 30 urahagha oloror biir uus-ajmaq djonngo seriileeq taqsan, kyrgan turar. Occogho Qodorolor «Kwobuude» dien alaaska oloqtooq ebitter. Kinilerge ikki aattaaq kujaq keter buolun-buqatyyr ogholordooq aghalara-bahylyktara buolbut oghonnjor baara wuhu. Ol ogholor aattarygar Dygyn taqsan seriiliin, tastarygar «Maghan Kwureq» dien sirge tuhunen oloron yhyaq yhar. Ol yhyaghar yngyran ylan Qodoroloru ahatar-sieter, maanylyyr, ol kenne oghonnjorton ikki kwuusteeq uolun Amma wureqqe (Taattalarga) seriinen baryyga kwomo, seriihit kihilerinen kworduur. Many oghonnjor swobulenen, barsyn diir uolattaryn, onu uolattar tuoq (da) ihin buolbattar. Ol ihin Dygyn abaran, wostonon Qodorolor twuun utuja syttaqtaryna uoran kiiren seriitinen 30 uraha djonu oloccu kyttaran kebiher. Qodorolorton bet aghyjaq kihi kuotan byyhanan qaalallar. Dygyn ol kurduk wolottoon baran soruktaaq siriger Amma dieki Taattalarga seriitin ildje aahar. Ol aahan Ammagha tiijen, biir aattaaq buolunnga djietiger kiirbite, kyrdjaghas ijeleeghe ere baar wuhu, bejete suoq, qanna ere barbyt keme ebit wuhu. Bu tiijen turan kwoottoro caampy aanygar saadaq yjaanar maska biir mas oq saa yjaanan (turar) ebit wuhu. Many Dygyn biir bwoghos uola Callaajy ylan tardyalaan, anaabyllaan kworor da, qaja da wottunen kyajan tappat. Mantan emeeqsin: «Ee, iti min oghom sette saastaaq erdeghine oojnuur mas saata ete, iti kihi saa-sep diebet terile, bejete wureqqe bultuu taqqybyta, sotoru bwugununen-sassynynan kiirie», — diebit. Mantan djulajan: «Kebis, onnooghor iti ogho syldjan oojnuur saatyn kyajan tappat kwuusteeq buolan baran qahan kinini kytta tuluhaary», — desihen, Dygyn serii djonunuun bokuoja suoq twonnollor.

Kiniler kennileritten sonno sotoru Taatta kihite wureghitten kiiren kelen, isteet suollaryn ustun ekkireppit. Ol ekkireten woruske kiitte Dygynnaaq qajyy-jagha woruhu tuoraan arghaa enger taqsan, kuotan bietter ebit wuhu. Kihi onon kwossubekke, abatyjan djietiger twonnor.

Ihineeghitiger twonun