Dygyn Tojon seriite Taattalary kytta seriilespite

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

OKONЕSNIKOV Nikolaj Savvic.

40 saastaaq, I Nworukteeji nehiliege,

Menge-Qangalas orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Ot yjyn 15 kwune, «Uluu Syhyy»


Bert bylyr Qangalas Dygyn Tojon baaj ajmaghyttan-djonuttan uraty, tuspa ajmaqtaaq-djonnooq, uustaaq Taattalar dien oloottoro wuhu. Olorgo bu sehennge kiirer: 1. Wuohelj Bootulu; 2. Tietejbit Bootulu; 3. Qabaq Bas; 4. Coqotoj Bergen uonna besihin biir sette saastaaq kyra inilere buolannar, baryta bies ini-bii byraattyy djon baallara wuhu. Balartan, Qabaq Bas dien ojuun kihi, Coqotoj Bergen dien ytaaccy; Tietejbit Bootulu dien kwuusteeq, kytygyras, bet aattaaq djon ebitter. Kiniler kemneriger Amma wureq bahynan, kinilerten tuspa djon-ajmaq Naaqaralar dien, bet qojuu, wugus kihileeq, baajdaaq djon oloottor. Bu Naaqaralar Qangalastan qaannaaq, Dygyn Tojonton tutaaqtaaq, ajmaqtyy-djonnuu ajmaq ebit. Taattalar Naaqaralary kytta qajtaq ere sataspakka wostohon-saastahan, beje-bejelerin ketesihen olorollor. Ol oloron biir kemnge Taattalartan ongoston ikki bet, bwoghos kihilere — Wuohelj Bootulu, Tietejbit Bootulu buolannar, Naaqaralary kytta seriilehe barallar. Araj djieghe — Qabaq Bas ojuun, Coqotoj Bergen ytaaccy uol, uonna biir sette saastaaq kyra inilere buolan wuhuojeghin ere qaalallar.

Djielere, kieng alaas syhyytyn ortotugar aryy mas baarygar, ol yksatygar balaghan syystaaqtar ebit, bu djon onno olorollor. Occotooghu djonngo sin sylgy, ynaq toloru, ol kenne wureqqe taqsan bullu-ally bultaan aghalan iitillen oloror djon. Bu olordoqtoruna, djonnoro ol Naaqaralarga baattaryn kenne, araj emiske worusten Dygyn Tojon seriite 40 attaaq kyrgys djono taqsin, alaas syhyytyn ortotunan Taattalarga seriiliir byhyynan ajdaaran kiireller. Manyaqa djietin ihitten cuolghanyn kworo oloror Coqotoj Bergen uol bastaan iher attaaq kihini oghunan soghotoqto ytan twuherer. Onton djulajannar, kiiren iher serii djono twottoru kyjdanan taqsannar, tyagha tuoraan, toqtoon ongostollor. Ol ongoston, kihi unguoghun kurduk ampaary oqson, onu kujaq kurduk keten, elbeq kihi kiiren balaghan ihiger baar djonu bokuoja suoq ytyalaan barallar. Many Taattalar utary ytyalyy satyyllar da, wugus kihi swugen iher ampardaryttan yppyt oqtoro tiijen, ingnen iher. Onon kujaqtanan kiiren Dygyn seriite Taattalar balaghannaryn tula wottutten tahyttan uottaan barallar.

Balaghan ubajan taqsar. Bu wurduger any tahygar turar biir ulaqan tiiti balaghany battata suullaran twuhereller. Balaghan ubajbytynan suullan twuher. Suulbut balaghan wurdunen Dygyn seriitin biir kihite wurdutten tepse syldjan: «Kwulleri kwotuttubut, uottary umuruordubut, djieleri djiegenittibit, any bet Taattalar, wolon baran wolorso syldjallar ini, uruj-ajghal», — dii-dii qaamytalaabyt, tepsengneebit. Bu yllaan-tuojan maqtana du, seterehe du syryttaqtaryna, allara djie ihineeghi iin — boppuoldja baarygar kiiren bierbit djonton Coqotoj Bergen bilii tepsengnii syldjan yllyyr, kwuler kihilerin allarattan sytan biirde ytan twuherer. Kihi wolon kwulge kwup gyna twuher. Mantan sohujan wugus serii djon woro kyladyha twuheller da, bokuoja kwolonon sabylla sytar boppuoldja qappaghyn toghuta tardan, ahan wunguulerin-batastaryn boppuoldja ihiger batary biereller (ugallar). Ol ukputtaryn seleje oqson, boppuoldja ihitten mwuccu oqson, biir bilii setteleeq ogho baara taqsan toloon ustun meele swuurer. Ol swuurbutun serii djon aagha ytyalaan, ogho etiger oghu bytyryys kurduk qatyyllar. Ogho oqtubat, swuure syldjar, many araj biir Kwotuon Kwoncoq dien byhyj kihi baara ekkireten, siten ylan oghonu wunguu-batas wurduger twuheren woloror. Ol oloron swureghin qostoon, ingiirin syyjan ildje keler. Soroqtoro onno boppuoldjagha qaattarbyt djonu onno wolottoobutter. Ol kurduk kyajan-qoton Dygyn seriite bilii ogholorun swureqteeq ingiirin wunguu-batas wurduger tutan dojdularygar woruske killeren Dygynnga kehiilerin tuttarallar.

Bu kyajan-qoton, woloron-aldjatan baattaryn bilenner bilii Taattalartan ikki byraat uolattar djieleriger tiijen kelbitter. Ol kelen kwordoqtorune qajyyjagha Dygyn seriite woloron, uottaan baattar. Mantan abaran, Tietejbit Bootulu uol ilbihi ingerinen, kujaghyn keten worus dieki satyy ystanar. Onu ubaja Wuohel Bootulu ekkireten Tamaqtaaq Twordo dien sirge siten ylan oghuur-bya byraghan tiikke sworuu kwoton toqtotor. Onuoqa Tietejbit Bootulu kwuuhun uorugar tiiti qatyrygyn urung astary kyhyl etiger dieri byha twuhen kebispit, onnuk tong ingiirdeeq kihi ebit, oghorduk ilbihi kwuusteeqtik ingerimmit kihi ebite wuhu. Dje toqtoton, wojdonnoron Wuohel Bootulu initin Tietejbiti sieten, bejete bastaan, ikkien kiiren kepseten kworuoq, baghar er suluutun bierer tojon buolaaraj dien kihitin namyratan woruske, Dygynnga, kiireller. Ol kiiren Dygynnga, bu-bu qajtaghyj desihii buolbut. Tietejbit, kworunge swurdeeq, ilbihi ingerimmite biirgem tyataaghy kurduk djigihite, babygyryy, wolossooru olororo da swurdeeq kihi buolbut.

Mantan Dygyn tojon djulajan, namyratardyy, alghastaaqpyn kyrdjyk, iti kyrdjyk menik-tenik uolattar baallara, meele kworo-kwotun taqsan wolorbutter-aldjappyttar, byrastyy gynyng dien kwordohor, aattahar. Ol aattahyytyn ylymmyttarygar Dygyn Tojon «er suluuta» dien aattaan, Taattalarga 50 sylgyny, 50 ynaghy bierer. Taattalar, Wuohel Bootululaaq iisseene suoq swuohulerin wuuren, sieten dojdularygar twonnollor. Ol Dygyn Tojon seriite taqsan Taattalary wolottoobute dien Dygyn bejetin sorudaghynan taqsybyttara wuhu. Dygyn Taattalarga wostommute dien buolbuta wuhu, bylyr Dygyn biir yhyaghar syldjan ol ilbisteeq Tietejbit Bootulu uol saqa oojnuutugar kiiren, tustuuga Dygyn aattaaq bwoghos-buqatyyr uolun Caal Bas dieni samaghyttan tuorajdyy bahan ylan wuol mahy wurdunen kwoster gyna woro bahan kwotoqpute wuhu, biire; ol kenne Dygynnga biir aakka turbut, ungkuuleen ekkireeteghine sielleeq ytarghata, ilin-kelin kebihere, ataghyn tyaha Sajsaryttan Qotu-soghuruu Ytyk Qajalarga ihiller maany kyys baaryn sannyttan tajanan turan tuojan yllaabytyttan buolbuta wuhu — ikkihe. Ol iestebile, ol wohurgehe ebite wuhu.

Bu seheni min bejem nehiliegim kihite Dajyyla Silibe — Sivsev Filipp Danilovic dienten isterim. Kini 70 saahygar 1912 s. wolbut, kuorakka oloror, ostuoccuktuur kyrdjaghas baara.

Ihineeghitiger twonun