IVANOV Miqail Paqomovic (Saaqtyj Meqeele),
98 saastaaq, Cyamajyky nehiliege,
(Amma orojuona) Menge-Qangalas,
saqa, wuoreghe suoq
1930 s. Altynnjy 29 kwune, «Tyllyma — Qatyng Kwuruo»
Qangalas twordo, baaja buolbut Dygyn Tojon dien olootto wuhu. Kini ologho bili Djokuuskaj onnugar ebit. Baajynan uonna unguogha ulaqanynan, kwuusteeghinen bylyrgy saqa omukka bahylyk, tojon buolbut kihi ebit. Dygyn ologho njuucca kelien innineeghi kem. Dygyn kihite, swuohute, seriihit djonnoro, bwoghostoro wugus baaryn aqtan bylyr sehen buolara. Dygyn tojon seriinen bwoghos kihileeq occogho sir-dojdu aqsyn taqqara wuhu. Kyajbyt kihitin-suohutun Dygyn bejetin ologhor killettiire, ol kenne bas bilere wuhu. Ol kurduk suraghyran, aatyran olordoghuna biir kemnge soghoruuttan uu ustun boluotunan ustan nuucca seriite kelen, saqany kyrgan barbyt. Occotooghu saqalartan araj Dygyn Tojon tulujan seriilehe sataabyt. Nuuccalar Dygyny seriilii sataan baran kyajbakka gynan baran albynnaan, soqso onqoron wolorollor. Ol Dygyn soqsogho battatan turan yhytyyr-qahytyyr kemiger biir uola Bwudju Bosqon dien baara kyrgyhyyttan kuotan, soghoruu Ytyk Qajagha toqtoon, sahan olorbut ebit. Ol oloron Bwudju Bosqon uol aghata Dygyn wolor qahyytyn isten eter: «Bu nuuccalary agham ere buollargyn bastaryn qamparyta tututalaa, ejigin swugunneebet djon buoltar», — dien. Ol sangarbyt sangatyn istibekke wolbute wuhu.
Bwudju Bosqon urukku kuorat ologhor, biligi Qatas syhyytygar oloqtoogho wuhu. Ol aghata Dygyn wolbutun kenne kwureen ilin enger biliginen Cyamajyky Qangalas ologhor taqsan, bastaan sahan olorbut. Qojuut Bwudju Bosqon Cyamajykyga «Kulun oojnoobut» dien aattaaq uol tworuobut. Qojuut ol Qoquorattan wuoskeebit djon «Noquora ijetin uuha» dien aattammyttar. Min emie ol ije uuha kyrdjadaspyn. Qoquora olus bwogho, buqatyyr kihi ebite wuhu. Kinieqe biir oq saa baar ebit. Ol saany min kwororum. Min kwordoqpune ol saa biir sahaan wurduk ete, kini kelii kurduk kwongdoj mas keheqteeq ete, ol ihiger araas byhyylaaq twobolooq twuuleeq (kuorsunnaaq) oqtor ugullubuttar ebit ete. Bylyrgy kyrdjadastar sehergiillere, ol saatynan Qoquora qaja da mahy, tiiti qojuu, baaj da mutuktaaghyn wuste yttaghyna, wutehe kurduk sulullan qaalara wuhu. Ol oghu kenniki kini uola Kien Tyany dienten tworuobut siene kihi Oppuon Ujbaan dien keriesteen ildje syldjaryn min kwororum. Onu bylyr min oghotuk erdeqpine saqa Duumata suut baara yllattaran kworuuge turuora syldjybyta baara. Occolorgo ol ohgu saany kim da kyajan anatar kihi suoda. Uluus aajyttan uluuska bwoghonon, kwuusteeghinen da aattammyt djon kiiren daghany, yngyryllan daghany kiiren anaabyllaan kworolloro wuhu da, kyajan atytan kworor dien kihi twubespeteghe wuhu. Onnuk ulaqan oqtooq kihi wuoskeen aaspyt Qoquora. Qoquora aghata Bwudju Bosqon ologhor «Kulun oojnoobut» wuregher oloqsujan wolbut. Unguogha ol wotoghun qaldjaajytygar qaalbyt, kwomullubut. Qoquora uola Kien Tanyy dien swureqtemmeteq saqa — aattaaq kihi. Kien Tanyyttan wus uol tworuobut: 1. Kecceke Aramaan dien, kinitten ogho-udjuor suoq, qata saahyran 120 saahyn tuolan wolbute wuhu, onu djiibergeen ispiihebin soghoruu yyppyttara wuhu; 2. Cwomordo Semen dien, kinitten ikki uol tworuon wuoskeebitter. Biir uola Turaan Njukulaj dien kihi baara bylyr Swupsuk bologurtan Sallaat dien kihi kyyhyn ojoq ylan onno baran wuoskeebit. 3. Oppuon Ujbaan dien, min tworuobut ehem, agham aghata. Kini emie saahyran wolbute, occogho 110-ca diillere. Ol kurduk saahyran baran sylgy syngaaghar tirii imite oloron olorbutunan wolon qaaltyn min 18 saaspar kwoottum baara. Onon kini wolbute min aqsaammar 80-ca syl buollagha buoluo. Ol Oppuon Ujbaan biligi Cyamajyky araqsan tuspa nehiliek buola iligine, dwokso Naaqyra Qangalahy kytta biir erdeghine kinees buolbut kihi. Kinitten ikki uol tworuon, biligin bihi ajmaq baarbyt. Kini aatynan bihi Ujbanyaptar (Ivanovy) diemmit.
Onon bihi Cyamajyky nehiliekke kiirer Qoquora uuha djon saamaj tworupput ol Dygyn Tojon uola Bwudju Bosqonton wuoskeebit ajmaq wuhubut.
Ihineeghitiger twonun