STEPANOV Ivan Ivanovic,
56 saastaaq, I Mooruk nehiliege,
Menge-Qangalas orojuona,
saqa, wuoreghe suoq
1933 s. Ot yjyn 24 kune «Kuraanaq alaas»
Bylyr, nuucca omuk saqa dojdutun bulan saqany bas bile iligine, saqagha Mugur yraaqtaady buolan olorbut Qangalas Dygyn dien olootto wuhu. Kini baaja-duola, kihite-swuohute elbeghinen occotooghu djonngo «tojon» buolbut buojun, buqatyyr kihi ebit. Saahyn toqoru uluus aattaaqtaryn atyn dojdulartan yngyttaran ylattaan yhyaq oojnuu terijen, aat minge, kwureq byldjahynnarara wuhu. Kinieqe biir bu orto dojduga, kwun siriger wotorunen, bylyrgyga daghany Dygyn bejetin da wujetiger isterin toqoru ihillibeteq, billibeteq biir buolunaj kwuusteeq buqatyyr Taas Ullungaq dien uol wuoskeebit. Ol ogho bet aghyjaq saastaaq ogho buolan baran kihitten tuspa kworungneeq, byhyylaaq ogho ebit. Kini ete bwutunnuu muos, ataghyn ullungaqtara oloccu symara taas kurduk taas ogho ebit. Kinini tuoq da sebe (terile), qaja da bwoghos kyajyan swobo suoq kihite wuoskeebit. Bu ogho byhyytynan bejete daghany tungketeq qaannaaq ogho ebit. Kini kihi-swuohu ottotugar syldjybakka qara kwuuhunen buolan, eppiti istibekke cegien arghaa utujan taqsar. Ogho saahynan bet aghyjaq, kini sittedine tuoqqa da kyajtaryar swobo suoq anal, tuhunan kworungnenen iher. Manan bu oghotun Dygyn sanaan: «Bu uol otto dojduga wotorunen, kwun kihitiger, isterge wuoskeebeteq kihi wuoskeeri gymmyt, tworuobeteq ogho tworuobut, kini bu min kemmer bejebitten orduk kwuusteeq bwoghos wuoskuon satammat, keneghes kihini-swuohunu byhyagha», — dien eter. Ol eppitinen Dygyn Tojon bu uolun wolororge, biiter aattaaq kwuusteeq qohuuncaqtarynan wolottororgo sananar.
Ol sananan biirde Taatta Qohuuncagha kihini yngyttaran ylar. Bu ylan: «Kyyspyn ojoq ylyan buollaghyna, iti mieqe wuoskeebit muos uolu, Taas Ullunaghy, woloron kulu, kini sitteghine saqany sarbyjyagha, uraangqajy ogdolutuogha», — dien Dygyn Qohuuncagha eter. Manyaqa Qohuuncaq oncu muos, taas kihini tuoq sebinen, qaja kebireq, symnaghas sirin bulan wolorobun dien bekke myncaarar. Syyha tutunnaqqa kihini, swuohunu byldjyagha dien emie sereq buolar. Dje, iti kurduk desihellerin iste oloron Dygyn emeeqsine baary, ytyy-ytyy sanga allajar: «Min oghobun kim daghany kyajar-qotor baar buoluo diebitin buolan baran, araj qangas qonnoghun annynan siikej meng kurduk et ahaghas baar buoluo, araj onon bulan woloruoqtere buollagha dien. Onu Taatta Qohuuncada isten kebireq sire itinen ebit buollagha», — dien ihiger sanaan, ongoston taqsan Myraannga tiijer. Bu tiijen kwootto myraan saamaj cocur buolar wurduk kyryytygar ogho ikki ataghyn cikkecci tebinen, ikki iliitin woro uummutunan tiere twuhen utujan barcygynyy sytar ebit. Kini tyynaryttan cugastaaghy ot-mas bwutunnuu salgynnana, qamsyy turar ebit wuhu. Ol kenne Qohuuncaq kwordoghune, ogho kyrdjyk ete baryta muos, ullungagha taas ogho ebit. Wojduon kwordoqqo araj ijete emeeqsin eppitin kurduk kyrdjyk qangas qonnoghun annynan qara siikej mengneeq ebit ere wuhu, kihi qotutuoq sire-miestete dien ol ere ebit wuhu, ol kenne kihi qotutar kebireq wotto dien kwostubet ebit. Qohuuncaq uhun batahyn sytar ogho qangas qonnoghun annynaaghy siikejin wurdunen tireen baran, buqatyyr kihi kwuuhun baarynan soghotoqto batary annjan twuhen, tajyylaan kebiher. Occotooghu majgynynan ikkihin qattaan aspattar ebit, Qohuuncaq batahyn oghotun suregher ugan tiere-maary bukkujan kebiher. Dje Taas Ullungaq muos uol otu-mahy sillie kurduk mwoqson baran, wolon qaalar.
Dygyn biir bastyng site kwuusteeq Uolun oghorduk bejetiger kwunuuleen, wolottoron turar. Qojuut onu Dygyn kemsimmite wuhu diillere. Ol wolorbut Qohuuncaq, Taatta kwuusteeghe ebite wuhu. Ol Taas Ullungaghy woloron bierbitiger Dygyn kyyhyn bieren yyppyta wuhu.
Ihineeghitiger twonun