Kennjeler, Naaqaralar uonna Dygyn

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

POPOV Feodor Alekseevic,

62 saastaaq, Altan nehiliege,

Menge-Qangalas orojuona,

saqa, wuoreghe suoq.

1933 s. Ot yjyn 26 kwune, «Qolbolooq Bwuore»


                                        I

Bylyr emie Dygyn saghana Amma wureqqe, biliginen «Somorsuun Aryylaagha» dien sirge alta du sette ini-bii byraattyy djon Kennjeler biiter Bwotungner dien aattaaq djon oloottor. Kinilerten bu sehennge aqtyllar biller djonnorunan buolallar:

Ergelej dien bet bergen ytaaccy uol;

Twuotejbit Bootur dien bwogho, byhyj uol;

Mas Wonukuj ojuun dien ojuun kihi;

Maharaq dien socco aata-suola delejdik billibeteq, sytyary-symnaghas uol. Kiniler bullu-bultaan uonna swuohu da iitinen ahaan, iitillen oloror djon ebit. Bu djonu kytta engerdehen yal oloror, iti biligi Amma Solobuoda tahynan wuohe dieki wottulerinen bert qalyng kihileeq biir ajmaq «Naaqaralar» dien oloottor. Occotooghu kem kyrgys wujete ebit, onon teppi buollallar ere tuoj kyrgyhan kebiher wugesteeq, majgynnaaq ebitter. Ol da buollar yal djon ol tenge ikki angy qaannaaq ajmaqtaryn byhyytynan bejelerin ikki ardygar sin uruurghaha, syldjyha, asaha-siehe oloottor. Ol gynan bylyrgy ujeghe Kennjeler biir balystaryn (kyystaryn) Naaqara kihite ojoq ylbytyttan biir Bwodjoko dien siennere kihi ogho kihi baar buolbut. Manyaqa biirde, kwuhun muus tongmutun kenne, biirge bultuur-ahyyr sirderiger, kwuoljge kennjeler naaqaralary kytta kyttyhan balykka mungqalaabyttar (baghadjylyyllar). Ol onno wule ortotugar kwor keriete buolan siene Naaqara kihitin Bwodjokonu kytta tustan baran delbi byraqpyt, ol byraghan baran ustunan kinini djiibeleen turuorbakka qam battaan sytyaran surgunnjaghyn (syajatyn-suturuotun) ihiger qaary delbi simer. Many kworon turar djon bary kwuluu gynan oqtubut Bwodjokonu sangata suoq yytallar. Kihi mantan bekke saatar daghany abatyjar daghany. Iti itinen qaalar.

Onton ol kyhyn kystaan baran sajynygar naaqaralar iti biligi «Capcylghan» diennge yhyaq ongorollor. Yhyaqqa naaqaralar kennjeleri ynyrallar. Manyaqa kennjeler barallar. Araj Mas Wonukuj ojuun bulka-tyagha taqsybyt buolan suoq buolbut. Dje bu kelbittere yhyaq onnugar naaqaralar djonnoro bary serii-kyrgys sebin sebilenen baran kennjeleri utary tojuja olorollor ebit. Araj sep-sebirgelj bwogho kwun uotugar kilbengniire kwostor buolbut. Mantan kennjeler kuttanan, kebis doghor bu djon atyn dojdu yhyaghyn yhaary ongostummuttar desihen cugahaabakka, bary twonnollor. Ol twonnonnor kennjeler djieleriger baran, ampaar djieleeqter ebit, ol ihiger kiiren qatanan, bwuolenen kebihen baran ketenen olorollor. Ol olordoqtoruna Naaqaralar ekkireten kelen, serii djon bokuoja suoq ytyalyy-ytyalyy kiirenner, kennjeler qatanan oloror ampaar djielerin tas wottutten uottaan kwuuguneteller. Manyaqa kennjeler yksaan, buruogha tumnastan djielerin ihineeghi iinnge twuheller. Naaqaralar ubaja turar djie wurduger tahygar turar ulaqan tiit turaryn suullaran tuhereller. Onuoqa djie wohuote toston, wurde burallan soghotoqto samnan twuhen, uota woro yhylla twuher. Ol suulbutun kenne uot-buruo, kwulj-kemer ortotugar tosto, ubaja sytar wohuonu wurdunen naaqaralartan biir kihi qaama syldjan batyjatynan kwulu-kemeru bukkuja-bukkuja kyajdybyt, qottubut, any bert kennjeler wolon baran wuordere taqsan naaqaralaha syldjallar wuhuo dien yllyyr, qompuustuur. Manyaqa allara iin-ongkucaq ihiger sytar djonton — kennjelerten bastyng ytaaccylara Worgoloj iin wurdunen yryalaaq kihini aqtatyn ikki ardynan allarattan woro ytan tahaarar da, kihi wolon onno kwulj-kwomor wurduger «pok» gyna oqton tuher. Mantan naaqaralar bekke sohujallar: «Bu tuoq aldjaqajyj, qaja wulugerij, any djommun ile siir abaahy buolan taghystylar byhyylaaq kebis baryaghyng», — desihen, kuttanan bary attaryn wurduger tuhen, twonnon baran qaalallar. Manyaqa kennjeler dje tyyn ylan ongucaqtaryttan taqsa ojuolaan, abalarygar sonno tuta, dje, abaahy buolan ekkiretteqpit dien kennileritten ekkireteller. Ol ekkireten baattara naaqaralar «Qotuja wureghe» dien wureghinen suollara ere bara turallar. Kennjeler, qonuoqqa desihen ol tworduger qonon qaalallar. Ol ikki ardygar bilii wureqqe bultuu taqsybyt Mas Wonukuj ojuun kiiren kelen, araj djietin kwootto, qajyyjagha ubajan qaalbyt, djono buollaghyna suoq buoltar. Many kihi suollaryn qajan, kyrgyhyy-wolorsuu buoltun bilen djonun kennitten tiijen keler. Ol tiijen kelen Mas Wonukuj ojuun kyyran, wuoten, ilbihi yngyran, ilbis tuheren Twuotejbit Booturga ingeren, kihieqe ilbis ingen kihi uu ispit sylgy kurduk titirestii twuher. Ol gynan kyattarbakka woro mwoqsunen, tuura ilgistenen Twuotejbit Bootur djonuttan mwuccu qarbatan sygynnjaq etinen kuotar. Onu djono ekkireten, atynan siten ylan wurduger oghuur bya byraghan, kihini sinnjiges biilitten iile oqson ylan, biir uluu bejeleeq aal maha buolar tiikke sworuu kwoton toqtotollor. Manyaqa ere uhutuu-uhutuu worute mwoqsuoleen, tiit mas qalyng qatyrygyn byha tuheren, urung ahyn byha twuhen, kyly etiger tiijen byata ingne bierer. Mannyk ercimneeq, balysqan kwuusteeq kihi bootur buolar Twuotejbit Bootur. Ol tutan toqtoton algys alghaan, tyl eten, oghorduk wostooqqun-saastaaqqyn baran wohogojduur worogojdon, aat-minge ylan ergijeer dien turan Twuotejbikke aghalan, kujaq keterden, wunguu-batas, saa-saadaq tuttaran kebijeller. Ol gynan baran tutan turar byalaryn twolo tardan, yhyktan kebiheller. Ol yjyktan kebispitteriger Twuotejbit Bootur Qotuja wureghin woro swuure turar. Dje ol baran ureq wuohe Qoton Bulgunnjaq dien kwuoleeq sir baar, onno tiijen twuun naaqaralar utuja syttaqtaryna tiijen, Twuotebjit angaar uhuguttan batyjanan-batahynan byhyta synnjan, bataryta twuhen kyrgan-kydyjan barar. Ol kurduk ordorbokko keriete biiri da woro kwordorbokko, wolottoon kebiher.

Araj ol wulugerten naaqaralartan biir ojuun baara: “Bu kuhaghan bitim tardar, ilbis kyyha bekke yllaan-tuojan kelen-baran erer, badagha bihi bu twuun satanan qommot djon buollaqpyt buoluo, atyn sirge baran qonuoghung”, — siebitin, naaqaralar kwuluu gynan kebispitter. Onton kyhyjan ol ojuun kergenniin-ogholorduun djonuttan tuoraan taqsan siske bwugen sahan qommut ebit.

Ol ere kihi tynnaaq ordon qaalbyt. Kennjeler kihilerin kennitten serii djon tiijen kelbittere, kihilere qajyyjagha kiniler innilerine twuun twuluk uularyn ortotugar kyrgan-kyajan turar ebit. Onno araj biir sette du, toghus du saastaaq kyra oghonu kuottaran, oghonu kwuolge twuheren, onu kworo satyy kworduu turar ebit wuhu. Ol ogho kwuolj mancaarytyn byyhygar kiiren, umsan qaalbyt wuhu. Many kworduon kennjeler kwuolu ergije syddjan oqtoro baranyar dieri byha ytyalaabyttar, oghonu bulbataqtar.

Ol bulbakka gynan baran toqtotonnor biir sardaana oqqo «ilbihi ingeren» dien, wuohe qallaan orojun dieki tutan angaabyllaan turan: «Djeere, bihi dieteq djon kiene woro uhuuran taqsan baranngyn qaannaaghy-etteeghi bulumuna gynan ergijeeri ergijen et, uruugar etke ergij, qajyhaary qajyhan qaan uruugar qaannga qajys!», — dien baran, yhyktan kebiheller. Ontukalara ergijen twuhen ol kwuoljge sytar ogho ketegher twuher da, ogho wolon uu wurduger dagdaja twuher. Dje, onon kennjeler naaqaralary ordorbokko keriete kyajan-qoton dojdularygar twonnon keleller. Naaqaralartan ol tuspa sirge qommut Ojuun kihi ere ogholorduun ordon bwugen qaalbyt.


                                           II

Bu ajdaan-wolossuu aaspyta bet sotoru kem buoltun kenne, Naaqara Qangalas ajmaghyn wurduku bahylyga buolbut Dygyn Tojon qaaryan bejekeenneeq qalyng qara qaan uruularyn ajmagharghaan, kinileri kennjeler wolorbut-wohorbut suraqtaryn isten, Twuotejbit Bootur aatygar utary serii tardynan, «Kyrgys djonun» Ammagha ataarar. Onuoqa kennjeler isten-bilen belemnene tohujallar. Ol tohuja olordoqtoruna araj oloror sirderin arghaa wottutten tuoq da keme-kerdiite, aqsaana-djwuule billibet wugus attaaq serii djonu batyhynnarbytynan biir djebin-kugas (araghas) attaaq kihi wunguutun woro tupputunan, sielleren kiiren keleller. Manyaqa kennjeler, bary mustan oloron qaqqalanan oloror djielerin ihitten utary ytyalaan barallar. Onuoqa ytaaccy uol Worgoloj ytan, bilii bastyng araghas attaaq kihi wunguutun djwolo swuurden tahaarar. Onton ikkihin ytan any emie ol bastyng kihi atyn kwomus tuhaqtatynan twuheren, at mejiitin togho swuurden keteghinen tahaaran kihi woro kwoton biettin allara qabaghyn byha ytan, kihi attyyn bejeliin ikkien wolon oqton kwuolehije twuheller. Onton djulajan, kebis tulutuo suoqtar, ile abaahylar, ulaqan sorgulaaq djon ebitter bu kennjeler dien Dygyn seriite, onno bastyng seriihit, kujaq keter kihilerin wolottoron baran twonnubuttere wuhu. Onton yla Naaqara utary kworbokko, kennjelerge urukku oloqtorun byddjatan, tya, sis wottuger sygharyjan tejen, oloqsujarga baatta wuhu.

Ol seriitten wugus kihi «Naaqara qaana» toqtubututtan yla sotoru Qotuja kwuole uolan, kwohon qaatta wuhu.

Ol kuopput Naaqara ojuunuttan wuoskeenner qojuut Amma Naaqarata nehiliekke «ojuun uuha» dien agha uuha baar buolta wuhu.

Ol kennjelerten qojuut wuoskeen-wuoskeen: Kennje, Bwotung, Uraanaj, Njongku dien nehiliekter baar buoltar.

Ol kemten yla iti dieki Amma nehilekteriger «Qaja Bwodjoko qaarga oqtubuta buolaaraj, soduom buolaaraj» dien wos nomogho buolar wos nomogho-qohoono kim eme iilisteghine du, qaja eme ogho ytaataghyna du eter-sangarar buoltara wuhu.

Bu seheni min 40-50-ce syllaaghyta Kennje nehiliek (Amma) Lobuoq Bwuotur uola Niestor Artiemjev dien sehen ongostorun isterim. Occogho min ajmarghahan syldjyhar etim.


Ihineeghitiger twonun