Modjugu Oghonnjor, Omolloon Bwogho

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

NAUMOV Feodor Niesterevic,

78 saastaaq,

Bologur nehiliege, Amma orojuona,

saqa, wuoreghe suoq, qolkuostaaq

1942s. Muus ustar 12 kwune, «Amma»


                               MODJUGU OGHONNJOR
                                      

Iti biligin sehennge syldjar Omolloon aghata Modjugu oghonnjor dien olootto wuhu. Kini bastaangy, tworuku ologho-dojduta dien Qotu Amma tworduger (Qotu Bologurga — S.B.) ebit. Modjugu oghonnjor bejete tuspa kihileeq, swuohuleeq, emie biir suol agha uuha ajmaqtaaq, ol ihiger seriileeq-yallaaq, occogho bejetin ajmaghar bahylyk aghalara kyrdjaghas ebit.

Occotooghu djon, bejetin ihineeghi seriite (yala-djono) kini tylyttan-djahalyttan woruu taqsybat buollaqtara, aghalara kini tugu ettin da «draastyj» tuolar. Modjugu Oghonnjor saghana kinini kytta biirge wuoleennehen wuoskeebit, bu biligi Berqnej Bologur siriger oloqtooq Byjang ojuun dien emie Modjugu Oghonnjor kurduk kihileeq, baajdaaq, emie kini kurduk seriileeq-yallaaq tuspa agha uuha-ajmaq bahylyga — baaja olorbut. Bu ikki yal ikki ardylara yraaq, 17 kwos da buollar saastaryn toqoru ejeleeq ajmaqtyy kurduk buolan, atas-doghor buolsuhan oloottor. Occotooghu djon qaja qajalarygar wustuu sylynan kemnehen qardary-taary syldjyhan yallahar, djaarbajsar wugesteeqter. Ol yallahyylarygar majgy byhyytynan swuohu woloron, kymys kymystaan, as astaan djieleeq belemer ikki wottutten 40—60 serii kihige tiije djonnooq buolan mustan saqalyy ilii-ataq oojnuutun, wungkuu-yrya kworun-naryn ongoron aahallar ebit.

Ol kurduk Qotu Ammattan biirde Modjugu Oghonnjor atahar Byjang Ojuunnga kwuulejdii-yallyy kelbit. Bu kelbitiger Byjang ojuun atahyn-doghorun, djwuogetin kurduk sanaan kuolu kurduk berke maanylaan tutar. Ol tutan qonnoro sytan Byjang ojuun atahar Modjugu Oghonnjorgo eter:

— Djwuogee, en sin min sagha kihileeqqin, baajdaaqqyn, min sagha ogholooqqun-uruulaaqqyn, onon bu min taspar, oloqpor ajmaq-bile djonnor kwohon kelen sirde-dojduta ananan oloqsuj, bu dojduga bert kieng-kuong wutuo ottooq-mastaaq, bultaaq-altaaq da, ilin-arghaa tyalara cugas, kihi-swuohu kuta toqtuur wutuo-wucugej sire-dojduta, — dien. Many Modjugu Odonnjor bekke dien swobuluu ister. Ol gynan baran Modjugu Oghonnjor dojdutugar twonnon baran, kelen Byjang ojuunu batyha syldjan ylar sirderin kerijen, bieteleen ananar. Manyaqa Byjang ojuun urukku bejetin ajmaghyn-djonun ologhuttan yla bejetin siritten tiije twuort myraany, qas da alaahy, kwuolu, wureghi aattatalaan bierer. Araj Qocotton tugu da bierbeteq. Ol bierbit oloqtoro-dojdulara: «Ungkucaq myraana, Nuucca myraana, Dakkylaaq myraana, Symyyt Myraana», — dienner, ol kenne Qomustaaq Besteeq wureq, Sergeleeq, Darkylaaq dien kyra alaastary kytta djietin ologhor Bulung dien siri bierbit. Wureqten Kwuudumcu, Qatyng wureq, Wute kwoluje, Darghang dien salaalary ol kenne olor twordulere Samaq (tamaq) dien qoduhalary bierteliir. Onton ilin Allan wureghitten en mataryn emie satammat dien Bilir dien wureq salaata Kugas Wureq dieni anaabyt.

Onon Modjugu Oghonnjorgo Amma ihiger twuort aattaaq myraan ustatynan, arghaa taqsar Kwuudumcu wureghinen 7 kwosko tiije, otton kugas wureqqe uhuga Ammattan 9 kwosko tiije ikki kwostooq wureghi bierer. Modjugu Oghonnjor many bekke dien swobuluur, olus dien wuorer. Occogho iti dojdular bulla-alla, oto-maha kwongule bert ebit. Araj bu kelerin onno uruk oloqtooq Qoco yala doluccular dien emie biir tuspa da buollallar, mwoltoq, aghyjaq kihileeq-swuohuleeq Byjang ojuunu utarsar kyagha suoq djonnor baallara swobuleebekke, sanga-inge buolbut, onu Byjang ojuun: «Sangarbang, bu ehi bilbet sirgit-uokkut», — dien kebiher.

Modjugu Oghonnjor bu sirderi-dojdulary kerijen kworon bieteleen ylan baran, qotu dojdutugar twonnon baran nwoguo saahygar kihiliin-swuohuluun, baryta 9 yal buolan kwohon kelen, iti biligin Amma wurduger Bulung dien dojduga oloron kebiher. Onno kelen occotooghu majgynynan, tiergen tojono buolbut biir bastyng atyyr oghuhu, telgehe bastynga buolbut biir wuor atyyryn woloron, bie yatan, kymys mustaran, anaq yatan, as astatan, saqalyy tuos urahagha oloron urahatyn tahynaaghy qonuuga twuhulge turuorunan, cecir annjynan kymys terijen, kwohon kelbit malaahyny-sybaajbany tardar. Manyaqa yngyryylaaq nwuher qonoholor, wutuo yaldjyttar buolan Byjang ojuun 60 seriileeq (kihileeq) kelen yallaan, ahaan-sien barallar.

Dje ol kurduk Modjugu Oghonnjor Byjang ojuuntan dojdu-sir kelen bieteleen ylan 9 yallaaq biir uus-ajmaq «Telgeenejder» dien aattanan olorollor.

Occotooghu djon sajyn tuos urahagha, kyhyn saqa balaghanygar olordoqtoro.

Modjugu Oghonnjor qas da ojoqtooq, bert wugus ogholordooq, buqatyyr-buolun kwuluk-qaqqa serii kihilerdeeq ebit. Occogho Modjugu Oghonnjor kepseennge-sehennge biller biir Qara Kuturuk Djuoghajdaan dien manabyl buolar buqatyyr kihi, biir emie byhyj aattaaq Kuturuk Djogdjojoon dien emie bert kihi baallar ebit. Occogho «kyrgys wujete» buolan naar wolorsuu, qanna bert baar suragha ihiller da, onno seriinen tiijen wolorsor, ol bert aatyn ylan, kini wucugej ojoqtooq, baajdaaq buollaghyna kwuusterinen ildje barar majgylaaqtar.

Ol onnuk suollarga manabyl — seriihit buolar uolattar ebit.

Modjugu Oghonnjor bu kelen oloqsujan olordoghuna 2 sylynan iti biligi Bulunnga dje sehennge kiirer Omolloon dien aattammyt uol ogho tworuur. Onon Omolloon bu dojduga tworuobut kihi. Manyaqa ogho tworuobut malaahyna dien aattaan Modjugu Oghonnjor majgy byhyytynan emie swuohu woloron, as astaan, kymystaan, oghoto Omolloon tworuobutun kenne 7 qonon baran malaahyn terijer. Ol malaahynnga yngyryyga kelen Byjang ojuun 40 seriitiniin (kihitiniin) ahaan-sien, wuoren-kwoton barar. Ol bararygar, dje anygy syryyga any en baranngyn maanylatan-yallaan keleer diir. Ol gynan wus syla tuoluutugar tiijbekke, kini sol sylyn ihiger Byjang ojuun atahym oghoto (Omolloon) tworuobutuger malaahyn dien buollun dien emie as terijen Modjugu Oghonnjor bwutun Telgeenej uuhuttan baara-suogha 18 serii kihileeq baran yallyyr. Onuoqa Byjang ojuun maanylyy oloron eter:

— Atahym Modjugu Oghonnjor bwutun biir agha uuha serii djonngugtan baara suogha 18 ere kihileeq kelleghin, djwuogem oghonnjor mantan ordugu kyajan-qoton maanylya-ahatya suogha dieteghin, — dien.

Onu Modjugu Oghonnjor: «Ee, ol kihim-swuohum baran-kelen, bulka-alka targhanan turallar, otton yallahar kem bu ere buoluo suogha, onon en mieqe qomnoon, qorgutan qaalyma, qata iti oghom Omolloon tworuobute wus saahyn tuolar djylygar min sajyn kulun kymyha terijiem, onno baran ahaan keleer, wutuo kihigin-swuohugun ildje baraar», — diir. Ol gynan baran Modjugu oghonnjor djietiger twonnon keler.

Dje, wus syl buolan baran Modjugu Oghonnjorgo Byjang ojuun emie 60 kihileeq kelen yallyyr. Manyaqa Modjugu Oghonnjor kuolutunan sajyn «kulun kymyhyn» saghana kymystaan, emie swuohu woloron as terijen ahatar, maanylyyr. Ol onno kworon baran Byjang ojuun wus saastaaq uolu, (oghonu) Omolloonu, qajgyyr wucugej kihi buossu dien. Manna 60 kihiliin ahaan-maanylaan baran Byjang ojuun twonnor. Bararygar emie mieqe baraar diir. Many Modjugu swop dien qaalar. Onton emie wus syla aaspytygar oghoto Omolloon 6 saastaaghar Modjugu Oghonnjor 40 seriihit kihileeq atahar Byjang ojuunnga yallyy barar. Bu barbytygar Byjang ojuun berke maanylyyr. Occotooghu djon mwuhenen-qarynan, miesteni-miestenen swuohu etin buharan tahaaran, aranga tuos ostuolga uuttalaan ahatallar-ahyyllar. Ol kurduk ahyy oloron atahar Byjang ojuun: «Oghoghun togho aghalbatyn, manna sin maanylaan yytyllya ete», — dien eter. Onuoqa Modjugu Oghonnjor: «Ee, ol min oghom kuhaghan kurubaj, kuruus majgynnaaq buolsu, kelsibet ogho», — diir. Iti itinen qaalar, ahaan-sien, maanylatan Modjugu bary kihitiniin twonnor. Twonnoruger Modjugu Oghonnjor Byjang ojuunu, any wus sylynan oghom Omolloon 9 saahyn tuolarygar yallyy baraar dien keler. Many ataha Byjang ojuun kehespet, swop dien qaalar.

Ol gynan wus syla baranan tuoluutugar Omolloon 9 saastaaghar kuolu kurduk Byjang ojuun atahar Modjugu oghonnjorgo emie 40—50 seriileeq yallyy keler. Manyaqa Modjugu bekke maanylyyr. Occogho «Subang kihi» dien bert wugus, kini 12—18—40 tiije daghany buola syldjannar yallar kwuhun-saas oloror «otor» dien djielerin kerije syddjan ahaan, meele kwongulj syldjan wungkuu, yrya suolun bahyttan tutan syldjar majgy baar ebit. Dwokso ol djonngo yal ere bary anaan «otor» djieleriger as egelgetin uuran qaallarallara wuhu. Onu bulan ahyy syldjan keliim subang (kulang) syldjar ebitter. Omolloon bu biriemeghe ol djonu kytta syldjar ebit, onon suoq buolbut. Onon Byjang ojuun: «Atahym oghotun kworuom dii sanaabytym suoq ebit, araj atahym any mieqe baryygar iddje baran kwordoroo innigin», — diir. Many Modjugu Oghonnjor berke swobuleen qaalar. Byjang ojuun baran qaalar. Onton wus syla tuolan Omolloon 12 saahygar Modjugu Oghonnjor 40 serii kihileeq, oghotun Omolloonu ildje, manyaqa Omolloon bert aattabylynan bassyhan, dje bary bwutun Telgeenej uuhun saamaj bastaaqtara buolannar Byjang ojuunnga yallyy-maanylata barallar. Manyaqa uraha ihiger kiiren Omolloon suol aanyn dieki mas kystyyr wurduger oloron kebiher. Kini bworoku oloq engin, socco kwundu-maany da dieni sanaabat, araj kulang syldjan suban djonu kytta kwongulj bosqo syldjan ahyyryn, kworuluurun ere wojduur majgylaaq ogho ebit. Kini ol 12 da saastaaq buollar, occotooghu da ortoku soghus kihitten kem orduk sebe[re?]leeq, kuruus soghus qaannaaq, wohos soghus majgylaaq ogho ebit, bejete bwodongo-ulaqana da occo, djwuhune-bodoto da onnuk seteleeq kworungneeq ogho ebit.

Ol kurduk yar yaldjyttar, njwuher qonoholor suulan kelbitteriger atastara Byjang ojuun tiergen iccite buolbut biir atyyr oghuhu, telgehe tojono buolbut biir bastyng atyyry woloron, miesteni miestenen, ullugu-ullugunan etteen buharan kebiheller. Sylgy-ynaq ahyn astaan, kymystary belemneen, qotoron tahaa[ra?]n uraha djie ortotugar aranga tuos sandaly ostuollaryn telgii uurannar, ol wurduger mwuheni mwuhenen, qaryny qarynan, ullugu ullugunan uurtalaan baran, bary qonoholoru oloccu twoguruccu twoburuonnuu olordon ahatallar. Manyaqa Omolloon ol kiiren baran olorbut siritten turbakka ere, kini iliite da uhuna alys ebite wuhu, sol oloror mahyttan oloron wottuger baar byhaghyn «qort» gyna kyynyttan uhulu tardan ylar da, kekkelehe oloror djonu wurdulerinen uunan sylgy ullugun byhaghyn twobotuger iile oqson ylar da, unguoq ilin-kelin etterin, ikki ulaqan djohunnaaq kungun suluja battaan ylan bieste ere ajaghar ugar. Onton unguoghun bastaryn kus tabytal unuoghun kurduk byhaghynan ikkite «lap» kyna oqsor da, siliitin angaar wottutten «qort» gyna oboron ylan, «kylt» gyna yjystan kebihen baran, iti kurduk cancykka byraghan kebiher. Many kworo oloron djieleeq Byjang ojuun berke swoghor, bekke swuodurguur, ol kenne eter: «Atahym Modjugu oghonnjor, dje oghon, qaja da oghoghuttan orduk seteleeq, tuspa kworungneeq-majgylaaq ogho wuoskeebit, kini any Omolloon aata uurajan aata Boruqu dien buollun, oghom ahyyra-siire boroquta bert ebit», — dien. Mantan Omolloon swurduk wohurgener, ol gynan baran ihiger, beje, en aattaan suollaan er, min siterim saghana, en sanyyryn saghana buollun dii sanaan kebiher.

Dje ol kurduk ahaan-sien, kwunduleten-maanylatan Modjugu Oghonnjor bary djonunuun djietiger Bulunnga tiijen keler.


                                OMOLLOON BWOGHO 


Omolloon ol kurduk aghatyn atahar, ajmaghyn bahylygar Byjan Ojuunnga ajmaq-bile djonun kytta biirge baran yallaan-maanylatan kelbite qajy-jagha 5 syla aahan, kihi 17 saahyn tuolla. Occotooghu buqatyyr buolar kihi tworolj ebit, ol da saahygar kini kwuon kwossuher, qaan qassyhar sin ortoku soghus kworungnemmit. Ol gynan Omolloon bies syllaaghyta Byjang ojuunnga baran qajtaq maanylatan keeltin uonna kinini ol kyrdjaghas swuorguluu kworbut kurduk twohomo wuor kihitten kinini ere borukuga qolujan Boruqu dien aaty aattaan yyppytyn ihiger sanyy syldjaryn wojduu oqsor da, beje min kinieqe baran aatym wutuotun-mwokutun billeriim dien kwuhun qaranga buoltun, sir tongmutun kenne ubaja Kuturuk Djogdjojoon dieni doghor ylan, ildje ongoston barar. Ol baran twuun Byjang ojuun djietiger tiijen kwutur wuluger kwuuleleeq balaghan djie kwuuletin ihiger baallan turar Byjang ojuun wolor-qoolljuga at gynarga anaan turuorar kyrdjaghas miiner ata baaryn kworon, Omolloon wottugutten byhaghyn sulbu tardan ylan, bylyrgylyy tyllaaq oluuru byha oqson, kwuule aanyn aryja battaan, aty sieten tahaarar da, kijitiger Kuturuk Djogdjojoonngo tuttaran kebiher. Ol kenne bejete onno kwuule ihiger turan aghys kyryylaaq sandaar oq dien kyrgyska tuttar oghun kuraaqtaaq saatygar uurunan, saatyn tiire angatan baran djietten taqsar kijini tohujan turar. Bu turdaghyna tyahyn isten utuja sytar kihi, Byjang ojuun, qaraghalaaq bolotun tupputunan djie tahygar ojon taqsar. Manyaqa Omolloon qaar maghan battaqtaaq, yys-araghas astaaq kyrdjaghas taqsan djietin inninen temterenneen ererin kworon turan, qara byaryn ortotunan kworon ytan, kurdattyy tahygar da oq baran iti kurduk turar sergeghe qatanan qaalar.

Oqqo taptarbyt oghonnjor oqton ihen: «Oghom Omolloon kelen djyllaataghyn buoluo?!» — dien qaalar. Onuoqa Boruqu Bwogho dien utary aatyn eteet, Omolloon kwuuletin ihitten ojon taqsaat, bilii yppyt oghor kyhanyaq da bokuoj bierbekke ystanar. Ol kuotan ihen kwordoghune, oqto sytar oghonnjoru tula kihi-serii bwoghoto mustan wumuoruhen ereller ebit.

Omolloon bilii kihite Kuturuk Djogdjojoonnuun attaryn iddje betteq djieleriger keleller.

Byjang ojuun uolattara, seriite djon bary mustan aghalaryn occotooghu majgyn byhyytynan terijen unguoq tutan kebiheller. Bekke ahyjallar, bekke abatyjallar uonna Boroqu dien aattammyt qajtaq da Omolloon buoluoqtaaq dien serejeller. Ol kenne bilii Omolloon yppyt, oghonnjoru wolorbut oghun sergeghe qatanan turaryn bulan ylan, sol kurduk uuran turuorallar.

Omolloon ol kelen baran twuun da utujbat, kwunus da olorbot kihi buolar, kini berke serener, kepsener. Ol oloron ihitteghine, Byjang ojuun seriite djon any wus sylynan Omolloonngo yallyy, iehi boruostuu keler suraqtara baar buolar. Manyaqa Omolloon ebii utujbat, olorbot buolar, kiniler tyllarygar qajaatar daghany turar djon buoluoqtara dii sanyyr. Omolloon onton kyjdaran bara-kele syldjar, ketene oloror buolar. Ol da buollar socco ologhuttan yraappat. Bu oloron Omolloon Bwuluuge Suntaar dien dojduga biir bert kihi Beriet Bergen dien aattaaq kihi baarygar aakka taqsybyt wutuo djwuhunneeq djaqtar (ojogho) baaryn ister. Ol isten, araj bu kihi ojoghun kwuuhunen kwuojen, bejetin woloron du, wuuren du ojoq ongoston, ogho tworoton keskillenneqqe swop buolsu dien sanaa bulunar. Onon Omolloon Byjang ojuunu wolorbute ikkis syla buoluutugar sajyn kymystatan, as-wuolj belemneten «kulun kymyha» dien terijen, djonun-sergetin ahatar. Ol ahatan baran ubajygar At Ajaq Allangaj diennge eter: «Dje ubaaj, min bert yraaq sirge-dojduga, wutuo sylgy ajanynan kihi tiijer siriger wus Bwuluu twugegher ojoq-djaqtar tuha attanar kwunum buolla, onon wutuo kihim ere buollargyn, miigin barar suolum tworduger turanngyn egherdeleen qaal!» — dien. Manyaqa saahyra barbyt kihi baran uola Omolloon barar suolun tworduger tuora turar. Manyaqa Omolloon atynan ihen ilbis tardynan yllyyr-tuojar, onuoqa twumugun aajy suolga tohujan turar ubaja kihi At Ajaq Allangaj egherdeleen iher. Ol egherdeleen iher kihi attygar Omolloon keler da, at wurdunen aahan ihen qaraghalaaq bolotunan kihini bahyn byha oqson kebiher. Ol oqsubuta ubajyn baha (twoboto) wuohe wuluger ystanan qaalar, many ergijen twuhen isteghine sirge twuherbekke, swunnjun wuutunen bolotugar twuheren ylan at wurduger woro tutan yllyy-yllyy wus biereste sirge dyly ildjen baran, eliten byraghan kebiher. Ol aata bylyrgy kyrgys wujetineeghi majgynynan «ilbihin qaannaan» bardagha wuhu. Occotooghu buqatyyr buolar, kyrgys kihitin berteeghe kihinen ere, emie biir aaty ylbyt kihini woloron ilbis ingerinen barar kemeldjileeq ebit.

Omolloon ol baran wus yj ustata 90 qonukka ajannaan, aara tugu da meheji utarary kworsubekke, 19 saastaaq eder buolun kihi wus Bwuluu twugegher Suntaar dien dojduga tiijen, bert kihi Beriet Bergen dien emie tuspa dojdu, djohunnaaq sir aattaagha oloror djietitten ikki angaar kwostooq sirge betteq oghonnjordooq emeeqsin olorollorugar tiijen, toqtoon, qono sytan surahar.

— Manna ehi kihigit Bert kihi Beriet Bergen dien aattaaq kihi baar diiller, kyrdjyk duo?

— Kyrdjyk buolan baran, kinini uraangqaj kihite utary kworon kelen tuluspataq kihite, en bu ogho baraqsan ebikkin, onon ol kihi en kurduk kihini wuguhu telleqteebit kihi, tuluhargyn bilbetim! — diir oghonnjor.

— Wucugej djaqtar ojoqtooq diiller, min ol aatygar bacca yraaq sirten aat aattaan, djohun suollaan iher byhyym buolar bu, otton kini daghany biir aattaaghy oqtoron bulunna, keskil terinne ini?! — diir Omolloon.

— Dje bilbetim.., — dien djieleeq oghonnjor bekke tardynar, kihitin-yalyn da qarystyyr byhyyta biller.

Bu kepsetiileri iste-iste oloron djieleeq emeeqsin eter: «Ee, ol kihi otton bullunan oloror wureghin bahynan taqsan bultaan kiirer buollagha, ojogho kyrdjyk bu qocogho-twubeghe wucugej aattaaq djaqtar, ol gynan baran ogho suoq, biirge olorbuttara sin daghany wor aqqan buolla uonna ol Beriet Bergen soghotoq da buollar djietin tahygar, unguo wottuger, tumul wurduger yraas baarygar «oojnuur» miesteleeq buolara, kini onno qajaan daghany kwunnge biirde taqsan oojnuur wugesteeq buoluoqtaaq, kini onno baghas kiiren bierer baghajyta ini», — dien. Many Omolloon isten ihiger ere sanaan kebiher. Emeeqsine elej-balaj eten kepseen biettin oghonnjoro kyncaryjan kebiher. Omolloon sassyarda turan, toqsunnju yj toqsus kwunuger dje Beriet Bergen djietiger erde tiijen, emeeqsin kepseenin kurduk oojnuur miestete baaryn bulan, ol ketegher tumul wurduger sahan keteher. Bu ketehe olordoghuna erde soghus bilii kihi saatyn swukputunen, bolotun tangary tajaqtammytynan tumulga taqsa ojon yllyy-yllyy yraas oojnuur miestetiger tiijen keler da, saatyn saadaq mas kwoqotuger yjaan kebiher. Ol yjaan erdeghine Omolloon kuraaqtaaq sandaar maghan oghunan anaabyllyy twuher da, kihini ikki kyttyhar qonnoghun annyn kworor da, yhyktan (ytan) kebiher. Manyaqa oq kihini kurdattyy tahyjan taqsar da, kihi wolon soghotoqto sonno oqton qaalar.

Omolloon ol woloron baran djieghe kwoton twuher. Araj djaqtar soghotoghun oloror ebit. Djaqtar Omolloonu kworor da, as astaan, kwuos woron, uot otton barar. Many Omolloon: «Min aska kyhammappyn, yl qata oronngun ongor uonna utujuoqqa, kihi onnugar kihi any min baarbyn», — dien oron ongottoron, onno djaqtaryn kytta qoonnjohon, utujan turar.

Djaqtar djahalynan Beriet Bergeni ajmaqtara unguoq tutan kebiheller. Omolloonu kim tengnehen utarsyaj. Bu dojduga Omolloon ol djaqtary ojoq ongoston wus twoguruk syl buolan, wus uol oghonu tworotor. Ol kenne djaqtaryn ogholorun kytta qaallaran baran, Omolloon twonnor. Twonnon ihen aarattan biir baaj yalga syddjan, biir maany kyystaaqtaryn ojoq kepseten, kwutuotteen, sin kihilii bu dojdutugar swugunneren aghalan djie-yal buolan oloror. Bu toqoru kini suoghun bilbit kurduk, Omolloon sanaatygar kinini ere ketespit kurduk buolannar Byjang ojuun seriite bacca toqoru kelbeteqter ebit. Mantan Omolloon serene sanyyr, ol da buollar kini ologhor olorbut. Kini baattyn kenne Modjugu oghonnjorton biir uol ogho tworuobut, ol ogho wus saahyttan yla qaja da kwuolge kus kurduk umsa oojnuur uuhut ogho buolbut, onon emie bekkiheter bert ogho wuoskeebit.

Omolloon manna olordoghuna ol aghalbyt ojoghuttan biir uol ogho tworuobut. Ol ogho tworuuruger biir bert sehenneeq kihi qommut, onon ol oghotun: «Oghom sehenneeq kihi qono syttaghyna tworuote, onon aata Sehen dien buollun», — dien aattaabyt. Onon ol ogho aata Sehen buolbut.

Onton Omolloon kinieqe serii-kyrgys kelieq kurduk byhyytyn bilen, serenen ojoghun oghotun ildje Bwuluu beteree wottuger djaqtar tworuobutteriger barar. Onno baran qaallaran, bejete ere bystan ulaqan woruhu Woluoneni tangnary qotu dieki atyn miinen bara turbut. Ol ikki ardygar mannaaghy occuguj byraata 7 saahyn tuolbut. Kini uuhuta berdin ihin aghata kinini Umsaaqaj dien aattaabyt. Sotoru uol 9 saastaaq buolar. Omolloon suragha ihillibet buolan qaalar, kini baatta ere baar. Bu olordoqtoruna Modjugu Oghonnjor baarygar wolbut Byjang ojuun seriite 60 attaaq kyrgys djono tiijen kelbitter. Ol kelen bokuoja suoq ytyalaan barallar. Dje bu dojduga ikki wottutten kyrgyhyy buolar. Onno 9 saastaaq Umsaaqaj uol kuotan allara annygar (Bulung annygar) «Uhun Kwuolj» diennge twuhen umsan qaalar. Onu kwuolu biir gyna oghunan ytyalaan kworduuller da, bulbattar. Umsaaqaj oqton kyjdaran «Maralaaq» diennge taqsan twuhen umsar. Onu kworon Maralaaghy ergije swuurde syldjan ytyalyyllar da, emie bullarbattar, oqtoro aghyjaan barar. Onton ogho kwuolutten taqsan sinnjiges Byldjyn diennge kiiren umsar.

Many batyhallar da, serii djon septere-oqtoro baranan qaalar. Onuoqa serii djon biir sirge mustan turan, bilii Byjang ojuunu ytan wolorbut sergeghe qatanan qaalbyt aghys syryylaaq sandaar oghu bulan ylan ildje kelbitterin ylan, biir berteeqtere kihi saatygar tutan angaabyllaan, qallaan orojun dieki woro tutan turan ilbihi alghaan, ingeren alghanallar:

— Dje, Omolloon iccileeq, ingse-menegej ilbisteeq sebe, obot-menegej ohollooq ogho qajyhyan buollar qaan uruugar qajys, ergijien buollar et uruugar ergij, qarbaabyppyt qaannga buollun, cej ere, ingse menegejdeeq ilbisteeq oq, ingessij ere! — dien tyl eten, yrya yllaan, domnoon-silleen baran wuohe dieki kyjdaan (ytan) kebiheller. Manyaqa oq wuohee kihi qaraghar djworu kini sir da siige wuon sagha da buolan kwostor-kwostubet buolbakka, swuten qaalan baran soghotoqto kelen kwuolj ortotugar twuhen oq ogho mejiitin tehe twuhen kebiher da, wolon taqsar. Ol oghogho ol 60 kihi biirdii bejelere 44 kustuktaaqtaryn baraan baattara wuhu. Ol kurduk Omolloon site djolo suoghar, ol ogho qajaan daghany wutuo kihi buolaryn taqsyaghyn syyha tuttan, ojuunu wolorbut oghun qaallaran, ajyyta-qarata suoq oghonu atyylappyta-qaralappyta wuhu dien qohoon ongostolloro. Ol oghonu woloron, kihibit onnugar biir ahyylaaqtaryn annybytygar battastaqpyt dien Byjang ojuun seriite twonnubuttere wuhu. Omolloon Byjang Ojuun seriite kelen baattyn kenne sotoru soghus ergijen dojdutugar keelte wuhu. Ol kelen manna ajmaqtarygar qajtaq syldjan ergijbitin sehergeebit. Ol sehergeen etere wuhu: «Min bert yraaq sirinen kerijen araas ereji kworuteleetim. Qotu twuhen baran taahynan twuhen ilin dojduga tiije syryttym. Onno Njymannga taaryjan baran ergillen ihen biir qaja qaspaghar kiirtim, sir annygar kiirer asaghas ebit. Ol asaghahynan kiiren baran mugurun bulbakka, muunan qaalan biir wureqqe kiiren qaallym, min onu tuoraan bert aracca sirbin bulan taghystym. Ol syldjan kyynnaaq byhaqpyn twuheren swutuktenen kellim, onton syltaan, byhaqpyn kytta kuppun ystannaran berke djwuukeren-yaldjan kellim, qata, ol da buollar bert bultaaq-altaaq dojdular baallaryn bilen-kworon kellim», — dien. Ol gynan Omolloon ikki merebedejiger yksary kiis, sahyl egelgetin yngyyrdan kiirbit, bejete kyynnaaq byhaghyn swuteren, ol byhaghyn kytta kuta qaalan kini olus yaldjan kiirbit. Manyaqa byhaghyn kwotutteren ylaary, kutun aghaltaraary cugastaaghy ojuuttary barylaryn wolorooru gynan turan, tahyja-tahyja, kyyrdar. Ol toqoru: «Ehi ojuun buolan baran togho bulan aghalbakkyt», — dien tylynan kuttatalaabyt. Onuoqa araj Doluccuga sette ini-bii ojuuttar saamaj ubajdara-kyrdjaghastara buolbut Mara (Maaraj) ojuun dien olororun Omolloon byraata Kuturuk Djogdjojoon dieni yytan, yngyttaran ylar. Onuoqa Mara ojuun keler. Bu kelbitin Omolloon qajtaq syddjybytyn kepseen turan, byhaghym qaalla, kutum qaalla, onon ojuummun diigin, byhaqpyn kwotuten aghal, kuppun twottoru albaan kulu diir.

Manyaqa Mara ojuun kyyran baran eter:

— Dje, kyrdjyk, kutun qaalbyt, bekke muoburbut, qaanyrbyt, kini kyrcaan-kyrcaan tigeecci ere sagha buolan qaalbyt, onon araj djwuhunneeq swuohunu ol kut onnugar tutunnar swop buoluo ebit, — dien. Manan Omolloon swuohututten biir djwuhunneeq swuohunu tuttan, ojuun ikkis kyyryytygar kut kwotoghor uonna kyynnaaq byhaghyn ohoq wuolehinen dwungurun tohujan domnoobutugar dwunguruger kelen twuher. Balary Omolloon kworon bekke bekkihiir, djulajar. Ol ojuun qaanyrbyt kihi kutun djalbyjan ylbyta, olus ulaqan bejete domnootoghun aajy kyccaan ihere wuhu, kyccaan-kyccaan tigeeji ere sagha buolta wuhu.

Onton Omolloon tillen qaalar, kyynnaaq byhagha byhaghynan baar buolar. Onton yla Omolloon ojuunu abaahy kwororun qaallarbyta wuhu dien buolara.

Sajyn buolar. Omolloon ojoghun-oghotun baran kyngattaryttan ildje kelen ologhor Bulunnga oloror. Bu olordoghuna, biirde ojogho tworuur. Tworuuruger djaqtar bekkihejen, yaraqannyk tworuur. Onuoqa Omolloon bekke swupusugunejen kelen barar. Oghoto uol ogho buolbut. Many Omolloon swupsugunejen-sapsygynajan bierdibit, onon oghom aata Swupsuk dien buollun dien aattaan kebiher. Ol ogho aata Swupsuk buolar. Omolloon ol kurduk aatyran olordoghuna, biir sajyn soghoruuttan Dygyn Tojonngo nuucca seriite kelen kyrgyhyy buolbut suragha ihillibit. Onno saqalar kyattaran ol bu wureq bahyn aajy kwureteleebitter, bert ajmana, bert kelii-baryy buolbut. Mantan Omolloon berke kuttanar, djulajar. Kini isteriger qaja da aattaaq saqa bertere sanga kelbit seriini kytta tuluspataqtar, ol gynan baran kiis, sahyl eriekkehin «djasaap» dien kwun yraaqtaaghyga anaan bierbiti tyyppattar wuhu dieni emie byhaaran istibit. Onon kwureeri terinieq kurduk buolan ihen toqtoon qaalbyt. Ol kurduk olordoghuna sajyn bu Amma ustun uunan ustan woksojon qojugu toloru olorbut serii septeeq nuucca djono tiijen keelter. Manyaqa Omolloon iti biligi «Djerekeen Qajata» dien aattanar Amma qajatynan kiiren qojuktaaq djon ihellerin kworon turbut. Qojuktaaq djon kinini kworon kytyy dieki annjynan toqtoobuttar. Onuoqa Omolloon wugus sangata suoq ikki twune merebedijen kiihi, sahyly kieptii simmitin killeren qojuktaryn angaar tumsugar uuran bierer. Manyaqa nuucca tojono yjytar:

— Kimnginij?

— Omolloon diemmin.

— Kwun yraaqtaaghyny bileghin duo?

— Bilebin, istebin.

— Iti tugu aghalan byraqtyn?

— Iti kiis, sahyl dien bihi saqa kwundu twuuleeqpit buolar.

— Qostoo! — Omolloon qostuur.

— Bu many tuoq inne dien biereghin?

— Kwun yraaqtaaghy inne dien.

— Otton Berigi du, Djasaap du?

— Djasaap! — diir Omolloon.

Mantan nuucca tojono ulaqannyk wuorer, qajgyyr, ol kenne: «En, Omolloon, bejeng uuskar-ajmaqqar tojon-kinees», — dien buol dien eter. Many Omolloon bert swop diir. Onton nuuccalar bu dojduga Omolloon djonun tyyppakka, twonnubuttere wuhu. Onton yla Omolloon nuuccagha bas berimmite wuhu. Iti itinen aahar. Omolloon sol da buollar bylyrgy majgytyn, wohuonnerin uurappat. Kini biirde Taattagha ulaqan qadaarga oloror emie bert wugus kihileeq-swuohuleeq, baajdaaq Ala Oghustaaq dien bert kwuusteeq aattaaq kihi baarygar barara keler. Ol bararygar occotooghu majgynynan malaahyn terijen, djonun munnjan ahatar-sieter. Ol gynan baran minge bie atyn miinen turan, saatyn keten, bolotun woro tutan turan biir ubajyn yngyran ylan baran eter: «Dje, ubaaj, otton min biir aattaaq syryyga syddja baran erebin, onton ergijerim billibet, onon alghaan qaalaryn keriete barar suolum tworduger kiiren turan egherdeleen qaal», — dien. Manyaqa ubaja oloq kyrdjan qaalbyt kihi swuuren bahylghattaan tiijen baran suol tworduger turan kebiher. Onu Omolloon ilbihin ingerinen yllyy-yllyy utary qaamtaran iher. Ol yllaan isteghin aajy tylyn twumuger Qara egherdeleen iher. Onu tiijen Omolloon qaraghalaaq bolotunan bahyn byha oqson kebiher. Ontukata wuohe ystanan allara ergijen twuhuutuger bolotugar swunnjun wuutunen twuhere oqson woro tupputunan wus biereste sirge dieri yllyy-yllyy bara turar. Ol baran ihen algyha bwuten kihitin bahyn byraghan kebiher da, ajannata turar. Dje ol baran Taattagha oloqtooq ulaqan Qadaar Ala Odustaaq djietiger tiijer. Kihi bejete bultuu barbyt ebit, onon suoq buolbut. Omolloon ojoghun kytta selehen, djaqtary taptaan, kini erin Ala Odustaaghy woloruoq buolan swubeleheller. Manyaqa djaqtar: «Dje, en serenen tuttan kworoor, kini bert seteleeq kihi, bejeghin byldjataghyn du, qajyygyn, sereneer, min qaalan manna kiehe kelleghine kehegher uu kutan qonnoron bobo tongoron kworulluo, en kini syldjar suolugar sis anaraa annygar tiijenngin ketehen kwor, kini bu twuun qonon baran sassyarda swopko tiijie. Mantan turdaghyna wus da kwos buollar yryata ihillie», — diir. Onon Omolloon bu djaqtary kytta ojoq-er buoluoq buolannar swubelehen, kini djaqtar tylygar kiirinen, djaqtar eppit siriger sis anaraa annygar tiijen, sahan oloron keteher. Manyaqa Ala Oghustaaq kiehe qonugar djietiger keler. Ojogho kinieqe dje bert buola tohujar. Djaqtar ere utujbutun kenne taqsan saadaq maska yjaanan turar oqtordooq keheq ihiger uunu kutan kebiher. Ol kurduk qonollor. Kihi woruu bilbet. Sassyarda turan kihi ala oghuhun miinen, saatyn-keheghin ylynan, yllyy-yllyy uu djoruonan bullugar taqsar. Ol taqsan iherin sis anaraa annygar saha sytar Omolloon bilen, belemnenen syppyt. Kyhynngy kem ebit. Araj kihi yryanan annjan sihin bu twuhen kiiren sytar kihi Omolloon tuhugar keler. Manyaqa Omolloon kuraaqtaaq saatynan ytan saajar da, oq tiijen kihini ikki kyttyhar qonnoghun annynan soghotoqto suptu swuuren taqsar. (Kurdattyy swuuren taqsar). Manyaqa kihi oghuhuttan twuhe ekkiriir da, kimnginij diir. Onuoqa — Omolloommun!

— Ee dje, buoluoq kihi buollaghym!—diir da, kihi ytaary qangas engil bahyn wurdunen swugen iher keheqteeq oghun wuste-twuorte qarbammaqtyyr da, bilii bobo tongon qaalbyt oqtor kelieqtere duo, wuhu—twuordu tohuta tardyalaan sirge byraghattyyr, kylanar. Onuoqa Omolloon utary ystanan keler da, kihini boltunan twobotun ciepperin qaja oqson tahaarar. Mangyta ehillen qaaltyn kihi ytyhygar twuheren ylan saba tutan kebiher da, ikki iliitin woro uummutunan oqton wolon twuher. Many kworon turan Omolloon olus djulajar, iticce buoluor dyly qarbammytynan oqtor buollagha, dje swurdeeq kihi ebit, beje ere min qajtaq seteleeq kihini bu djaqtar inne dien wolordum dien Omolloon any kihitin etteen-kyrbastaan kworor. Ol kworbute — oloccu tarahata swunnjuoq unguoq ebit wuhu. Mantan Omolloon swurduk djulajar, ol kenne wolorbutun ihiger kemsine, abatyja sanyyr, bu djaqtar baghajy dien mannyk buollagha, bu bejeleeq site seteleeq-ongoruulaaq kihitin atyn kihini taptaatym dien wolortordogho, manan buollaghyna, kini miigin emie biir eme menik kihieqe wolottoruoghe, kebis dii twuher da, djaqtarygar keler. Ol kelen Omolloon djaqtarga eter: «Dje, qotun, berke qobdoghuran kellim, swureqpin-byarbyn njengkerdieqpin aryyta kyynnjaran ihert», — dien. Manyaqa djaqtar aryy kyynnjaran bierer. Omolloon ol aryyny oloccu ihen kebiher. Onton djaqtar qajtaq kinieqe taptalyn kworduobuttuu ingeenneen cugahaan kelen systannaan barar. Manyaqa Omolloon woro kybdjygyryy twuher da, djaqtary battaghyttan qaban ylan twobotun biirde bulgu erijen kebiher. Djaqtaryn woloron baran Omolloon dojdutun dieki kele turar.

Ol kelen Omolloon any kyrgyhara, wolossoro toqtoon, nuucca yraaqtaaghytygar «Djasaap» twoluurdeeq buolan qas syl aqsyn twuuleeghinen bulan aghalan twoluu turar majgyga-bereedekke kiirinen qaalar.

Onon kini syl aqsyn djonnorun wureq bastarygar yytalaan, bejetiniin syldjan kiistiir, sahyllatar, bullu batyhar buolar. Ol gynan kini Kuturuk Djogdjojoon dien qamnatar uolun batyhynnara syldjan Allan wureqterinen, ilin dojdularynan kerije syldjan kiistiir, sahyllyyr. Ol kemten yla wolossorun umnan «woljbuge — djasaap» twoluur kihi buolar. Ol bultuurugar kini uja syldjar minge bie ata baarynan tajaghy ekkireten iliitinen muohuttan qarbaan ylan at wurdunen tutan ylan, swunnjun annjan tajyylaan wolororo wuhu. Onno, qor, appyn bilii baghajy oqtoro syhar buolara ee dien, swoghon kepsiire wuhu dien qohoon buolara. Omolloon qojuut suruksut buolta wuhu, kini dwokso bu dojdu sirin-uotun bary aattatalaan, bietemeske killerer djahal kihite buolar. Kini olus kyrdjar, twuoheje syhar. Ol gyna syldjan biirde saas Amma uuta mangnajgy kwomuole kiiren aahan erdeghine Minge bie atyn miimmitinen iti biligi Pokrovka (3-s sovqoz) taahyttan ilin unguor ojutan taqsaary atyn tingileqtii satyyr. Mantan ata cugujar, uunu kwotuoqteegher buoluoq uuga kiirbet. Ol ihin twuhe ekkiriir da, atyn bahyn bolotunan biirde byha oqson woloron kebiher da, bejete saatyn kirsinen onno biir tiikke yjanan wolon qaalar. Ol yjammyt tiite bert kwono mas kini yaraqanyn ujbakka, wokojon qaalta wuhu. Onon kinini qojuut wolossuute qaalan nuucca bereedeger kiiren baran kyrdjaryn saghana tuullajan iiren, ol kurduk wureq uutun wurdunen kwotuten kworor, onton yjammyta wuhu dien etellere-kepsiillere. Ol kurduk wolbutun ajmaqtara bulan sonno cugas qaja wurduger kwomon unguoq tutallar.

Ol Omolloonton tworoon qaalbyt wus uoltan Bwuluuge kini aatynan nehiliek baar buolta wuhu. Onton bu dojduga oloror tworopput ol Sehen dien uoluttan biligin Sehen Bologur dien wuoskeen baar buolbut, Swupsuk dien aattaabyt uoluttan wuoskeen, Swupsuk Bologur dien baar buolbut. Onton wuohe Bologur twordo Byjang ojuun djonuttan ebite wuhu dien buolara. Doluccu dien aat Omolloon innitten aat dien buolara, ol tuspa agha uuha buolan Omolloon djonun kytta yallahan oloottor. Kini saghana Doluccu Mara ojuun dien bahylyk keriete alta inileeq ojuun kihi baara wuhu. Qomuos twordun emie kini «kiirii» djon kurduk sehen buolara. Aryyhyt, Yargha dien emie itilerten wuoskeen oloqsujan qaalbyt djon kurduktar suragha. Omolloon saghana bu Ammagha Bwotung uuha dien tuspa ajmaqqa emie bahylyk buolbut, tuoq da kihite, qaja da bert utaran kworbotoq, kini twoho kwuusteeghe meereje billibeteq, ikki qaraghyn ikki arda ikki qarystaaq Yydjygyn Bwogho dien wuoskeen olootto wuhu dien buolara. Ol kenne Boroghon tulaajaq emeeqsin uola Bert Qara dien Naaqara Bwoghulj Bwogho dien wuoskeebittere sehen, kepseen buolara. Omolloon araj iti djonu kytta tyytyspyta billibet uonna kwongulunen syldjybyt kihi suraq bwoghoto.

Bu seheni min 15-16 saaspar, occogho bu Amma Swupsuge nehiliek Tyaqan oghonnjor (Ivanov Tiqon) dien min aghabar sehergiirin isterim. Occogho ostuoruja kurduk kwunu-twuunu byha sajyn okko syldjan otuuga aqtyhan sehergehe-sehergehe Omolloon sehenitten soroghor kwulellere, soroghor abylanallara, orduk Omolloon Byjang ojuunu wolorbut oghun qaallaran, qojuutun ol 9 saastaaq Umsaaqaj dien kyra byraatyn wolottorbutun.

Ol Tyaqan Oghonnjor 80-ca saahygar 30-ca syllaaghyta wolbut djadangy oloqtooq kihi ebit.


Ihineeghitiger twonun