Slepsov Gavril Andriejebis,
58 saastaaq, Baqsy nehiliege, Curapcy orojuona,
saqa, wuoreghe suoq 1933 s.
Ot yjyn 19 kwune, "Kuraanaq ebe toloono"
I
Omoghoj Baaj dien soghoruu braatskaj omuk siriger wuoskeebit, olorbut braatskaj omuk oloqtoogho kihi baara ebite wuhu.
Ol kini kemiger emie onno oloqtooq Ajyy Njwuhergen dien bert baaj wutuo kihi yaldjan, bu qotuguttan tuttaran bert uhun yaryyny yaldjybyt. Onuoqa Bajym ojuun dien aghalaaq, Bajyma udaghan dien ijeleeq aattaaq Qamyrghannaaq Qomurghan dien ojuunu aghalan, yaryy suolun bullaraary, kyyrdarallar. Ojuun kyyran, yaryy suolun, twordun suollaan, bu Woluone worus bahynan twuhen Qotu muustaaq muorany wongojon kworor, muoragha tiijen keler. Ol kiiren kelen sytar kihi kutun onton bulan kwotoghon twonnoror. Ol twonnon ihen kwordoghune, "Tujmaada" dien biligi kuorat kwostor syhyytyn iccite qatyng beder saghynnjaghyn nelbegejdii uurunan, wuus kyyl wollurgete wutulugun uohunan tahaaran, muostaaq-nuoghajdaaq bergehetin egejcilii keten turan, Aryy Qatyng mastan taqsan bygan turan, otunan-mahynan talbaatyy-talbatyy tyl eter: "Bu, kieng Tujmaada Qotun syhyytygar djollooq kihi-swuohu buolar djie djonun yyt, occogho min wurung ilgenen callaryja turuom ete", – dien baran aryy qatyngar kiiren, kwostubet buolan qaalar. Bu ojuun many sengeerden kepsiebitinen, Omoghoj Baaj biir kemnge aghys djie kihi buolan boluotunan Bwuluu woruhun bahyn bulan tangnary ustallar. Ol ustan Bwuluu twordunen Woluoneghe kiireller. Ol kiiren turan Omoghoj arghaa myraannga taqsan, sytyrghalaan, qotu-soghoruu dieki kworuteleen, sir-dojdu bylaanyn biler-kworor.
Onuoqa qotu diekitten tymnyy, muus ceng syta djybarsyjar, onton ete ahyllan qaghys, kuhaghan worutteeghin sylyktyyr. Onton soghoruu diekitten, sylaas dojdu otun-mahyn, kwuoghun syta saba bierer, mantan Omoghoj swureghe wuorer, cepciir. Itinen tojonnoon Omoghoj "kihi-swuohu wuoskuur wotto bu dieki baar ebit" dien, onton talaq bystan salghatalaan becime ongoston, woruhu woro boluotun becimelenen ajannaan, biligi kuorat (Jakutskaj) onnugar, "Tujmaada Qotun" dien syhyytyn aat bieren toqtoon oloqsujar.
II
Omoghoj kennitten kenniki soghoruu, wuohetten woruhunen tangnary ustan tataar omuk Ellej bootur dien keler. Ol kelen Omoghoj Baajga alta syl ustata qamnaccyt buolar, syldjar. Kini wulehite olus, baryny barytyn satyyr, uus, ojuuhut-ohuordjut, ol kenne yryahyt kihi buolar. Urut kelen oloqsujbut Omoghoj Baaj ikki kyystaaq – Leke Cangyj dien kwojgo kyys, Njyka Qara Njyky Daqqan dien maany ulaqan kyys. Ol, kyrdjyk, iti kepsiillerin kurduk Omoghojdooq etiilerinen, "yl" diebitterinen ojoq ylbyta wuhu da, bejetin cincijiitinen sylyktaan Ellej kwuugenneeq qojuu iikteeghin "ogholooq-uruulaaq buoluo" dien kwojgo kyyhy Leke Cangyjy ojoq ylar.Ol ihin qorgutan kuturuga, muoha suoq kuocaj kugas ynaghy, tataardaaq biir bieni woluuleen-caastaan, Omoghoj Baja abaahy kworon Ellejdeeghi tuspa araaran kebiher. (Manyaqa sehennjit djon kepseeniger swobulenen bu kepsiirin byhaccy soghus yytar – S.B.).
Ol, kyrdjyk, Ellej Bootur satala bert, kini twupteleen Omoghoj Baaj swuohutun oloccu keriete ylbyta wuhu. Onon bajan-tajan dwokso yhyaq yhar. Yhyaghar kini ere bastaan cecir annjar, twuhulge turuorar, aan dojdu, ot-mas iccilerin, Wuohee Wurduk Djwohogoj Ajyyny alghaan ile-bodo wurung qopto kwotor kyyl ongoron twuheren twuhulgetin wurdunen ergitterbite wuhu dien kepsiillere.
III
Ellej Bootur uola sette kurduk min isterim. Kinitten tworuobut uolattaryn aaattara:
1. Labyngqa swuuruk. Kini bastyng uol ebit. Yryahyt, algystaaq kihi baara wuhu. Ol dwokso bu kwun siriger olorbokko swuten, kwoton qaalta wuhu. Onu occogho "djabynygar kwottogho" dien eppittere wuhu. Onon kinitten ogho suoq dien buolara;
2. Besteeq Meneek dienten biligi Menge uuhaabyt;
3. Bajaghantaj Djwuodjengele dienten biligi Bajaghantaj wuoskeebit;
4. Qajar Qaqqan dienten Qangalas tenijbit;
5. Ojor Oqqon dienten Boroghon wuoskeebit;
6. Keljtegej Tobuk dienten Nam wuoskeebit;
7. Djuon Djangaly dienten Taatta (Bootuluskaj) uuhaabyt dien kepseen buolara. Onon Ellej alta uola qojuutun, wuoskeen saqa alta oloqtooq uluuhun ajmaqtaryn-djonun tenippittere wuhu.
Bu kepseen min manna Baqsyga oloqtooq Mangan Borukuopaj Silepsiep dien 1915 s. 80 saahygar wolbut kihi sehergiirin isterim.
Ihineeghitiger twonun