Omoghoj Baaj, Ellej Bootur (Curapcy orojuonun IV baryjaana)

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

POPOV Kirill Filippovic,

58 saastaaq, Qatyly nehiliege,

Curapcy orojuona, saqa, wuoreghe suoq

1936 s. Olunnju 15 kwune, Curapcy deriebinete


                                I

Onooqoj Uol dien soghoruu «Braatskaj Istiep» dien dojduga oloqtooq ebit. Kini onno oloron uorujaghynan, twuokununen woruu bappat. Bejete bert aghyjaq saastaaq kihi ebit.

Occogho ol dojduga bahylyktaan oloror Uordaaq Yraaqtaaghy baara, kini kurduk twuokun, bappat djonu tutattaan ylan, kytaanaq buruju burujdaan, irdiir-suolluur ebit. Onon Onooqoj Uolu occotooghu djwuul-djwuhun ekkireter.

Onton kuttanan Onooqoj Uol wus syly meldji ongoston kwuruure keler. Kwuruuruger Maghan Twuhengej dien baltyn, onu kytta aghyjaq aghaj atas-doghor djonun yngyran, qolbohon biir kemnge tworuobut tworut dojdututtan, Braatskaj Istiepten, atyyrdaaq bieni, oghustaaq ynaghy wuuren, bejetin kytta djaqtardaaq uolu kulut kihi ongoston, ataq meneek baran, biligi Bwuluu woruhun bahynan kelen, Bwuluu woruhuger twuhen, boluot baanan, woruhu tangnaran, twordunen Woluoneghe twuher. Bwuluu tworduger tiijen keleet, toqtoon biir boluotu ebii baanan, boluotugar emeq mahynan toghus kuraaqtaaq saalaaq, serii septeeq kyrgyhyy djonun kurduk ongoron turuottaan baran, arghaa dieki kelbit suolun qotu wureghi woro (kennileritten ekkireten iheeccileri) tohuja qajyhynnaran qaallarar. Ol qata «wostooqtorbut-saastaaqtarbyt ekkireten kelen wohuonnerin sitiher kwunneriger bu emeghi kworon, balar isteqtere dien kuraanaq suolu ytyalaan saaryaqtara» dien ongoron qaallardagha.

Onooqoj Uol Bwuluu woruhun sirbegheleen toqtoobokko aahan Woluone woruske kiiren boluotun arghaa kytyyga qaallaran baran, qonuuga taqsan arghaa engeerinen, Nam uluuhun sirinen kyryja swuohutun wuuren, djonunuun satyy ataqtarynan Wok worus ustun, biligi iti ikki Ytyk-Qaja ikki ardynaaghy «Tujmaada» dien kieng syhyyga kiiren, Qotugu Marqa toloonugar kelen toqtoon twuhunen, onno wuuteen kurduk balaghan oghotun, uraha syyhyn turuottaan oloqsujarga barar. Ol kelen olorboqtoon baran Onooqoj Uol biirge tworuobut baltyn Maghan Twuhengej kyyhy ojoq ongoston, occotooghu djon biirge tworuobut da buollallar, er-ojoq buolan, wuleleen-qamnaan, bajarga-tajarga barallar. Sylgylara-ynaqtara elbiir, kyhynnary-sajynnary qaama-qahaata suoq tutullan uostarynan meccirengi batyhan aqsaana billibet swuohu (sylgy, ynaq) wuoskuur. Swuohulerin bary djonnoro, wulehittere kworollor, djieghe buollaghyna kulut djaqtallara, uollara ilii-ataq buolan qamnyyllar.

Ol kurduk oloron Onooqoj Uol, Maghan Twuhengej baltyttan «Yj uota moojnoqtooq Qara Emcej» dien angaar qaragha, angaar atagha, angaar iliite suoq, naar angaara suoq kyys tworuur.

Bastaan tworuobut ogholoro ete-qaana, byhyyta-tutuuta sitete suoq kuhaghan buolan kwojgo kyys buolar; ikkis kyys kere djwuhunneeq, site etteeq-qaannaaq, toloru miesteleeq buolan maany kyys buolar.

Ol kurduk ogholonon-uruulanan, bajan-tajan saastaryn ortotun aahan ihen djonngo-sergeghe ihillere urukkuta Onooqoj Uol urukku aata-suola ularyjan, Omoghoj baaj dien, onton Maghan Twuhengej dien bejete qaalan «Wus twuuleeq bwutej buruo ytystaaq Maghan Twuheqtej» dien aatyran, Woluone worus biir maany byttygar «Tujmaada» toloonugar yal buolallar.



                                    II

Onton bilii kenneki tworuobut maany kyys 12 saastaaq erdeghine, Woluone worus swuurugun ustun tangnary ustan «Er Uos Ellej Bootur» dien kihi kelbit. Ol kelbitin sehene mannyk.

Araj biir kemnge Omoghoj Baaj kulut-qamnaccyt uolattara Saqsary kwuolun arghaa wottunen myraan annyn dieki kwoottoro — otuu uota baar buolbut. Onno cugahaan kwootoro — timir soluccaq, kyhyl caasky baar wuhu. Many kworon bu djon bekke djiibergiiller, sohujallar. Onno toqtoon kihite kelerin uolattar kwohuteller.

Bu kwohute turdaqtaryna, wurduk myraany sirejinen tangnary biir maghan qoptonu (qaannjaaghy) tupput kihi dallajan kiiren kelbit. Onu kworoot, sylgyhyt uolattar djulajan, bokuoja suoq teskileen, syssan kelen aghalarygar, biiter tojonnorugar Omoghojgo: «Twune saryy tangastaaq, bert uottaaq qaraqtaaq, oq saalaaq kihi arghaa myraan annygar kelen otuulanan oloror ebit»,— dien tyllyyllar. Onuoqa Omoghoj Baaj urut tugu ongoron, togho, qahan, tuoqtan kwureen keeltin sanaan tuonan baran «kelen ihen qara serii turuorbuttaaq etim, onon wostooghum buollaghyna kyrgan kiirie ete, atyn ustugas, emie bylyr min kurduk kwuruojeq sordooq buoluo» diebitin «tuoq baghajy buolla, ol ihin daghany wus syltan betteq worusput ustun, wuohe diekitten mas syyha, swuge oluga, kwotor twuute keler, biller buolta ee!» — dien oghonnjoro sangarbytyn isten oloron Maghan Twuheqtej Qotun sanga allajan bii emie kuttammytyn tuojar. «Yhyaq terijieqqe, kelbit kihini kwundubutuger-maanybytygar yngyryaqqa» desihen, swube terijen Omoghojdooq kymys belemneen yhyaq terijeller. Tuos ihitterin toloru wurung ahy kutallar. Ol kenne wostooqput buollaghyna «omuk» dien buoluo desihen, yjytan bissiher gyna swube terijen Omoghojdooq qamnaccyt uolattaryn bilii kihieqe (Ellejge) yytallar.

Uolattar barallar, onno tiijen otuutugar oloror kihitten yraaqtan turan yjytallar: «Omukkun du, wohukkun du?» — dien. Manyaqa bu kihi: «wohuk buolabyn, wohukpun» — dien qorujduur. «Qantan, togho bu dojdunu kelen bullung?» — dien yjyppyttarygar: «Braatskaj istiep dien sirten-dojduttan Uordaaq Yraaqtaaghy suohuttan, djwuulutten teskileen kwureen barbyt Onooqoj Uol dieni suollaan, batyhan ihebin, min emie ol Uordaaq Yraaqtaaghy kytaanaq djwuulutten kwurenen, burujum-anjyym elbeen, teskileen ihebin»,— dien eter. Manyaqa uolattar: «Onooqoj Uol bu dojduga kelen bajan-tajan, ogholonon-uruulanan Omoghoj Baaj dien buolan oloror, bu dojduga mehejdeher, kyajar-qotor djon-ajmaq, uus suoq, onon bihieqe baryaq, barys», — dien uolattar Elleji yngyrallar.

Manan Et-Uos Ellej Omoghoj Baajga tiijen kelen aattaryn aattaan wuoruu-kwotuu buolar. Yhyaq ongoron Omoghoj Baaj Elleji kwunduluur-maanylyyr, tordujalaaq kymyhynan Ellejge ajaq tuttarar. Ol kurduk qajghatan Ellej Bootur toghus twoguruk syly byha Omoghoj Baajga qamnaccytynan syldjar. Maany kyystara Maghan Emcej 21 saahyn tuoluutugar Omoghoj Baaj emeeqsininiin swubelehen baran: — Maany kyyspytyn Maghan Emceji ojoq yl, ennje, setii kuolutunan baajbyt angaaryn tengneen bierebit, — dien Ellejge wuleleen baran tahyttan kiiriitiger kymyhynan ajaq tuttaran turan eteller. Ellej onu isten ere kebiher.

Eppitterin kenne wus syl toqoru tugu da billerbekke gynan baran, biir kemnge Ellej ikki kyys taqsan kiiriilerin ketehen kworor. Ol kwordoghune — Kwun Uota Moojnoqtooq Maghan Emcej maany kyys iige ubaghas, taaq qaraara ingen qaalar, otton kwojgo kyys Yj Uota Moojnoqtooq Qara Emcej iige qojuu, tuttaja wullen, syygynyy sytar. Onton sylyktaan kwojgo kyyhy uruulaaq-ogholooq, ulaqan qabaqtaaq ebit dien ihiger swobuluu sanyyr.

Ol gynan Ellej «kwojgo kyyhy ojoq ylabyn» dien biirde Omoghojgo kiiren eter. Onu isten Omoghoj Baaj, qahan da kuhaghan, kwojgo kyyhy ojoq ylya diebekke syldjan sohujar, «kyra maany kyyspytyn ylbata, sirdeghe» dien kyyhyrar. Ol kyyhyran biir yhyaqqa Omoghoj Ellejge eter: «Kuhaghan kwojgo kyyhy iti yllyng, onon ennjete-setiite djwuhunun-bodotun kurduk buoluo, uruu-toj, kwundu-maany dien any suoq buoluo», — dien. Ol kurduk eten, sangaran turan Omoghojdooq Elleji kwojgo kyystaryn kytta biirge araaran wuureller. Kinilerge biir ytyk atyyry biir ytyk bieleen, biir kwurdjuges oghuhu biir taraaq kwurdjuges ynaqtaan yytallar.

Ellej Bootur ojoghunuun, Yj Uota Moojnoqtooq Qara Emcej kyystyyn, swuohulerin ildje Saqsary kwuol tahygar kelen ologhurar. Kini uuha olus: titiik, kwuruo, dal, twupte, qahaa ongottuur. Onton sylgy ihitin suol-suol aattatalaan ongottuur, ol kurduk simiiri, ymyjany, kerien ajaghy, coroonnoru, onton da atyn mas, tuos ihitteri ongottuur. Omoghoj Baaj itileri woruu bilbet buolara. Ellej Bootur wutuo tiergeniger, kini twuptetiger Omoghoj Baaj kyj-byraq barbyt swuohu baaja, sylgyta-ynagha wuonten teskileen, toloru kelen munnjustallar. Onu Ellej ojogho tutan ylan yan, kymystaan iher. Wurung ahy, aryyny oloqtuur.

Onton Ellej Bootur cecir annjar, many ojogho sylgy sielinen simeen, erien sitiinen kiergete baajan «twuhulge» dien turuorallar. Ol turuoran yhyaq ongorollor. Yhyaqtarygar Omoghoj Baajdaaghy yngyrallar. Ellej Bootur swube terijen eter: «Omoghoj Baajdaaq bihi urahabytygar kiirelleriger tohujan oloron, coroonnooq kymyhynan, sielleeq ajaghynan ataqtaryn ikki ardynan ergiten urujduoqput, occogho sylgy-ynaq djwehegeje oloqtonuo», — dien.

Many ojogho swobulenen ijetin, aghatyn yngyrar. Occogho baar kyys Omoghoj maany kyyha Kwun Uota Moojnoqtooq Maghan Emcej kyys aghahygar kwunuuleen «Ellej miigin siren ylbata» dien saatyttan abaran, taqqan, yhyaq suraghyn isteet, ytarghalaaq (muostaaq, kuraaqtaaq) sergeghe yjanan wolor. Dje, ahyy aba-sata bwogho buolar. Omoghoj Baaj kyyha wolon, mantan abatyjan Ellej Bootur yhyaghar kelimeeri gynan baran, yngyryy, aattahyy berdinen keleller. Kelen uraha ihiger kiiren isteqterine Ellej Bootur ojoghunaan sielleeq ajaghynan kymys tutan ataqtaryn ikki ardynan ergiten ylan urujduullar, ol urujduullarygar djehegej ajyyttan «subannjyttar» dien aghys maghan qopto kyyl buolannar wuohetten twuhen, ergijen kiiren, wurung ilgetten tumustaryn daghajan, ahaan (uulaan) taqsallar.

Bu kennitten Ellej Omoghojgo uonna emeeqsinnge ytyk sylgy, ynaq kymyhynan sielleeq ajaghynan ajaq tuttattyyr.

Bu tuttaryylarygar «ajyy aha — kymys» kwongsukteriger twuhen oghonnjordooq emeeqsin sonno tuta buruhatan wolon twuheller. Onu onno unguoq tutan sirge kistiiller. Ol aata Omoghoj Baaj Wurung Ajyy swuohutun muohun, kuturugun sarbyjan, sielin kyrgan «ytyk swuohu» ongoron baran, oloru ennje-setii ongorbut suolugar, anjyytygar, burujdanan (setiger) wollogho wuhu.

                                       III

Omoghoj Baaj kennitten Ellej Bootur qaalan, bajan-tajan, alta uolu tworoton biligi saqa uluustaryn uuhappyta wuhu. Ellej bastyng uola Namylgha Swuuruk dien ojuun algystaaq, wutuo kihi wuoskeebite wuhu. Ol uol bary siri-dojdunu aattatalaan, bary inilerin tus-tuhunan oloqtotoluur. Ol kenne kini 30 saahyn tuoluutugar djabynygar kwoton taaq tyynnaaq bejetinen swuten qaalar. Bu seheni min iippit agham Popov Miqail (Twuu Sirej) kepsiirin isterim. Kini — billiileeq olongqohut, sehennjit, 80-ca saahygar wolbute. Kini tworuobut ologho-dojduta — 4-s Qatyly nehiliege, Booturuskaj uluuha, Amma wureq ete.


Ihineeghitiger twonun