Govorov Dmitrij Miqajlovic,
88 saastaaq, II Woljtoq nehiliege,
Uuus-Aldan orojuona,
saqa, wuoreghe suoq, billiileeq
kyrdjaghas olongqohu.
1934 s. Atyrdjaq yjyn 14 kwune, “Oluja”.
I
Saqa twordo buolbut Omoghoj Baaj, Ellej Bootur dwokso bu dojdunu sanyy, manna kele ilikterine, soghoruu, arghaa dieki oloqtooq njuucca omugu Sibiir tataara Uordaaq Mamaaj dien yraaqtaaghy kyrgan kyajan, otut twoguruk syl seriileen qopput kemiger, njuucca baajadaryn Mamaaj bahylyk seriihittere, kini uola Bogomijet buqatyyr, kyrgan qara saarbanan, kwundu taahynan wolbugeleen “daam” uurdaran ylar buolbut kemiger, Uordaaq Mamaaj seriitin occotooghu biller bahylyktara Qoruol Batyj, Kucum Qaan buolannar njuuccany seriileen, kyajan-qoton ologhun oloq ongostollor, baajyn-duolun bas bileller. Ol kemnge Tataar seriite Sibiir omuktaryn ordorbokko seriileen, wulturuten ylan emie bas bileller. Mannyk byhylaannaaq kemnge braatskaj omuk oloqtoogho sylgy-ynaq baajdaaq Omoghoj Baaj dien baara ologhun-djahaghyn seriige byldjatan, baryaq-kelieq sire suoq buola tula mwoqso twuher.
II
Ol kurduk tataar omuk seriitin uota sabardaan kyra omuktary bary wuturuten, soghoruu dajdylary uottaaq, qaannaaq kyrgyhyylar buolutalaan, Omoghoj Baaj bejetin ojuunun Kwojorgon Qamylla dieni (occogho braatskajdyy ojuun dieni Njwuher dien aattyyllara wuhu) kyyrdaran kwordororgo kwuhejer. Manyaqa bu Kwojorgon Qamylla ojuun, dwokso kini araah Qotugu woluu yaldjarga kyyrarygar bu Qotu Muustaaq muoragha tiije kiiren toghus ojuun twordun wuturujen bierbit toghus qaardaaq kylaman maghan muus bulgunnjaqtan (biiter onno taqsan) turan wongojon kwootto – wong uulaaq, wonor mastaaq, wuluskenneeq wus wuosteeq Woluone woruhu woro kworon aryylaabyta bert dien kwoj sylaas salgyn oqsullar. Ol qotu dieki baran ihen kworbutun-bilbitin kepseen eppit: “Ol worus ustun (woro) betteq dieki, kwoj sylaas salgyn qotu batyhan kelbitim, onnuk ikki tumus qaja ikki ardygar kieng qonuuga kiiren kwoottum aghys salaalaaq qatyng mas baaryttan – beder bergeheleeq, kiis saghynnjaqtaaq Aan Celbej dien dajdy iccite qatyng bygan turan eter: “Min kini Kwuoreeji ebe iccite buolabyn, bu ebeghe keneghes kihi-swuohu wuoskuurun kworon-bilen ienigijen erebin. Kutaa uottar swuureller, keneghes bu dajdyga uotunan tyynar septer baar buoluoqtara. Dje, ojuun uol, biir ee djollooq kihite oloqsuta yyt, ketehebin djolu-sorgunu”, – dien baran Kien Kwuoreeji iccite Aan Celbej Qatyn syl taqsybyt qatyngar kiiren, swuten qaalla dien.
“Onon en bu dajdyttan kwohon, ol dajdyny, min yjar woruspun bulan tiijen oloqsujan kihi, swuohu twordo-uuha buola uuhaa, tenij”, – dien Kwojorgon Qamylly Ajyy Njwuher ojuun Omoghoj suolun, ajatyn kerdiitin yjan bierer.
III
Onu isten Omoghoj Baaj swuohuluun-astyyn, kihiliin-kergenniin ologhuttan kwohon, Woluone worus bahyn Kaacugu bulan onno kystyyr. Bastaan turdaghyna biir ere kyystaagha — Aan Cyngyj dien, ojoqtooq, wugus kergen uolattardaaq, kworo-bile djonnordooq ebit. Omoghoj ol djyl kystaan baran, ehiilgi saahygar saasky kwomuolunen woruhu tangnary ustan kelen iher. Omoghoj bastaan uunan ustuunu bilbet ebite wuhu. Manyaqa saas uunan arbaqtaaq bes mas ustan iherin kworon swoghor. Manan buollaghyna bihi da mas wurduger oloron baryyhykpyt dien wojdoon, mahy ylan tylbyja-tylbyja boluot ongottoon djonunuun ustan iher. Boluottaryn kworon kwonnoron bieren iher.
Ol ustan Omoghoj djonunuun Djwuune wureq tworduger kelen, kwuhuoru sajyn uulara bystan, oloron qaalallar. Kwuhun erde toqtoon, wureghi woro tutan, ot wureghi bulan, bultaan-altaan, swuohulerin toqtoton kystyyllar. Soroq djono onu taptaan, onno oloqsujardyy ongoston kebiheller.
Saas turan Omoghoj Baaj emie boluottanan uunan allara dieki usta turar. Omoghoj djonuttan Djwuuneghe qaalallar. Ol ustan ajannaan emie kwuhun biligi Kyyllaaq aryyga kelen, emie uuta twuhen onno oloron qaalar. Ol dojduta olus bultaaq, kyryytynan wuoskeebit Kyyllaaq aryy buollun dien aattaabyttarynan qojuut Woluequme Kyyllaagha «Kyyllaaq aryy» dien buolta wuhu. Ol kwuhun kelen toqtoon baran, oloqsujan Olooquna, Caara dien wureqteri bulutalaan kystyyllar. Bullu bultaan, sirin-uotun bilen iheller. Emie soroq djonuttan ol sirderge, wureqterge qaallattyyr, oloqsutar.
Ol dojduga Omoghoj kyra kyyha Njykaa Qaraqsyn dien tworuur. Onu syngalaan tworuobut Njykaa Qaraqsyn dien buol dien aattyyr.
Saas emie uunan Omoghoj ustan aaha turar. Ol aahan biliginen Njwomugu nehiliegin siriger (Arghaa Qangalas uluuha — S.B.) kelen, toqtoon kystyyr. Manyaqa dieri kiniler tuoq da kihini-swuohunu, atyny kwossubuttere sehen buolbat ete. Ol kelen oloron kwordoghune qotu dieki, bilii Kejergen Qamylly Ajyy Njuher ojuun kworuutun kurduk, biligi Soghoruu Ytyk Qaja tumsa kwostor. Manyaqa Omoghoj uolattara allara dieki, ol kwostor qajany aahan, bilii ojuunnara eppit wutuo, kieng, kwuoq ursunnaaq kere dajdyny, qonnoq buolbut biir kwostor, killem syhyylaaq toloonu bulan kworon keleller. Tugu kworbutterin Omoghojgo tyllyyllar, kepsiiller, ol kurduk — wutuo qonuulaaq, kwoj sylaas salgynnaaq dojdu sir baar ebit dien. Many Omoghoj isten, bilen, kyrdjyk, bilii Ajyy Njwuher ojuun kworon kepseebite ol buollagha dii sanyyr.
Omoghoj bu toqtoobut siriger wus syl oloron baran twordus sylygar bilii siritten kwohon, ikki ytyk qajalar ikki ardylarygar baar qonuuga kiiren biliginen Saqsary bulgunnjadar twuhen orto tuos uraha djieni turuoran toqtuullar. Bu siri alys taptyyllar, kuttara-swurdere alys toqtuur.
Omoghoj manna kelen wus qardaghas iileeq, swul tuohunan «burghaq» dien aattaan, tuos torduja tigettiir. Manyaqa tordujalaryn araaha kihitin wutuotunen, mwokutunen buolar, biir iileeghe tiheq (kyra) kihieqe gyna, ikki iileeghe ortoku (senis) kihieqe gyna, us iileeghi bastyng (baaj) kihieqe anaan belemneter. Ol tenge muos qatyyr, byhaq, swuge onton da atyn septerdeeq ebite wuhu. Occotooghu kemnge «ot-mas sar (kyyl) kuturuga buolla» desihen baran, onno kiirellere wuhu dien buolara. Ol gynan baran occogho swuohu djieghe kystaabat ebite wuhu, wuksun keriete qonuuga qaar wurdunen tujaghynan qahan kystaan taqqara wuhu dien buolara. Ynaq wuute, bult-alt, as-uel baara wuhu. Occogho bereqi yraappat buolannar worus ilin ettun bilii-kworuu suoq ebit.
IV
Ol kurduk Omoghoj Baaj kelen oloqsujan erdeghine, sotoru soghus buolan baran, biirde uolattara kwordoqtorune, worus ustun uunan kus twuute, mas oluga ustan keler buolbut. «Bu tuoq djiibetej, tuoq ere wuohe dieki kelle byhyylaaq. Wuohe taqsan baran kworon, tohujan bilen keling», — dien Omoghoj uolattaryn yytar. Onuoqa uolattar Soghoruu Ytyk Qaja annygar tiijen kwoottoro otuulaaq, uottaaq biir kihi sytara ebite wuhu. Ol kihi kinileri kworoot, oloro twusput. Uolattar attygar cugahaan tiijen kepseppitter. «Min Ellej diemmin, ool onton-onton kellim», — dien suturgu tyllaaq-wostooq kihi buolar. Omoghoj da uolattara: «Ool onno baarbyt, olorobut», — diebitter. Ol gynan Elleji uolattar djieleriger ildje keleller. Ellej bu kelen Omoghojgo oloror.
Ellej daghany muos swugeleeq, byhaqtaaq, septeeq (terilleeq — S.B.) kihi buolar. Ol da buollar kini uuha alys buolar. Ellej wulehite dien alys kihi buolar.
Tuos burghaqqa wuut kutan bierdeqterine biirde keterden kebiher kihi. Kini qamnyyryn kworo-kworo Omoghoj unguogha qamnyyr buolan barda da, mantykatyn bilimmet.
Ellej wugus sangata suoq taqsan muos swugetinen «dal» dien aattaan tutar, «titiik» dien aattaan turuorar. Olorun «tiergen» dien aattyyr.
Manyaqa Omoghoj Ellej tuttaryn-qaptaryn kworo-kworo qajghaan, any aatyn «Er-Ellej» dien buol dien aattyyr.
Bu kemnge Omoghoj bejetin uola Keltegej Tabyk dien tworuur. Kini saas tworuobut, ol ihin keltecci tobugulatan tworuobut Keltegej Tobuk dien buollun dien aat bierte wuhu.
Biir kwun Omoghoj emeeqsine oghonnjorugar eter: «Iti Ellej kiirder ere en unguoghun qamnyyr buolbut ee, en itingkeghin bilineghin duo? Keneghes iti kihi kihi-swuohu twordo buolar djollooq qara buoluo ete, buka, en onu ujarghaan erdeghin buoluo ee?» — dien. Many qata Omoghoj bilimmet: «Emie tuoq buolammyn titirestii, kuttana olordomuj?» — dien kebiher. Manyaqa emeeqsine: «Ce, occogho, kuttammakkyn bilieghi, bu many Ellej kiireriger tutan olor ere», — dien oburghaqqa wuut kutan aghalan tuttaran kebiher.
Omoghoj Ellej tahyttan kiirerin ketehen djietin ihiger qaralaaq aas sylgy tiriite telgeq wurduger oloron baran, sonun telgedin tuert wottunen sirge tohogholoton baran, oburghaqtaaq wuutu toloru kutan emeeqsine biertin iliitiger tutan oloror. Ellej kiiren keler. Bu kiiren kelerin aghaj kytta oghonnjor wuutun togho djalkytan, ilgisten, twuort tohoghotun qamnatan, turuta tardan kebiher. Ol kurduk unguogha kwuuske qamnyyr, many bilimmekke syldjar ebit, onon dje biliner. Ellej Omoghojgo wus syl toqoru wuleliir-qamnyyr.
Iti kepseen kurduk, Omoghoj emeeqsininiin subelehen, biir kemnge Ellejge maany kyystaryn Njykaa Qaraqsyny kergen biereri sanyyllar. Bu sanaanan Omoghoj Elleji attygar yngyran ylan eter: «Ikki kyystan talan ojoq ylan kihi-swuohu twordo buol, bacca toqoru biir tyly utary kwordorbokko olordung, otton iti maany odobutun Njykaa Qaraqsyny ylaa inigin, olus maa-nylaabyt kyyspyt dien kini baar, kinitten ordugu bulbupput suoq», — dien. Many Ellej «eeq» da, «ej» da, «swop» da, «syyha» da diebet, isten, ihiger sanaan ere kebiher.
Ol da buollar Ellej ojoq ylan, doghor-atas ongoston ologhu oloruon emie daghany sanaata, bekke dien bagharda. Bejete bilerinen cincileen (sylyktaan) ikki kyystan talan kwororgo barar.
Biirde ikki kyys yargha byyhygar oloron ere iiktiiller. Many Ellej sahan oloron ketehen kwootto: kwojgo kyys Aan Cyngyj tong yarghany tuura iiktiir, iigin kwuugene borong kuobaq sagha woro wullen sytan qaalar, otton maany kyys ogho Njykaa Qaraqsyn iikteebite taaq syrylaan sirge tobulu twuhen, ustan qaalar. Many cincileen «kwuugenneeghe uruunnjan (ogholooq) buoluo buollagha» dii sanaan qaalar.
Bu sanaatynan Ellej Kwojgo kyyhy: «Aan Cyngyjy ylabyn», — dien ojoq ylar. Ol ihin Omoghoj kyyhyran, kyraan-tanyjan turan, bu kwojgo, kuhaghan kyyhy ojoq yllagha dien kyyhyn ennjetiger biir Qatyr Maghan bieni, biir kuturuga-muoha suoq kuocaj kugas ynaghy bieren wuurteliir, araarar.
Ellejdeeq qoldjodullan, araqsan Omoghoj ologhuttan tejen baran biliginen «Uraaqy» dien sirge tiijen uraha turuorunan olorollor (Qatyng Uraaqqa — S.B.). Ellej bu oloron biir bieleeqpin, biir ynaqtaaqpyn demmet, kini kuolutunan dal, tiergen ongostor, twupte ongoron buruo tahaarynar, yal buolar. Kini twuptetiger Omoghoj Baaj swuohute wuonten (byrdaqtan) kuotan kelen djukku mustallar. Kelbit swuohunu, bieni-ynaghy Ellejdeeq yan ylan as astaan, wuol wuolleen ujgu byjangy tardyha olorollor. Ellej uuha alys. Kini coroon, mataaccaq ihitteri ongottuur. Otton Aan Cyngyja buollaghyna tuohunan sylgy ihitin, simiir toj dienneri ongottoon, tigiteleen kekkeleter. Balary barytyn erien sitiinen kiergeter, tiger. Qaqyjaq mastarynam cecir annjan, siel baajan twuhulge turuorar, wus qaardaaq mangan sylgy siele moojnoqtooq altan twuoreq Ebir Dalaghaj qamyjaq dien aattaan ongortuur. Wus djollooq nuoghajdaaq, duulagha tulaahynnaaq Kwoluke kwuol sagha kwuone mangan twuhulge dien buollun dien aattaan turuorallar. Ol kenne qangyl sylgy qaldjyattalaaq ingiire bylaastaaq, tehii sylgy qojorgholooq wuute qojuu buolar dien «Qojuu» dien aattaan, munnjan, sette syly byha iiten, kymys ongoron belemniiller. Bu kemnge Ellej bastyng uola buolbut Labyngqa Swuuruk dien tworoobut ebit. Bu ogho malaahynygar, buka, bastaan tworutteen Ellejdeeq yhyaq dien aattaan sylgy kymyhynan yhyaq yhallar. Yhyaqtarygar Ellejdeeq Omoghojdooghu yngyrallar.
Omoghoj Baaj: «Kwuturder tuoq aannjany terijeller wuhu», — dien seneen, sorujan yhyaqqa tiere, kuhaghannyk tangnan, kebi kebilenen keler. Omoghoj kyryytynan erillen, tiere qanaryjan, munnjary-qannjary buolan urahagha kiirer. Ol kiiren ihen aany tajammyta-tajammytynan, tuttubuta-tuttubutunan sonno, ajyytygar Wueheenngi Wurun-Aar (Ajyy) Tojonngo buruhaan, djylghalatan wolon qaalar. Onton Ellej bastyng uola Labyngqa Swuuruk tuos oburghaqqa kymyhy kuttaran ylan baran, onton qamyjaqqa bahan ylan Wuehee wurduk ajyylary, aan dajdy, ot-mas iccilerin bary aattatalaan turan alghaan aryjar. Kini algyhyn baha dien buolar: «Unaar twupte tyynnaaq, toluk tiergen urujdaaq, Aan Celbej qatyn ebe iccite; Kere ologhu keskilleebit, Ajyy Nangsal tojon, Swuurdeeq Swuge tojon; Kyyra Qaan tojon; Toghus qallaan uluu bahylyga buolbut Wurung Aar tojon, Kwun-Delber Qatyn; sette Ajyy iccite Njelber Ajyyhyt Qatyn buolanngyt bary ahaang-sieng!» — dien ete-ete, sielleeq ebir Dalaghaj qamyjaghynan bahan turar kymyhyn yhyaqtaan baran, us twogulleeq twuoreq kebiher. Manyaqa twuoreghe oloro twuher. Wueheetten Wuehee Ajyylar wurung qopto kwotor buolannar, twuhulgelerin wurdunen ergijen aahallar. Ol ergijellerin ortotugar allara swohurgesteen oloror algystaaq Labyngqa Swuuruk wugus kihi qaraghyn ortotugar wuehe Djylghagha ile-baaccy djabynygar kwoton, suoq ere buolan qaalar. Allara qaalbyt yhyaqqa baar djon turar turarynan, oloror olororunan tura woruotehen qaalallar. Yhyaq buolan itinen aahar. Ol Labyngqa Swuuruk ataghyn suola qojuut kwordoqtorune soghoruu Ytyk taahyn wurduger biirde wuktemmite ere baaryn bulan kwoottoro wuhu dien qohoon buolara.
V
Maany kyys Njykaa Qaraqsyn Ellejge kwunuuleen, taqsan alarga byalanan (mongnon) wolor. Omoghoj Baaj baaja, swuohute oloccu Ellej Booturga kwohon baaj buolar. Ellej kihiliin-swuohuluun kwostor syhyyga bahylyk, baaj buolar. Omoghoj soghotoq uollaagha, Keltegej Tobuk uol aghahar Ellejdeeqqe syldjar. Biir qara maghaas yt oghoto baaryn doghor ongoston, taptaan, tura kwunu byha ol yty kytta oonnjoon taqsar. Biir sassyarda tiergen ortotugar turar kuraanaq (kuurbut) beske tojon kyyl kelen twuher. Many bilii yt oghoto woro kworon, oduulaan tylyn sannjylyta olordoghuna wurung kwuugeni tojon twuheren biertin yt oghoto salbanan «kylk» gynnaran, yjystan kebiher. Ol aata djol tuherdeghe wuhu. Onton syltaan bu yt oghoto swuune bulcut buolan barar. Bult qanna baaryn olus biler. Manan Keltegej Tabyk uol ytyn sieten arghaa myraannga taqsan, keteghinen ergijen, bullu batyhan ilin-qotu dajdylarynan ergijer. Occotoodu kemnge kiis, wuus, sahyl bultar kemneeq elbeq buolbattara ebite wuhu, meneeghe alys ebite wuhu. Kini Allan wureghin bulan bekke taptaan syldjar, onno oloqsujardyy keriete bullu batyhan oloror.
Omoghoj Baaj emeeqsine ere saamaj kenniki qaalan baran eler. Kini aatyn Aan Tajbyyr dien aattyyllara buolallara ebite wuhu. Keljtegej Tabyk ol kurduk syldjybaqtaan baran Allantan tongus kyyhyn ojoq ylan, ogho-uruu tworoppute wuhu. Kinitten sehennge biller biir Baaraghaj Baatyly dien uol tworuobut. Ol kenne dwokso biir Uhuktaaq Suptunga dien, biir Dalang-Umsang dien, baryta kinitten wus uol aata aattanan wuoskeebitter. Ol uolattary kytta biir kemnge qatyhan wuoskeebit «Mekcirge Bwogho», biliginen «Maddjaj» dien sirge olororo wuhu. Kini olus baaj ebite wuhu. Kinitten wugus kyys, uol tworuobute wuhu. Ol olordoghuna biir kemnge wuohe aattammyt Baaraghaj Baatyly, Uhuktaaq Suptunga, Dalang-Umsang buolannar ilin Allan si-ritten kiiren Killem qonuutugar utuja sytallara wuhu. Onu Mekcirge Bwogho uolattary bulan djieleriger ildjen bierer. Manyaqa Mekcirge Bwogho: «Bu kimneeghij?» - dien yjyppytygar tworutterin eten, kepseen biereller, otton Mekcirge Bwogho uruurghahan, bary bilsihen, dwokso bilii us uol Mekcirge wus kyyhyn ojoq ylan oloqsujbut sirderiger Allannga taqsallar. Ol taqsan oloqsujallar, ogho-uruu tworotoller. Kinilerten Biir «Baaj Agha» dien wuoskeen, qojuut Bajaghantaj uluuha saqa djono wuoskeebittere wuhu.
Onon Omoghoj uoluttan Bajaghantaj uluuha, Omoghoj djonnoruttan Tulagy Killem, Baatyly wuoskeebittere wuhu dien buolara.
Er Sodotoq Ellej Booturtan, Aan Cyngyja Qatyntan sette uol tworuobututten iti biir Labyngqa Swuuruk dien uol baara uuhaabakka, djabynygar keter. Atyn alta uolattaryn aattaryttan saqa uluustara wuoskeen barallar, olor mannyktar:
1. Djuon Djangyly — Taatta uluuha wuoskuur;
2. Qatang Qangylla — Qangalas uluuha wuoskuur;
3. Bolotoj Orqon — Menge uluuha wuoskuur;
4. Qatang Qatamallaj — Bwuluu uluuha wuoskuur;
5. Deli Darqan — Nam uluuha wuoskuur;
6. Boroghon Djuortu — Boroghon uluuha wuoskuur.
Ihineeghitiger twonun