Omoghoj Baaj, Ellej Bootur (Uus-Aldan orojuonun baryjaana)

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

Pestrjakov Afanasij Andriejebis

(Mandys uola), 65 saastaaq,

II Kurbuhaq nehilege, Uus-Aldan orojuona,

qolkuostaaq, saqa, wuoreghe suoq

1934 s. Ot yjyn 20 kwune, "Uorumtaghaj"


                                                           I

Soghoruu braatskaj omuk Omoghoj Baaj dien, oloqtooq djonun-sergetin kytta wostohon-saastahan, Kyhallaj qaja ere aattaaq ojuun kihi kworuutunen, kwureen ihen, swuohuluun-astyyn, djonunuun, kergeniniin ihen, Woluone woruhu taba twuspekke, arghaa dieki wureqter tardyylara bahyjan, Bwuluu woruhun bulan twuher.

Ol woruhunen boluotunan ustan ihen aara biir sirge toqtoon, ologhuruon kurduk buolan ihen, "wuone-byrdagha bert" dien, aaha ustan Bwuluu twordunen biligi Woluone woruske kiirer. Kiiren baran qaja dieki qajyharyn bilbekke turan, arghaa myraan wurduger taqsan, qotu, soghoruu sytyrghaan kworor. Ol sytyrghaabyta wuohe (soghoruu) diekitten wucugej, sylaas dojdu otun-mahyn syta oqsullaryn bilen, Omoghoj Baaj iljdje iher boluotun kwopsoloon woro kwotoqtoron, sigenen salghattaan becimeleen woro woksojon biligi Nam sirinen bu Djokuutskaj (Jakutskaj – S.B.) qonuutugar kelen toqtuur. Occotton aata biller "Kieng Tujmaada" dien ihiger baar biir kwuoluger olqsujar. Ol kwolujetin ijetin aatynan "Saqsary" dien aattyyr.

(Dwokso soroq seheninen, Omoghoj kelen ihen biligi Nam siriger toqtoon olorooru ongoston baran, aaspyta wuhu dien buolara).

Omoghoj Saqsaryga buor djieni, buor balaghany tutan olorbut. Balaghanyn ihiger ohogho suoq sinnje qolumtan uotun buruotun qaahaghynan tahan tahaarallara wuhu. Wuoles, qoro dien suoq djono ebit. Uot wurduger swuohu tiriite qaahaghy turuoran, buruonu onno qaajan baran tahaaran tahyrdja swuokuur wugesteeq ebittere wuhu.

Sajyn qatyryk otuu, buor uraha djieghe olorollor. Occogho Omoghoj anygy kurduk twupteni, tuuluuru, soqsoluuru, ajalyyry, uhanary, bultuuru, algyhy, yryany-qohoonu bilbet kwono kihi kelbit, djonnooq-kihileeq ebite wuhu diillere.Onon Omoghoj ologho bert wugus kieng ostuorujata suogha dien kepsiillere.

Omoghoj biller sylgy-ynaq swuohu baajdaaq, qata, occogho daghany "sylgyhyt, ynaqsyt" qamnaccyt djonnordooq, kergenneeq ebite wuhu. Omoghoj ojgho Cyngys Qatyn dien ebit. Aan Cangyj dien maany, Njykaa Qaraqsyn dien kwojgo buolbut ikki kyystaaq, baaj baaraghaj Keljtegej Tobuk dien biir uollaaq ebit. Omoghoj Baaj bejete "Qajaran" dien aghalaagha, "Saqsary" dien ijeleeghe wuhu dien buolara. Omoghoj oloror ologhor occotooghu kemnge twupteleter, swuohuge twuher wuon-byrdaq, kwulumen dien, tigeecci dien biligi kurduk suogha wuhu. Onon swuohu, sylgy meene kyj-byraq qaaman da swutellere wuguhe wuhu. Onu qojuut Wurung Ajyy wuohetten bu dojduga anaan byrdaghy, kwulumeni, tigeeccini twuherbite wuhu.

                                          II

Omoghoj bu dajdyga kelen ologhuran kyrdjybytyn kenne soghoruunan ergijen, ilin Djoppuon omuktan emie wohu-saahy ongoron, wostohon “Elleje-Elleje” dien keleghejdiir sangalaaq, bejetin kytta wus atyn doghor kihileeq, tworduo buolan kwureen, Woluoneni tangnary ustan “Ellej Bootur” dien keler. Ol kelen Omoghoj Baajga qamnaccyt kiiren wuleliir-qamnyyr uol buolan syldjar. Kini timir uuha, mas uuha, algystaaq kihi buolar. Ellej ohoq, wuoles-qoro, aan, twunnuk ongottuur.

Mannygy uruk Omoghojdooq bilbetter ete, onu, araj, Ellej ongortoon kwordottuur. Ol kenne dwokso bu kihi tuu, soqso, aja ongottoon balygy, tya bullun egelgetin-araahyn bultaan killettiir, aghaltyyr kihi buolar.

Elleji kytta kelsibit wus kihi woruhunen twonnon baran biligi Woluoqume siriger oloqsujallar... Atyn djon kepsiillerin kurduk, kyrdjyk, Ellej wutuo-kere djwuhunneeq, suhal-twurgen tutuulaaq buolan olus kengetik kwostubut, Omoghojdooqqo olus taptappyt. Ellejge Omoghoj kyrgyttara bagharar, systangnyyr buolan baattar.

Onon Omoghoj Baaj emeeqsininiin swubelehen Ellejge biirde eteller: “Bihi ikki kyyspytyttan biirderin talan ojoq ylan yal, kihi-qara buol”, – dien. Many Ellej isten ere kebiher, sangarbat. Ol kurduk syldjan baran Ellej, bylyrgy sylyk byhyytynan, ikki kyys iiktiillerin ketehen, biir kemnge kworon, iti kepsiillerin kurduk sepreek byyhygar oloror. Kwojgo kyys Njykaa Qaraqsyn iikteebite wurung kwuugenneeq kwuos kurduk wullen worgo dyly uostubakka oloron qaalar. Manan tojonnoon keneghes bu kwojgo kyys djollooq kihi twordo buoluo, ogholonuo-uruulanya dii sanaabyt. Ol sanaabytynan kiiren Ellej kwojgo kyyhy: “Njykaa Qaraqsyny ojoq ylabyn” – dien djonuttan kworduur, (Atyn baryjaannarga Njykaa Qaraqsyn kyys maany kyys buolara, biligin kwojgo kyyhynan aattanna – S.B.).

Manyaqa Omoghoj Baaj kyyhyran, kuturuga, muoha suoq kuocaj kugas ynaghy, biir tataardaaq bieni caastaan araaran bieren baran baryng dien qoldjoghor. Ellej djaqtarynyyn Omoghoj ologhun allaraa wottuger wuurullen, biliginen Killem dien sirge tiijen toqtoon oloror. Bili maany kyys kwunuuleen, miigin Ellej ylbata dien, tyynnaaghynan swuten qaalar.

Ellejdeeq Killem qonuutugar turar “Wus tiit” dien aattanar wus tiitteeq sirge twuhen tuos uraha turuorunallar. Urahalaryn ojuulaan, ohuordaan olus kiergeteller. Ol kenne “satyy dalbar ihit” dien tikteller, Ellej kujuur baajan qomogho kiiren kyhyn balyktyyr, aja ongoston arghaa myraannga kuobaqtyyr. Twupte twupteleen, swuohunu ugujan djietin tahygar sajynngy kemnge munnjar. Kini twuptetitten syhyyga syldjar sylgy-ynaq swuohu araqpat buolar. Kyhyn turuoru balaghan djieni ongostor: ohoqtooq, wuolesteeq, qorolooq, twunnukteeq, aannaaq gyna teriner. Ol oloron Ellej Wuoheengi Wurung Ajyylarga wunger-swukter, onon wuoheetten kini algyhynan biir sajyn tigeecci, byrdaq, kwulumen dien alys twuhen, Omoghoj swuohutun barytyn Ellej twuptetin dieki kyjdyyr, cwomoqtuur. Ellej bajar. Omoghoj uola Baaj Baaraghaj dien baaj kihi baara swuohute emie kelenner Ellej twuptetiger mustallar. Kelbit swuohu, occotooghu majgy byhyytynan, baryta Ellej baaja, caaha buolar.

Omoghoj Baaj swupput maany kyyhyn wus syly byha kwordoton kworor da bulbattar, swupputun kurduk swuten ere qaalar.

Biir sajyn Ellej yhyaq terijer. Manyaqa cecir annjan “twuhulge” dien turuorar. Ol kenne kihi mejiite ergijer, bejete orguja syljdjar sylgy kymyhyn belemniiller. Ol gynan belemneen baran, Ellej ol telgeebit mangan sylgytyn tiriitin wurduger angaar ataghynan swohurgesteen oloron, biir ymyjalaaq kymyhy woro tutan turan bary – aan dajdy, ot-mas iccilerin, Wuoheengi Wurung Ajyyny aattaatalaan alghatalyyr. Onuoqa Ellejten tworuobut bastyng uol Namylgha Silik dien baara, emie aghatyn kurduk alghatalaan, bu dajdy ologhun, sirin-uotun barytyn aaghan aattatalyyr. Bu algystaaq “Ajyy yhyagha” dienneriger Ellejdeeq Omoghoju emeeqsinneri yngyran aghalan, twuhulgelerin annygar mangan sylgy tiriitin wurduger olorollor. Ol oloron ere Namylgha Silik (Siel) ebii alghaabyt, manyaqa tepteren Omoghoj oghonnjor “oqsor oqson” sonno tuta wolon twuher, kini emeeqsine Cyngys Qatyn biir wolon nusqajan barar. Onnuk djikti, kytaanaq algystaaq buolan bierer. Oloru ikkiennerin onno oqtubut sirderiger kwomon, unguoq tutan kebiheller. Onton sotoru Namylgha Silik emie swuten djabynygar kwotor.

Ellej yhyaq yhan saqa aan mangnajgy yhyaghyn kini ere tworutteebite wuhu. Tuos urahany (moghol urahany) kini ere turuorbuta wuhu. Sylgy-ynaq ihitin egelgetin kini ongortoon tworut ihit ongorbut.

Ellej Bootur bejetitten alta uol tworuobututten saqa bies oloqtooq uluustara wuoskeebittere wuhu. Oloru bu kurduk aattatalyyllara:

1. Namylgha Silik – algystaaq, ogho suoq djabynygar kwotor;

2. Qatan Qatamallaj dien, kinitten “Qajyr Qangalas” dien tworoon Qangalas uluuhun wuosketer;

3. Qaraq Nal dien, onton Taatta dien tworuon Booturuskaj uluuha wuoskuur;

4. Mengneeq Bekicej dien, onton Menge uol dien tworuon Menge uluuhun uuhatar;

5. Djuon Djaangy dien, onton Boroghon – Oqqoj dien tworuon Boroghon, Dwuupsun uluustara buolallar;

6. Langqa Silik dien, onton Nam uluuha wuoskuur.

Onon Ellej uolattara bary uluustar tworuttere buolallar. Onton Omoghoj Baaj uola Baaraghaj dienten Aan Tajbyyr dien tworuur, ol uola “Bajaghantaj Darqan” dien baaryttan Bajaghantaj uuha djon wuoskuuller. Ol Bajaghantaj twordo Bajaghantaj-Darqany kuhaghan, mwoku kihi dien, Ilin Allan siriger wuuren oloqtuullar. Onon Bajaghantaj uluuhun uruk atyn bies uluustartan namtata, omuk kurduk sanyy kworolloro wuhu. Ol byhyy bu qojuut da baara billere.

Bu seheni bylyr Bwodugur Dajyyla-Burnasuop dien kepsiire, kini 20-ce syllaaghyta 90 saahygar wolbute, ol inne I Kurbuhaq nehiliegin kyrdjaghaha Okojuomap Bwuotur Bwoturuobus dien 70 saahygar wolbut kyrdjaghas, ostuoruja keriete “tworut wobuge sehene-kepseene” dien swureqteen kepsiire. Min onu ister ere buolarym.


Ihineeghitiger twonun