Omolloon (IV baryjaan)

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

FILIPPOV Miqail Aleksandrovic,

75 saastaaq, Cakyr nehiliege,

Curapcy orojuona,

saqa, wuoreghe suoq, qolkuostaaq

1938 s. Altynnjy 30 kwune, «Mara»


                                   I

Omolloon dien Bologur twordo kihi baara wuhu. Kini aghata bert baaj oghonnjor Amma, Taatta wureqterinen olorbut. Omolloon saahyn wujetin toqoru kyrgys wujetiger-kemiger wuoskeebit buolan, bert wohuonumteghej kihi ebite wuhu. Kini bwoghotunen daghany, kworungunen daghany occotooghu da djonngo buqatyyr, bert Bootur, kyrgyhyylaaq daghany ebit. Omolloon biirge tworuobut qas da byraattaagha wuhu. Sehennge biller biir biileeq, biir Caappara dien inileeq ebit. Biite (ubaja) ojoqtooq. Ol ojogho aattaaq wutuo djwuhunneeq eriekkehe djaqtar ebit.

Omolloon ol djaqtary kytta (sangahyn kytta — S.B.) kwossuulehen taptahar. Ol taptahannar biirdere ubajyn, biirdestere erin woloruoq, bygynnga bejelere ojoq-er buolan kwongulj oloruoq buolallar. Occogho Omolloon ubaja Babagha wureqqe oloror ebit. Manyaqa Omolloon ubajyn aaqqa kelen qono syttaghyna urukku swubelerinen turan Omolloon sangaha Caampy aanygar satanaq (saadaq yjyyr maska—S.B.) yjaanan turar oqtordooq kehegher uu kutan, tongoron keeher. Keme, sir tongmut dobdurga saghana kem ebit.

Omolloon sassyarda turan ubajynyyn Ammalyaqtara baar ebit. Onon turan Omolloon ubajynyyn sassynytygar turan Ammalyyllar. Occotooghu djon bary onno-manna barallarygar kuraaqtaaq saalaryn, keheqterin, bolottorun, batyjalaryn, wunguulerin oloccu ildje syldjallara wuhu. Ol kurduk kiniler bary tuttar septerin emie iddje barallar. Biite bilii caampy aanygar satanaqqa yjaabyt saatyn, keheghin ildjer, ojogho qam tongorbutun woruu bilbet. Ol Ammalaan ihen sirge Omolloon kuraaqtaaq saatynan biitin kennitten ihen, kwoqsun qaraghar ytan saajar. Onuoqa biite wuoguluu twuhen baran ergillen keheghitten oqtorun qarbyalaan, tongmut oqtorun tohuta tyytan ylan, wuhu-twuordu ylan byraghattyyr. Ol tongon qaalbyt sebin kytta astaha syryttaghyna Omolloon wunguunen twuhen kurdattyy annjan, onno tumulga oqtoron woloror. Ol woloron baran qaannaaq wunguutunen-batahynan biir tiiti tobulu kurdattyy annjan tahaaran baran, qaja olujan keeher. Onton allara tumul annygar swuuren kiiren cwuoppe-uu baarygar swuuren qaannaaq batahyn suujar.

Ol kurduk djaabylaan baran ubaja wolbutun kworon kemsinen: «Bu mannyk wutuo kihini wolottordogho, djaqtar baghajy dien keneghes miigin emie bu kurduk bystaghynan taptaabytygar wolottoruo»,— dien kiiren batyjatynan byhyta-qajyta synnjan, tong ettii kyrbastaan, sejmekteen woloron kebiher.


                                     II

Omolloon aghatyn tahygar yal olordoghuna biir kemnge aghatyn djwuogete Qangalas ojuuna Bydjang ojuun dien djaarbaja-yallyy kelbit. Manyaqa oloqtooq Bologur Oghonnjoro qonugar sylgy innin-kennin ataghyn oloccu buharan tahaaran, aranga tuos «sandaly» ostuolugar qotottoron mas teriekeghe uuran bierer. Onu tenginen bylyrgy baaj yal saqalyy sylgy-ynaq ahyn toloru Bydjang ojuun inniger tardan biereller. Balary ahyy oloron Bydjang ojuun djwuogetiger Bologur oghonnjorugar eter: «Djwuogee! Bu ejieqe biir aakka taqsan erer, bwogho-tagha Bootur buoluoq ogho baar suraqtaada, atahym oghotun kworuoqpun bagharabyn, aghalan kwordorbokkun ee!?», — dien. Onu Bologur Oghonnjoro swobuleebet buolan baran djwuogete, ataha oghonnjor kwordohoro bert buolan taqsan yal oloror uolun Omolloonu yngyran killerer. Manyaqa Omolloon tahyttan kiireet qolumtan, ohoq cancygar mas kystyyr munnukka bes synnjar kelii baarygar oloro twuher. Ol olorbutun kworon sylgy ullugun unguoghun etteri araary byhan Bydjang ojuun byhaghyn uhugar annjan: «Atahym oghoto Omolloon dien en buollaqqyna kelj, me ere, many ylan ahaa ere!», — dien, uunan besser. Onu Omolloon aata kwutur bejeleeq diebittii ojon turan ehe tardan ylan, bwutun ullugu etin ikkite sulujan ylan uoban kebiher, unguoghun bastaryn kwomuruoleri qampy-wuntu qadjyryjan kebiher da, siliitin kus unguoghun kurduk cuburghaccy obortoloon, sien kebiher. Ol ganan baran kwongdoj unguoghun sandaly ostuol annyn dieki byraghan kebiher. Kihi bessibitiger amtanyn da bilbeteq kurduk tutunan tula qoloruktaan qaalla. Onu kworon oloron Bydjang ojuun: «Atahym oghoto, kyrdjyk daghany djwuhunnuun-bodoluun, kieptii-talalyyn, ahyyrdyyn-siirdiin berde olus, aatyryan da aatyrbyt, suraghyryan da suraghyrbyt ebit, onon any djwuogem oghoto, atahym aata Moghus Boruku dien buollun», — dien aat bierer, djwuhun-bodo byhar.

Onuoqa Omolloon isten turan: «Maghaj-allaaq baara beji aat bieren er, qahan eme kwuon kwossor kwun keler duu suoq, duu, qajatar da yallyam ee!», — dii sanaan baran, wohurgemmit kurduk tutunan taqsan baadangqys gynan qaalar. Bydjang ojuun Omolloonu wutuo mwoku tylyn istibekke ere kennitten kworon qaalar. Ol kurduk ahaan-sien kworsuhen Qangalas (Menge du?—S.B.) ojuuna Bydjang ojuun dojdutugar baran qaalar, kwuhun sir tongon dobduguras buoltun kenne Omolloon doghor kihileeq Bydjang ojuun aatyn aattaan Qangalastyyr. Bydjang ojuun kinini aat aattaan, djwuhun qohulaan barbyt abata-satata baara. Bydjang ojuun occogho Umnas Maghan dien aattaaq attaagha wuhu. Omolloon Bydjang ojuun oloror siriger tiijen surguujga-qahaagha ahyy turar Umnas Maghan aty tahynan sieten tahaarar. Twuun, kwuhunngu kem, bary utuja sytar kemnere. Onno Omolloon aty sieter tyahyn isten-bilen, Bydjang ojuun yta wuren njaghyjar. Tyaha-uuha ol kenne yt wurer sangatyn isten Bydjang ojuun qolloghos mahy ubatan ikki qonnoghuttan battaqtanan [battyktanan?], ikki wottutten kihinen wojoton djietitten taqsan caampytyn aanyttan turan kworuoluu turbut, onu ol kurduk alaas sir kuula tyatyttan turan qolloghos uotun sardangatynan sirdeten ojuunu Omolloon kuraaqtaaq saanan byaryn qaba ottotunan ytan saajar. Ol yppyta ojuunu byaryn ottotunan twuheren oqtoror. Bydjang ojuun oqton twuhen ihen, qaja djuortugun dien yhytyyr. Onuoqa Omolloon Moghus Boruku Omolloon diemmin dien baran, Umnas Maghan aty minge bietiger qolbonon, sir battaq byraq baran qaalar.

Bydjang ojuun onno wolon qaalar. Woloruger: «Oghorduk Bologurga djwuogeleeq etim, ol oghotun Omolloon dieni min Moghus Boruku dien buol dien aattaabyttaaq etim, onu baran ogholorum ere buollargyt, bu ajylaaq ongorbutun inniger ile bejetitten, et uruututtan du iesteen woloron-wohoron keling», — dien qaalynnjang djonugar keriehin eten wolor. Qangalastar ol aghalaryn keriehinen mustan 40 attaaq kyrgys (serii) djon buolannar, sonno sotoru soghus Omolloon ologhor barallar. Ol baran Bologurga suolga biir Caappara dien sette saastaaq Omolloon inite — occuguj byraata ogho djietitten occuttarygar wute-wojuo tirierde iherin kwosso twuhen, sonno sirge wunguu-batas wurduger, twobotuger twuheren, woloron qaan tahaaran aahaary gymmyttaryn bilen, ogho kuotan, kuttalygar meene swuuren ihen kwuoljge twobotun orojunan tangnary twuhen, com gynan qaalar. Onuoqa Qangalastar oghonu kworduon kwuolu tula qaaman oghunan ytyalaan kworollor da, bulbattar.

Onton Omolloon Bydjang ojuunu ytan wolorbut oghun ildje syldjallaryn ylan, ilbis kyyhyn yngyran turan ytaaccy uollarynan qallaan orojun dieki woro coloton turan algyyllar, onno: «... Ergijien buollar et uruugar ergij, qajyhyan buollar qaan uruugar qajys!», — dien tyl eten baran tardan, yhyktan kebispittere, oq wuohee taqsan baran ergijen twuhuutuger uuga qomuhunan tyynan mancaary byyhygar umsan sytar ogho mejiitiger kelen tobulu twuher da, ogho wolon uu ihitten kwuorejen, dagdas gyna twuher. Onu qostoon tahaaran ihin qajytan, swureghin qostoon kwoottoro, ol setteleeq Ogho swureghe wus suol salaa wuhu, ol kenne bary twuuleeq buoltar. Onon caqcy site buqatyyr buolar kihini-oghonu woloottoro wuhu dien buolara wuhu. Ol oghonu bekke ahyjbyttar. Qangalastar ol kurduk Omolloonu ekkireten dojdutugar taqsan barannar bejetin buolbakka initin — occuguj byraatyn woloron, baajyn wuuren twonnubutter. Bylyr onu etellere wuhu, ol Omolloon Bydjang ojuunu wolorbut oghun kinilerge qaallarbakka ere ildje baatta buollar, ol oghonu Qangalastar wolorbot suollara ebite wuhu, onu sin kihi ere buollar Omolloon mwuccu yhyktan qaallaran, byraatyn ol oghunan siten kyajbyttar dien. Omolloon bejete taba kwostubekke, tuttarbakka ustunan onton kwurenen twugeq Bwuluuge tusput.


                                      III

Omolloon Bwuluuge kiiren Bwuluu Omolloono dieni kytta kwossuhen, sir boddjohon ikki tumultan utaryta wunguunen, batahynan wolorsorduu kiisseller. Ol kiissiige Bwuluu Omolloono Bologur Omolloonun batyjanan tangnary tajaqtanyytygar ataghyn qaptaghajyn tong sirge batary saajar. Onuoqa Bologur Omolloono woruu kyhammat, yal ete suoq kurduk tutunar. Ol kurduk tirehen turan Bologur Omolloono soghotoqto batyjanan Bwuluu Omolloonun bahyn byha oqson, onno woloron kebiher. Ol woloron baran Omolloon baahyn ohorunan onno oloror Bwuluu Omolloonun ojoghun ojoq ongoston oloror. Ol ojoghuttan Omolloon qas da oghonu tworotor. Ol ogholorton wuoskeen qaalbyt djon — nehiliek biligin «Omolloon nehiliege» dien twugeq Bwuluuge olorollor dien buolara wuhu.


                                      IV

Omolloon Bwuluuge socco wor kwunnge djylga olorbotoq. Sotoru dojdutugar taqsan baran Allany batan ilin Allan unguor-mangaar oloror tongustary bulan oqsuhar-wolossor. Ol oqsuhan tongustar qatarghannaryn suullattyyr, ahyyr astaryn oloccu ehe-bwutere ajmyyr. Ol ihin tongustar serii djon buolan Omolloonu ekkireteller. Omolloon tongustar ekkiretellerin bilen, djulataary ikki eheni ederbehin byatygar baajtalaan, tyynnaaqtyy sohon ikki buur kyyly ikki iliitinen muostaryttan sohon qoros maary, ojuuru ottotunan togho qaamar. Onton djulajan tongustar Omolloonu ekkireppekke qaallarallar.


                                       V

Omolloon ol kurduq aatyran, kimieqe da kyattarbakka-qottorbokko olorbut. Kini Taatta-Amma wureqterinen oloqtooq kihi ebit. Baaja da olus, occogho da sylgy-ynaq swuohu kemneeq buolbat ebit. Sir-dojdu bastaryn aajyttan aattaaq djonnoru wolottoon olor ojoqtorun, wucugej ogholorun dojdutugar ildje kelen ojoq, ogho ongoston oloror wugesteeq. Baajdaryn-swuohulerin wuuren aghalan baaj ongostor sangnaaq, majgynnaaq. Ol kurduk olordoghuna soghoruuttan nuuccalar kelenner, Tygyny kyajan, saqany bas biler suut ongohullan, Djokuuskaj kuorat aan mangnaj oloqtonor. Ol oloqtonon saqa bary dojdutaaghy, tyataaghy aghalaryn-ajmaqtaryn uustarygar «Borduusuja, sir buotagy» dien saarbanan-kiihinen, sahylynan twuheen-wolljuge twuheren (djahaak) qomujar buoltar. Saqa bary sirderin-oloqtorun etereetinen kerije syddjan bary iireenneeq-soduomnaaq djonnoru, agha uustaryn bahylyktaryn tutan ylan burujduur semeliir majgy kelen oloqtommut. Ol onnuk djwuulge-djwuhunnge berimmekke syldjar Omolloonu tuttaran ylan Djokuuskajga killeren ologhun-djahaghyn, djonun-sergetin uuhun, aatyn-suolun yjytan belieghe ylan majgyga qolboon baran «Borduusuja, sir buotagha» dien 400 saarbany-kiihi, sahyly twuhereller, kworduuller. Ol kenne bejetin: «Twuheenngin twoloo, kwun sudaar — yraaqtaaghy yjaagha buolar, any kyrgyhyma, iireeni tardyma, bejeng saqa qoruola kihi ebikkin, taghys, dojdugar olor», — dien bosqoluullar. Omolloon ol bosqolonon taqsan yhyaq yhar. Ol yhyaghar yalyn Cakyr nehiliek twordun Atyyr Wondok dieni yngyran syrytynnarar. Omolloon Bwuluutten byldjaan aghalbyt Cecekke Bootur dien uollaaq ebit. Ol uolun Atyyr Wondok kworon baran eter: «Baghajy, djaqtar kurduk njulugur bastaaq kihi ebikkin, aannja kihi ejigitten taqsya suoq», — dien. Atyyr Wondok innje dii turan woro tutan turar coroonnooq kymyhynan Cecekke Bootur munnun togho annjan kihini kyhyl mundu ongoron kebiher. Onton syltaan iissen, Omolloon uolun kwomuskeen atyyr Wondokko kwuon kwossor, qaan-qassar gyna sir boddjohor. Manyaqa Omolloon eter: «Miigin wurduk arghaskar miinneren baran at buolan baccaqtaaq tiiti wuste ergij, occogho en — Atyyr Wondok At-Kuhengej Yaryy Bodjoj», — dien wurduk menge aaty ylyan dien. Occotooghu kemnge saqa buqatyyrdara-booturdara qaja eme tuspa uus booturun berinneren, kwordohunnerer buollaqtaryna, swuune tumul wurduger taqsan kwutur ulaqan baccaqtaaq tiiti wurduk arghastarygar kihini miinneren baran wus twogulj twogurujellere wuhu. Onno bastyng swuohu swureghin qostoon wunguu twobotuger woro tutan oloron ilbihi yngyrallar, onno qaan ile-bodo kelen twuspeteghine — ilbis twuspete dien berineeccini wolorbokko, aatyn ylbakka ejelehellere wuhu. Ol boldjohon baran Omolloon qajtaq tuoq buoluoghun bilgelenen wunguutun qallaan orojun dieki woro tutan turan ilbihi yngyrar da, wunguutun-batahyn twobotuger qaannaaq bwoluoq twuspeteq. Urukku wottuger kyrgyska baraary gynnaghyna ilbis tardara wuhu, occogho wunguutun twobotuger qallaan orojuttan qaannaaq bwoluoq twuhere wuhu, onu suorduu qahytyy-qahytyy cupcurujan, sien-sapsyryjan kebihere wuhu. Biiter kini ol kurduk qaan-bwoluoq twuspeteq. Onon kyattararym kelleghe, Atyyr Wondogu kytta tuluhar suoq buollagha dien Omolloon tiergen bahylyga — bastynga buolbut Minge suorduu qahytyy-qahytyy, Taattattan soghoruu Amma bahygar swuurder. Ol swuurden biligi Doluccu Bologur siriger tiijen, biir baccaqtaaq tiikke ikki twogulleen qolonon kworon atynan djaamyrdanan, yjanan wolor. Ol atyn moonnjuttan byalan baran kwotoghon ylan djaakyrdyy byraghan yjanar. Omolloon onnuk aryylaaq, majgylaaq kihi oloron wolbut.


Ihineeghitiger twonun