BAGACANOV Grigorij Aleksiejevic,
65 saastaaq, III Kwuulet nehiliege,
Bwuluu orojuona, wuoreghe suoq, saqa,
qolkuostaaq.
1935 s. Kulun tutar 28 kwune, «Wuneekeen»
Saqa omuk saamaj bylyrgy tworuttere bert bylyrgyta ikki omuktan, ikki omuk ologhuttan taqsybyta wuhu. Bylyrgy kyrdjaghas sehennjitter eter-kepsiir buolallara: «Saqa angaar salaata, Mongool omuk, angaar salaata uraangqajga oloqtooq Tataar Tajma dien ebite wuhu», — dien sehen-nomoq ongostolloro.
Onu bu kurduk dien tworuttuullere: Aattaaq Bajkaal kwuolj soghoruu wottuger Mongool omuk dojduta dien baara wuhu. Ol dojduga bert bylyr Cyngys-Qaan dien bahylaan, yraaqtaaghy buolan olordoghuna aan dojdu dolgujar, qamnyyr aattaaq (uottaaq) kyrgyhyyta turbut. Ol kyrgyhyyttan kwurenen, onno oloqtooq Tataar Tajma dien aattaaq kihi baajdyyn, djonnuun teskileen ologhuttan qotu syagharyjan, Bajkaal kwuolj tahygar uraangqaj sire (dojduta) diennge kelen ologhurbut. Bu Tataar Tajma occotton daghany sylgy-ynaq suohuleeq, djonnooq, kyrgys kihite ebit.
Kinitten biir Ellej dien uol tworuon aghatyn kytta uraangqaj dojdutugar wuoskeen olordoqtoruna, Mongool omuk yraaqtaaghyta Cyngys-Qaan dien wolbutun kenne kini onnugar uola (oghoto) Qaan Tojon dien bahylaan olorbut.
Bu yraaqtaaghylar kemneriger aattaaq ajmaahynnaaq uottaaq uluu kyrgyhyylar buolutalaan emie Mongool siriger oloqtooq Onoghoj dien djing Mongool qaannaaq kihi ojoqtuun, ogholuun, swuohuluun, djonnuun qotu kwureen uraangqaj siriger toqtoobokko ere Tataar Tajma saghana Eliene woruhu bulan, biligi Caara wureghin bahynan twuhen, tworduger Eliene wurduger kelen ologhuran, olus bajar. Ol Mongool omuk siriger kyrgyhyy turbututtan djon berke qamnaan, byrajan araas wureq bastaryn bulutalaabyttar, bu qotu, arghaa, Ilin Sibiirderinen byrajan, kwureteleen ologhuran ispittere wuhu.
Tataar Tajma uola Ellejdiin ol kurduk olordoqtoruna, biirde mongool omuk yraaqtaaghyta Qaan Tojon Elleji yngyttarar: «Bu Tataar Tajma uola Ellej en bert kihi buollaghyn, manna, iti oloror kwuolgutuger Bajkaal twugeder kihi qaattyskata — kwuluge buolan oloror aattaaq wutuo djaqtar baar, en (bert kihi) onu kiiren qannyk albaskynan tahaaryan etej, dje kiiren tahaaran kulu», — dien eter.
Many yraaqtaaghy eppitin kenne twottorulehie baara duo Ellej, «ce swop, tahaaryam» diir. Ol gynan Ellej tahaaryaq buolan keler. Aghata oghonnjor Tataar Tajma keeltiger Ellejten yjytar, onu olorcu sehergiir, oghorduk baar wuhu, onu kiiren tahaar dien eter dien. Manyaqa Tataar Tajma eter: «Oo! Dje nokoo! Dje bylyr min Cyngys Qaan yraaqtaaghy saghana emie en kurduk bert buola aattana syldjybytym, ol ustalaaq-tuoratygar bu Bajkaal kwuol twugegher twuhe sytar, djaqtar kwuluge buolan kwostor uottaaq taas buolar, onu min kyajan kiiren ylbataghym, uraangqaj bile onno tiijieq da sire buolbatagha, onon Qaan-Tojon yraaqtaaghy en wolorgun, swutergin yjan sorujbut, ol aata bihi bu dojduga kihi-qara buolan mantan inniki wottuger olororbut da suoq (bwutteghe) buoluo, bihi baryaq, kwuruoq. Min bylyr elik erdeqpine uottaaq kyrgyhyylartan teskileen kwurenemmin qotu, ilin Sibiiri munnuktaan syldjammyn biir wutuo worus bahyn bulan taaryjan aaspyttaaq etim, ol syldjybyt, bulbut worusput — Eliene buol dien aattaan aaspytym baara, buorun amtana ala djikti wucugej ete, kihi-swuohu wuoskuor swoptooq dojdu byhyylaagha, occogho daghany kyrgyhyyttan kwuremmit djon djukku ol diekki baran swutellere.
Ol kenne bu Mongool omukka oloror Onoghoj dien baar ete. Ol emie bihi kurduk kihi baara, kini bilbit-kworbut, syldjybyt dojduta baara, iti biligin Mongool dojdutugar kyrgyhyy buolbut diiller, onon buka Onoghoj kwureebite buoluo, kini kwureebit buollaghyna Elienetten atyn woruhu buluon satammat ete. Bylyr biirde ol dojduga kworsuhen, byraja syldjan kepseten turardaaq etibit. Wutuo sir, wutuo dojdu, kihi kuta-swure onno toqtuur, kihi, swuohu wuoskuur dojduta-twubete buoluoqtaaq, baryaq, miigin en qaahaqqa ugan-qaajan yhyk-wojuo kurduk swugen is, min baran iher suolgun yjan ihiem, ol kenne mas kiilin keteq wottunen batan ajannaan (tungketeq, qotu wottunen) baran ihieq — dien.
Manyaqa Ellej swobulenen ikki qaragha suoq wus swuus saahyn tuolbut kyrdjaghas aghatyn Tataar Tajma diekki qaahaqqa ugan swugen, oloror ologhuttan «uraangqajyskaj oblastan» bary djonnuun tus qotu kwuruur. Ol kwureen ihen aara ajannarygar bwutej qaahaq ihiger sytan (qaallan) ihen Tataar Tajma oghonnjor uolugar eten, sirten buorun yllaran, amsajan kworor. Ol gynan baran eter: «Dje, tukaam, Eliene dien aattaabyt bilii kepsiir woruhum bu kelle, en bu woruhunen boluot oqsunan tangnary usta turaar. Bu iddje iher djonnorguttan kuhaghan ettulerin bu dojduga wureq bahynan muunnaran keeheer. Bejeng bu worus swunnjunen tangnary ustargar boluotun mahyn olugun ulaqan gyna oluktuu-oluktuu uuga yytan iheer, sylbaghyn cwomoqtuu-cwomoqtuu uuga yytan iheer. Ol kurduk yal oloror twubetin twohogho buluoqqar dyly, twohogho byrajan kelbit Onoghoju buluoqqar dyly usta turaar.
Ol kenne min wolor caahym-kerdiim cugahaatagha buoluo. Min wolloqpune is yrbaaqym uolugun qappadar toghus oton, itii dojdu otono sirille syldjara buoluo, ol otonu bylyr min byraja syldjan itii muorattan keneghess wolor-qaalar, aahar-tuorar kwummer ahylyk ongostuom diemmin ylan keeltim baara, onu ylanngyn yhyktanan baraar. Qorgujdaqqyna, aastaqqyna-tuordaqqyna accyktaabykkyn billerie suogha, ol otonnorton sii-ahyy is da, wollonon kelieghin, kwuuhuren-uoghuran kelieghin.
Iti genne unguoqpun bu aattaabyt woruhum bahygar wolbut sirber, ajannaan kelbit suolbar arangastaan keeheer. Ol kenne iti min yjaaqpynan tuoraabakka bardaqqyna, bu Eliene worus swunnjuger Onoghoju buluoghun, kini bert baaj buoluoqtaaq, ikki kyystaaq buoluo, oloru biirderin maanylaan iippit Nuuraj dien aattaaq, ikkihin taraqtyta iippit Kwojgo Syppaj dien aattaaq buoluoqtaaqtar. Olorton biirdestere kwugene suoq iikteeq buoluoqtaaq. Oloru cincijen-sylyktaan kwordoqqune, kwugenneeq iikteeghe kwojgo kyys Syltaj buoluoqtaaq, kwugene suoq iikteeghe maany kyys Nuuraj dien buoluogha. Uraangqaj abyycajynan djollooq oloqtooq, uhun wujeleeq, uruunnjang (uruulaaq) buoluogha kwugenneeq iikteede kwojgo kyys Syppaj, en ol kyyhy ojoq ylan Uraangqajy uuhatar, saqany saarygyrdar. Maany kyyhy Nuurajy ylymaar, kini uhun wujete suoq, kylgas wujeleeq, uruuta-udjuora suoq buolar ogho buoluoqtaaq», — dien baran, Tataar Tajma oghonnjor saaha aahan, wujete tuolan (300 saahygar) wolon qaalar. Manyaqa Ellej aghatyn keriehinen is tangahyn uolugun qapparyttan toghus otonu ylar, onu yhyk ongostor, wolbut aghatyn, Tataar Tajmany, worus bahygar arangastaan unguoq tutan qaallaran kebiher.
Bary batyhynnaran iher kuhaghan djonu olordju wureq bastarygar tahaaran muunnartaan kebiher. Ol kenne bejete woruhun bahygar boluot oqsunan mahyn olugun uuga kutan uhunnarar, sylbaghyn-mutugun olordju uuga yytan tangnary uhunnarar. Ol aata alyn (worus allaraatygar) oloror baar buollaqtaryna, many kworon, bu wuohetten kihi-djon iher byhylaaqtar dien serejen bile olordunar, ol kenne kennibititten ekkireten iher baar buollaghyna kelbit suolbun swuterdiner dien, aghata, Tataar Tajma, seheninen olugun, sylbaghyn yytar suola buolara wuhu.
Ol gynan Ellej, dje, sodotoghun ustan, boluottanan Caara wureghin tworduger tiije kihini kworsubekke ustan keler.
Aara ajanygar qorgujdaghyna bilii aghatyn otonuttan ylan sien iher. Ol sieteghine toton-qanan, uoghuran-kwuuhuren iher, ol kurduk wutuo as, itii uoqtaaq sir aha buolar. Dje, ol Caara tworduger kelen kihi syldjar, djon baar (oloror), swuohu baar yyryn-suolun bular, kworor. Many kworon baran cugujan, djon baar ebit dien, wureq twordunen tumus baarygar tuoraan qaryja qatyrygynan qatyryk otuu tuttan, qaryja qatyryga qolomo djie turuoran qonor.
Bu kelen qono syttaghyna sassyarda urukkuttan da kiiren kworor wugesteeq (ketenen oloror) Onoghoj kiiren woruhunen tuoq kelerin-bararyn kworo taaryja qaamytalaabyt. Ol qaama syldjan kworo twuspute, araj iti kurduk worus kytyytygar tumus baarygar, qaryja qoojnugar, qaryja qatyryga qolomo kwostor, buruo baar, kihi oloror buolbut.
Many kworoot, Onoghoj djietiger swuuren taqsan bary er djonun, kwuusteeq kihilerin-uolattaryn munnjan serii, kyrgys septeeq ongoston: «Bu aldjarqaj buolbut, sanga djon kelbitter byhyylaaq, buka swugunneebet djon buollaqtara, soduomnahar majgynnaaq saarbaq djon keltere buoluo, kiirieghin», — dien seriilehe djonnooq kiirer. Ellej uruk Onoghoj kiire syldjybyt suolun kworon berke serener, djaaqanar.
Onoghoj, ol kiiren Ellej otuutugar olordoghuna, qamnaabakka oloror kihini batahynan tiriir, ol tireen turaan: «Bu tuoq kihi, qantan kelling, togho min oloqpun, dojdubun bullun?» — dien yjytar. Manyaqa Ellej «Arahyj ere! (Ahyn ere diebit tyla), min bu bylyr, Mongool omuk siritten kwureebit, uraangqaj siriger oloqtooq Tataar Tajma dien kihi uola, Ellej diemmin, ol bu Mongool omuk dojdutugar Cyngys Qaan yraaqtaaghy uola Qaan Tojon yraaqtaaghy bahygar berinen olorommun, ol kurduk sorugun tolorbokko wolor «tyymmyn» teskileten kwureen ihen, aghabyn Tataar Tajmany wolbutun aara arangastaammyn, kuhaghan djommun muunnaran, bejem ere soghotoghun ordon engin ereji-buruju kworon elijen, byrajan agham kerieher eppitin yjaaq ongoston bu kelen olorobun, min agham oghonnjor ejigin bilebin diebite, en Onoghoj buollaghyna — arahyj!», — dien turan kwordohor, twordun-uuhun kepsien turan swugurujer. Manyaqa Onoghoj toqtoon-uoskujan, woro tupput batahyn tangnary tajaqtanan turan: «Min Onoghoj baaj diemmin, bylyrgy wujeghe Mongool omuk siriger uluu uottaaq seriiler, kyrgyhyylar turannar uraangqaj dojdutun aaha twuhemmin bu woruhu bulbutum wor djyl buolla, ol en aghaghyn kyrdjyk kworsubutum baara, en ol oghoto-qaana buollaqqyna wutuo kihi, ytyk kihi buollaghyn, occogho taghys mieqe olor, wulehit-qamnahyt, qamnyyr uol buol», — dien syngalaaq buolar.
Many swobulenen Ellej Onoghoju kytta taqsan, Onoghoj djietin-uotun bulan wulehit uol buolan oloror. Manyaqa wus twoguruk syly byha qamnaccyt-kergen uol buolan syldjar. Onoghojdooq bert yallar. Cangkyr naar sylgy-ynaq swuohuleeqter. Qannyk eme uraha, balaghan djieleeqter. Otu ottoobottor, sylgy-ynaq kymyhyn woruu bilbetter. Swuohulerin keltej qahyyga turuoran, syrytynnaran iiteller. Ymdaan ahylyktaaqtar. Sylgy-ynaq ihitin bilbetter; naar tuos, mas atyjaghy, tuos tordujany ere bileller.
Ellej buollaghyna aattaaq bulcut, wulehit, kini kyajbatagha dien suoq, kini sataabatagha dien suoq. Onoghojdooqqo bary wutuo-mwoku wuleni barytyn wuleliir, tuoq da wuletten cugujan twottoru eten turbuta woruu suoq. Manyaqa tuttaryn kworo-kworo Onoghoj qajgyyr, wuorer, kihi buoluoq baraqsan dien kenniki «Erejdeeq-burujdaaq Er-Soghotoq Ellej Bootur dien buollun» dien aattaan, Ellej onnuk aattanar.
Ellej bu kurduk syldjan kwordoghune, Onoghoj ikki kyystaaq ebit. Olorton biirderin kyrdjyk maanylaan iiteller ebit. Biirderin taharaqsyta iiteller ebit. Biirderin aata (maanytyn) Nuuraj dien, biirderin aata (kwojgotun) Syppaj dien ebitter.
Balary bilii aghata eppitinen semeer kworo, cincilii syldjar, oloro kyrdjyk maany kyys Nuuraj kwugene suoq ubaghas iikteeq, kwojgo kyys Syppaj qojuu kwugenneeq iikteeq ebit. Kwojgo kyys djwuhununen olus kuhaghan, maany kyys djwuhununen kworuoqten swuorgu wucugej ogholoro ebit. Ellej balary kworon ihiger ere sanaan sangata suoq syldjybyt.
Bu kurduk oloron Onoghoj baaj emeeqsine biirde oghonnjorugar eten: «Oghonnjor! Iti en, Ellej swuohu wuuren tiginiten kelleghin aqsyn unguoghun uu ispit sylgylyy qamnyyr ee, togho iti kurduk etin salaharyj, kujaqan kwuurerij, bejeng bilieghin duo?» — dien yjytar. Many oghonnjor: «Eci suoq, onnugu bilbeppin, emie tuoq buolan qamsyy, kuttana syryttaghaj», — dien tworut sangappat, bilimmet. Manyaqa emeeqsin eter: «Kwor ere oghonnjoor, en bejeng bilimmekkin da, iti atyjaqtaaq ymdaanngyn tutan oloron Ellej kelerin ketehen, kini keliitiger iherin buollar, ispet buoluoqqar dieri unguoqqun qamnatyan ete, en sol kurduk kuttanaghyn, qoloburga olor ere», — dien emeeqsin Onoghojgo atyjaq mungunan ymdaan aghalan iliitiger tuttarar. Onoghoj many tutan Ellej keliitin, tahyttan kiiriitin ketehen oloror. Araj bu olordoghuna Ellej swuohu qomujan wuuren tigineten keler, ol tyahyn isten Onoghoj qajyyjagha bilii tutan oloror atyjaqtaaq ymdaanyn togho djalkytan keeher, wojdonon keette unguogha uu ispit sylgylyy titireen dien qamnyy oloror ebit.
Dje manyaqa, dje bilinen, bejetin dje bekkihener Onoghoj, ol kenne: «Bu tuoqtaaq kihi buolan bacca buolar buollaqpynyj?» — dien sanga allaja twuher. Many iste oloron emeeqsin eter: «Kworo, iti Elleji kwordoqqo daghany djuhune-bodoto, tutuuta-qabyyta, wulete-qamnaha, satala da berde, swurdeede da alys, onon da qajaan da kini «Tallan Saara» kihi buoluo, abyrya, kininen wurung tyymmytyn woruhunuoqput, qara tyymmytyn qaryhynyaqpyt, tolunuoqput», — dien. Bu innine emeeqsin Ellejge kisteen oghorduk Onoghoj unguogha qamnyyryn bilimmet, en many bilinnerer gyna swuohugun epcimneeq soghustuk wuuren aghalaar ere, min atyjaqtaaq ihikke ymdaan kutan bierieghim dien kigen eppite baara. Occogho Onoghojdooq «atyjaq» dien ihitteeqter, onuoqa aryylaaq ymdaany kutan ihellere wuhu.
Ol kurduk Ellej swuohutun qomujan, wuuren aghalan baran djie ihiger kwoton twuher. Onuoqa emeeqsin atyjaqqa aryylaaq ymdaan aghalan bierer. Many iheeri Ellej oronngo oloro twuher, batahyn tangnary tajaqtanar, ol kenne atyjaqtaaq ymdaanyn iher. Bu ihe olordoghuna Onoghoj baaj batyjatynan Ellej twobotun siiginen tuhaajan syrbatan saajar. Onu Ellej serejbit kurduk qamnaan ahara qalbaryjan bierer. Onuoqa Onoghoj: «Dje wucugej kihi ebikkin elik wutuote, er berde ebikkin, any ejigin tyytar suoq, qor kyhalgha turdaghyna, kyrgys kelleghine swop er buoluuhukkut», — dien berke qajgyyr, ikkisteen oqsubat, batyjatyn tangnary tajaqtanan keeher. Manyaqa Ellej da berke uoluhujbat.
Ellej bu kurduk wuleleen-qamnaan syldjybytyn kenne biirde Onoghoj baaj yngyran ylan attygar olordon ere, onuoqa emeeqsin emie kelen oloron ikkien daghany eten yjytallar:
— Dje, en Ellej, bacca toqoru bihieqe biir aqsaana, sobolongo suoq wucugejdik wuleleen-qamnaan syryttyn, manyaqa tugu ylaghyn (tugu kworduugun)? En tugu da ylar buollaqqyna bierebit, tugu kworduurun tutuluga suoq, — dien. Many Ellej: «Eci suoq, min saaspar kihitten aqsaan, sobolong ylbataq kihibin, otton bejeghit tugu sanyygyt», — diir. Onuoqa Onoghoj eter: «Iti min kyyspyttan talan maany kyyspyn Nuuraj dieni ojoq bierebin, onu ylan baajbyttan ylan, yal buolan tuspa buruota tahaar», — dien. Many Ellej urukkuttan da sanyy syldjarynan, ol kenne aghata Tataar Tajma oghonnjor keries eppitinen: «Kwojgo kyyhy Syppajy aghalyng», — dien keeher. Bu ihin Onoghojdooq: «Wuoden byraja syldjar byraja syldjar kurduk buollagha, twottorutun kworduur, ylaary gynar, kuhaghan kwojgo kyyspytyn kwordootogho», — dien kyraan-tanyjan, swuojuleritten mwoku swuohulerin ikkilii-wustuu swuohunu bieren oloq tiergenitten wuuren, qordjoghon (Elleji araaran) kebiher.
Manyaqa Ellej Syppaj kyystyyn qolbohon er ojoq buolsuhan, Onoghoj tiergenitten tejen, ol kurduk baran kwostor-kwostubet sirge twuhen olorollor. Maany kyys: «Ellej bu kurduk kwojgo kuhaghan kyyjy yllagha. Miigin siren ylbataq buollada» dien, bilii ylya dii syldjan ylbataghar qomojon, berke ajmanar, ytyyr-songuur.
Ellej bu baran wulehite olus, uuha bert, bulcuta da swurdeeq. Ol kenne Onoghoj baaj oloror alaahyn unguorgu wottuger tomtorgholooq ojuulaaq, toghus sirinen djirbiileeq tuos urahany «bu aata Moghol uraha dien buollun» dien aattaan bulgunnjaq kurdugu tuohunan tigen turuorar, sir kyrsyn qastaan twupte twupteliir, buruo unaarytar, balaghan turuorar.
Manyaqa twupte buruotun batyhan wuonten, kwulumenten, byrdaqtan kuotan Onoghoj baaj sylgyta-ynagha munnjustaryn kwuruotuger qaajan oloron ynaghyn, Syppaj kyys (Ellej ojogho) yan yla-yla munnjan, kymystaan iher. Syppaj uuha, tigere swurteeq ebit. Kini bary sylgy, ynaq ihitin, toghus sirinen tomtorgholuu ojuulaaq coroon ihiti, mataar ihiti, kerien ajaq ihiti, siri ihiti, dalbar cabycaghy, kyllaaq-tangalajdaaq yaghahy, uhaat ihitteri tigiteleen, tuojunan, mahynan, tiriinnen ongottuur. Ol ongottoron barylarygar sylgy-ynaq wuutun kutan, kymys kymystaan kututalaan kekkeleten iher. Qantan qahan wuoremmite buolla, Syppaj bert uus, bu ihitteri sataan tigiteleen, ol tenge aattaan suollaan iher ebit. Ol kenne toghus uhaatynan kymys kymystaan munnjallar. Tiergennerin tahygar «Aar Baghaq» dien aattaan, annjan turuorallar.
Tetir annjallar. Twuhuljge turuorallar. Biir sajyn yhyaq yhallar. Bu yhyaqtarygar djonu munnjallar, Onoghoj baajdaady yngyran syrytynnarallar.
Syppaj yhyaghar toghus tunguj ynaq aryytyn toghus uhaakka kutan baran toghus uolan kihieqe toghus sirinen tomtorgholooq coroonnoru tuttartaan swohurgesteten (swugurujteren) olordon baran urujdaabyt «uruuj» dien.
Ol kenne «sielleeq-twoptooq twuoreq» dien wus twogulleen twuoreqtiir, ontukata oloro twuhen iher, wus twogulleen uruuj oqson iher. Manyaqa baghaq wurdunen, wuohe qallaan dieki tong tyas tyahyn kurduk tyas tyahaan baran emiske syrdaan aryllan baran wus mangan kwotor, kytalyk buolan twuhen kelen kwunu kworso (utary) ergijen swuteller. Ol kenne bary aan dojdu iccitin alghaan, Ajyylary aattaan alghaan saqa omuk mangnajgy bylyrgy wungkuutun wungkuuleen algyyr, oloqtuur. Onon eter buolallara bylyr: «Ellej ehebit, Syppaj ebebit oloqtoobuttarynan duom ongohullan saqa yhyagha qojuut da domnooq buolara», — dien. Bu baryta Ellej djahalynan, wuoretiitinen, yjyytynan buolar.
Onoghoj mannyk ujgunu, mannyk ologhu, mannyk wutuo ahy-kymyhy, mannyk ihiti-coroonnoru wujetiger kworbotoq, bilbeteq, istibeteq da suollara ebit, onon berke bekkihiebit, swoqput. Bu djon mustan, ahaan-sien, oojnoon erdeqterine yhyaq ortotugar Onoghoj baaj maany kyyha Nuuraj aghahygar Syppajga kwunuuleen, «any min kihi-qara buolarym suoq» dien kelen yhyaq sergetiger sonno mongnon (yjanan) wolon qaalar. Dje sohujuu, ytahyy, ajmanyy buolan ere qaalar. Bu kennitten Onoghojdooq sotoru wolbuttere wuhu dien buolar ebit.
Onon saqa uraangqaj yhyaghar algyha tabyllybataghyna kihi eler, deng, ohol taqsara bert elbeq buolara wuhu. Buolar da buollagha dien sehennjit Munduuska oghonnjor sehergiire. Syppaj ebebit, Ellej ehebit tyllara setteeq ebit buollaqtara dien qohoon kurduk buolara wuhu.
Onoghoj baaja olordju Ellejge kehen, qalbaryjan swuohu baaj buolta wuhu. Onoghoj djono olordju Ellej, Syppaj djono buolan qaaltar. Ol kurduk oloron Ellej olus bajbyt, olus kwommut. «Uraangqaj ujguta» dien onton buolbut.
Bu kurduk oloron Ellej ojogho Syppaj qat buolan, biir uol oghonu tworopput. Ol oghotun aata billibet ebite wuhu. Bu ogho ulaatan barbyt, kini bert wucugej ogho, wucugej kihi buoluoq kurduk cincileeq buolbut. Sotoru ojoq ylbyt. Ol gynan baran bylyrgy kihi da buollar saahyn tuolumuna syldjan bert ogho saahygar ojoq ylaatyn daghany ere, ikkis sylygar qajtaq buolbuta billibekke, wolon qaalar.
Bert qomolto, bert ahyy buolar. Ojogho djaqtar, kijiittere ere qaalbyt.
Araj bu kijiittere aghyjaq yjynan ohoghostoogho biller. Kini wolbut eritten ohoghostooq qaalta, biiter atyn kihitten, omuktan, qat buolan qaalta emie billibet. Ol kurduk syldjan ihen yja tuolan, keme kelen, kijiite olororo-tworuure kelbitiger occogho kwotoghooccu dien aattaan, onnugu bulbuttar. Ol bulan aghaltaryn kenne Ellej emeeqsiniger eter:
— Emeeqsien! Iti keler ogho min oghom oghoto buollaghyna unguo iliitin ytyhygar twuute suoq sygynnjaq iljge tutuurdaaq twuhuo, ol kihi kuta buoluoqtaaq, qangas iliitin ytyhygar twuuleeq iljge — swuohu kuta tutuurdaaq buoluoqtaaq, ol kenne orojugar us kyhyl kwomus astaaq buolan twuhuode, occogho — Tyyn onnugar tyyn kelbit oghobut aata Tygyn dien buollun dien aattaar ere, onton onnuga suoq buollaghyna, omuktan wuoskeebit omuk oghoto buoluoqtaaq, occogho uruuj oqsumaar, ajghal etimeer, — dien. Manyaqa kijiitteritten uol ogho twusput, onu kwoottoro Ellej eppitin kurduk, iliitiger ihegej, iljge tutuurdaaq, orojugar wus kyhyl kwomus astaaq ogho twusput. Many kworon emeeqsin (Syppaj), ol kwotoghooccu buolannar uruuj oqso, ajghal ete: «Tyyn onnugar tyyn twuste, oghobut aata Tygyn dien buollun», — dien aattaan, wuogulehe-egherdelehe twusputtere wuhu.
Dje ol aattanan tworuobute wuhu diillere bylyrgy Djokuuskaj saqatyn aatyrbyt yraaqtaaghyta Tygyn.
Tygyn, tygynnar kemneritten yla saqa noruota uuhaan, tenijen, wuoskeen baatta wuhu.
Tygyn kemitten yla kyrgys wuoskeebit. Tygynnar bary siri-dojdunu sabardaan ylaary, yla da syldjyylarygar aattatalaan bary saqa djonun, uraangqajy oloqtoon wuoskeebite wuhu dien buolar ebit. Onon ehete Ellej suragha, Tygyny aattaan turar. Kini «Tyyn onnugar qaalbyt Tygyn dien buollun» diebitinen «Tygyn» dien buolta wuhu. Ol Tygyn aghata Ellej uola emie Tygyn du, Tyyn du dien aattaaq ebit buollagha buoluo dien occogho (bylyr) daghany sehennjitter byhaarbakka, berke munaarar ebittere wuhu, etiler daghany.
Onon saqa bert bylyrgy saqa aattanan tworuoghutten yla, Tygynnaaq wuoskeen olorbutugar swop kurduk sehen buolar ebite ete.
Saqa twordo onnuk ebit, saqa wuhus kyrgyhyy (kyrgys) kennitten olordogho wuhu dien kyrdjaghastar aqtyhallara ebite wuhu. Min bu seheni soghoruu tajgagha kwomuske syldjan 35 syllaaghyta Jakutskajtan Abagha nehiliege kihi Lebej Dajyyla byraata Munduuska Saaba dien kihi kwuhun biirge kustuu oloron sehergiirin isterbin wojdoon iti biligin any ejieqe sehergiibin.
Ihineeghitiger twonun