TATARINOVA Sofija Nikolajevna,
61 saastaaq, II Woljtok nehiliege,
Uus-Aldan orojuona, saqa,
wuoreghe suoq
1936 s. Atyrdjaq yjyn 17 kwune, «Jakutskaj»
Saqa tworuttere bu Woluone woruhu bula ilikterine, bu dajdyga «Qara Sahyl» dien tuspa qaannaaq djiikej omuktar oloottoro wuhu. Kiniler tuoj bultaan, balyktaan iittinen oloottor. Bejelere bert aghyjaq aqsaannaaq, socco wuoskeen tenijbeteq, uhaabataq djon (omuk) ebitter. Saqa tworuttere Omoghoj Baaj, Ellej Bootur bu dajdyga keliileriger Qara Sahyllar oloqtooq omuktar ebitter. Olor kelbit saqalary kytta socco turuktahar, utarylahar kwuustere suoq, swuohu duol suoq, naar balygynan, bullunan olorooccular ebit.
Olor saqa uustaryn kytta qolbohon bylaaha, bu kenniki kemnge dieri, udjuor-kedjier bert aghyjaq aqsaannaaq djon kwoho syldjan bultaan ahyy, iitille oloottor. Onnuk udjuordary occotooghu saqalar «tyal buolbuttar» dien aattaabyttar. Tyal buolbuttar wotoqtoro uluus, nehiliek sirderiger deng baara ihillere wuhu. Kiniler tworuoqtere Boroghon, Menge uluustarynan oloro syldjybyttara dien buolar ete. Saqalar kinileri berke abaahy kworolloro wuhu. Tyytyaqtaryn kuttanallara, tuoj — «oloqtooq omuktar, cyyj, qara saghyllar udjuordara, tyal buolbuttar» dien sapsyjan kebihellere wuhu. Tyal buolbuttar araas djiibeleeq, aptaaq, ojuunnaaq-udaghannaaq buolallara wuhu, onu saqa ojuuna, udaghana qoton utarbata wuhu. Cegien oloqtooq tworuku djon-ajmaq (omuk) buollaqtara dien.
Bylyr, kyrgys wujetin saghana, 1-ej Woljtok siriger «Balyktaaq Ebe» dien kwuolleeq alaaska «Tyal buolbuttar» dien toghus uollaaq biir udaghan emeeqsin olorbut. Ol udaghan kelbit-barbyt ajannjyt djon yndyylaryn, astaryn kwuotten ylan ahaan olorbut.
Ol kiniler oloror kemnerin occogho «Nereet yrdyytyn saghana» dien aattanara wuhu. Occogho (Jakutskaj) kuorat oloqtommut keme, twuherii byhyytynan tuoj burdugu ilin dajdyga yngyyrdallara wuhu. Ol kemnge udaghan ogholoro ijelerin djie tahyttan kiiren emiske sohutan bwuorge annjallar, onno ijelere: «Uo, tatat» — dien sohujan, uhutuu twuster ere balaghanyn wurduger qaja eme aahan iher ajannjyttar yndyylaryttan qaahaqtaaq burduk toj kelen twuhere wuhu. Ol kurduk keleri-barary ajan suolugar tuora oloron byha olorbut. Onton da atyn araas kuhaghan djiibeni ongororo bert elbeq ebite wuhu. Onu woruu kuttanan «twordo-uuha ulaqan, bylyrgy oloqtooq qara saghyl udjuora» dien, kiiren, toqtoon iesteebettere wuhu.
Ol udaghan bejete tuoj alaahyn, balyktaaq ebe kwuoluger kiiren sajyn ilimniir ideleeq, balyktaan siir ebit. Ol ilimnii syddjan biirde innjeligin twuheren kebispit, onon kini twuherbit ojbono biligin «Innjelik Twusput kwolujete» dien aattanar, ol sirinen kyhyn tongmot. Ol kurduk udaghan toghus uolattarynyyn olordoqtoruna, biirde emiske Taatta siritten kyrgys djono kelenner, bokuoja suoq ytyalaan barannar, oloror balaghannarygar kiiren kwoottere, biir da kihi suoq buolan qaalbyt, onu: «Bu kubulunan araas mas, ot, sep buoltara buoluo, onnuk suraqtaaq etiler» dien balaghan ihiger baar tuoq syngahalary, sippiirderi, kwurdjeqteri, wuteheleri oloccu uottaan, kwulleri kwotupputter.
Araj saamaj kyra uollara kuotan ilin Laamy dien dajdyga kwureen taqsar. Onton yla bili udaghan tyal buolbuttar aldjatyylara suoq buolan, oloq kwopput. Ol kurduk irdeen, kyrgys djono eherge-accatarga baattar.
Qojutuu soghus bilii Laamyga kwureebit, kuopput uol kiiren emie Woljtokko oloron uuhuur. (Ergijen kelen). Kinitten udjuor wuoskeen 50-ca syllaaghyta Bwoqsuluje Lwongontoj dien kyrdjaghyys-kyrdjaghas oghonnjor baaryn, ol min occotooghu kyrdjaghastar etiilerinen kwororum. Occogho tuoj «iti oghonnjor tworut-uus, qara saghyl omuk udjuora, bylyrgy Tyal buolbuttar tworuoqtere, kini swurdeeq siemeq, kuhaghan, yaraqan tyllaaq, uottaaq qaraqtaaq — ojuun kyyrdaghyn aqsyn kini qaraghyn uota baar (biller) buolar, swugun kyyrdarbat kihi» toj dien sehen, kuttal buolara. Ol oghonnjor, min abagham Qaghystaj dien ojuun kihi baara abaahy kworon, woluutun uutun togho annjan qata onton mwoltoon-aqsaan kenneki wolbute. Bwoqsuluje oloq oghoto-uruuta suogha. Kini wolon, dje tyal buolbut udjuora syta da suoq buola bihi dajdyga estibit.
Ol udaghan biiter «tyal buolbuttar» olorbut wotoqtorun biligin «Toghus wotoq» dien aattanar. Min ol wotoghu kwororum, onno bert elbeq wotoq (balaghan) onnularyn omooloro baallara — iin, balaghan torumnara kwostoro, occogho kyrdjyk toghus balaghannga oloottoro buoluo dien qohoon buolara.
Min bu Qara Saghyl, Tyal buolbuttar, kiniler udjuordaryn sihilii tworuobut ehem Tangarahyt Kuobaraj sehergiirin isterim.
Occogho min 13—14 saastaaq kyys isterim ebite buoluo.
Ihineeghitiger twonun