Qodoro uuha, Dygyn Tojon

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску


SAVVIN Innokentij Nikolaevic,

40 saastaaq, Qodoro nehiliege,

Menge-Qangalas orojuona,

saqa, wuoreghe suoq

1934 s. Yam yjyn 15 kwune, «Jakutskaj»



Bert bylyr, Dygyn saghana, urukkutunan Ilin-Qangalas siriger Qodorolor dien 33 uraha djon, biir uus-ajmaq saqalar oloottoro wuhu. Olor biir bahylyktyyr kyrdjaghas kihileeqter ebit, ol kihilerin tylyttan woruu taqsybakka, biirge tutuhan, ahaan-sien oloottor. Olorbut sirdere biliginen «Myla» dien sajylyk sir, alaas baar, ol alaaska bary biir sirge bacca kurduk mustan oloottor. Kiniler swuohunen uonna bullu bultaan iitinen oloottor, occogho balyk, kuobaq, kyyl da bult meele buollagha. Ol olordoqtoruna biir sajyn bu worus arghaatyttan, Saqsaryttan Dygyn Baaj bet wugus kihileeq, swuohuleeq, byhatyk etteqqe «kyrgys kihileeq» seriileeq taqsan kelbit. Ol taqsan alaas qaldjaajytygar yallaha kihiliin, swuohuluun emie urahanan twuhunen kebispit. Ol twuhen oloron Dygyn Qodoro kyrdjaghahyttan wus wutuo kujaqtaaq Bwoghohu, kyrgyhyyga bassar kihileri kworduur. Kini occogho Amma wureqqe oloror Abaghalar tworutterin kytta kyrgyha baran iher ebit, onuoqa kwomo kworduur. Onuoqa Qodoro kyrdjaghaha wus bastyng kujaqtaaq kihitin — bwoghostorun yngyttartaan ylan eter: «Dje bu saqa baaja, bahylyga buolbut Dygyn Tojon Ammagha baran iher ebit, onno baran wostooqtorun kytta kwuon kwossor, qaan qassar, aat-minge byldjahar, sorgu ylsar soruktammyt, onon kihitiger kihi ebii, bwoghohuger bwoghos ebii naada ebit, ehi bert aakkytyn isten-bilen taqsybyt, bassyng», — dien. Many uolattar buolbattar: «Bihi Dygynnga uol buolan kyrgyha baryaqtaaghar Dygyny bejetin satyyrbyt buollar kwomo kihinen-uolunan yngyryaqpyt ete, barbappyt», — dien woruu batan kebiheller. Mantan Dygyn Tojon djonu munnjan oloron sette qonugu byha yhyaq yhar. Qodorolor bu yhyaqqa bary syldjallar. As-wuolj, oojnuu bwogho buolar. Occogho Qodorolor alaas qaldjaajy wottuger, utaryta kworsuhen occotooghu djon ketesihe oloottor. Ol oloron baran, sette qonuktara tuolar twuunuger qodorolor uulara kelen, yksaan twuunun utujan qaalbyttar. Bu utujbuttaryn kenne Dygyn serii djonunan 33 uraja yallary angaar uhuguttan, ogholoru-djaqtallary, bilii wus buolun kujaq keter uolattary oloccu tyyna suoq kyrtaran kebiher. Ol kyrgan, kyajan baran wolbut djonnorun barylaryn biir ungucaqqa-iinnge simiteleen, kisteen kebiheller. Araj biir kyra saastaaq ogho kuotan alaas ihineeghi kwuoluger twuhen mancaary byyhygar umsan sahan syppyt. Ol oghonu kyajan bulbakka, oqtoro baranyar dyly kwuolu ergije syldjan ytyalyyllar da, adjas melijen baran biir oghu ylan twobotuger silleen, wuoten alghaan baran qallaan dieki tutan tuhaajan yhyktan kebiheller. Ontukalara ergijen twuhen ol umsa sytar ogho mejiitin bulan tobulu twuher da, ogho wolon dagdajan taqsar. Ol kwuolge wugus kihini wolorbutter, kihi qaanygar kyhyl mundu wongnommute wuhu, ol wolorbut djonnorun qaannara swuuren twuher. Araj ol serii buoluutugar suoq buolan bierbit, bultuu taqsan qaalbyt du, kini dwokso serejen sol oojnuu-yhyaq ottotuttan kwureen suoq buolbut ojoqtooq biir kihi ordon qaalbyt. Ol kihi «Kylaajy, Taghaan» dien sirderinen alaahar kiirbekke, wor sahan olorbut wuhu. Onon opput. Dwokso qojuut ol djaqtardaaq er kihitten sitimneen bu Qodoro uuha nehiliek buolbuta wuhu. Dygyn ol kyrgan baran sonton twonnon woruske kiitte wuhu. Qodoro onon qohoon, kepsetii buolara. Biligin kwordoqqo sol «Kwobuode» qaldjaajytygar iti biligi twurme sojluotun kurduk uhuktaaq, tihilikteeq mastar emeghiren, tiere-taara buolan sirge timirbittere, aryt kwuorejteleen taqsybyttara kwostollor. Baghar occotooghu mastar sytallara buoluo.

Ol kenne ol wolorbut djonnorun unguoq tupput djaamalaryn toruma biligin biller.

Qojuut bihi Qodoro djonugar arghaa Wossuj Qangalastan taqsan qolbohon nehiliek buoltar. Olor udjuordara bu kennikige dyly «Qangalas uuha» dien aattanallara.


Ihineeghitiger twonun