Saqa twordo

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

Gotovsev Pantelejmon Jegorovic,

urukku Qangalas nehiliege,

Bajaghantaj uluuha, saqa,

1893 s. surujan qaallarbytyttan kopija

1935 s. Toqsunnju 20 kune «Jakutskaj»


Saqa twordo kyrgyhy kytta biirge oloror erdeqterine aattarynan:

1. Woksuku, kini uola

2. Mejerem, kini uola

3. Noroqoj, kini uola

4. Arcyn, kini uola

5. Ael (Ajaal), kini uola

6. Wojures-Kel Djuljdjigin, kini uola

7. Twuortugul, kini uola

8. Kaerin (Qajarang), kini uola

9. Omogoj, ol genne Ellej.

Iti Omoghoj, Ellej ikki woruske (Lenagha — S.B.) (Sajsary qonuutugar Dygyn dien elbeq uolattardaaq, kyrgyttardaaq, baajdaaq kihi, aghyjaq aghaj yallardaaq, aghyjaq aghaj djonnooq olordoghuna kelbitter, onno tworutterin toghus ujeghe dieri kepseebitter. Ikkiejeghin kelen ojoq ylattaabyttar. Olorton tworopput uolattara aattarynan (mannyktar):

Omoghoj ikki uollaaq (olor mannyktar):

1. AangErehe ojuun, kini uola Nam;

2. Toghohor Uus, kini uola Aan Tajbyyr, kini uola Baaj kihi;

Ellej twuort uollaaq (olor mannyktar):

1. Deksi-Darkan, kini uola Kangalas;

2. Bolotoj-Oqkon, kini uola Mege;

3. Katalamaj-Bergen, kini uola Baatyr;

4. Qordoj-Kojogos, kini uola Borodon.

Omoghoj, Ellej ikki alta uolattara, djon talyy wutuolere, baajdara, djon taptyyr-astynar kihilere buolannar, kiniler uolattara daghany sonnuk astyk, taptallaaq, wutuo djonnor buolannar olorbuttara wuhu dien buolar. Njuucca kelen buluoghar dieri mangnaj uluus dien aattanan araghystaqtaryna iti djonnor aattarynan uluus buolbuttara wuhu dien buolar.

Dygyn dien kihi twordo aghyjaq soghus djonnoru kytta sylgy, ynaq swuohunu wuuren, yttary batyhynnaran woruhu tangnary kelbit byhyylaaqtar. Kwohon (kelen) olorbuttar, onno kwuolj baaryn «Sajsary» dien aattaabyttar. Omoghoj, Ellej kelleqterine (kelieqterin) innine, kelen ihen (aara) occotooghu uoreq suruktaryn umnan kebispitter qommut sirderiger, onon qaja aattaaq omuktan kelbittere billibet buolan baran Ellej, Omoghoj ikkini kytta biir tyllaaq, djwuhunneeq buolannar, biir tworutteeq buollaqtara buoluo.

Saqalar oloror sirderiger atyn qaja daghany omuk kele iligine, occotoodu djon ilin dieki kworon turannar kwordohollor, toghus qos qallaan wurduger oloqtooq Wurung Aar Tojon dien, Ajyy Tojon dien, Kwun Kwubej Qotun dien, Jehegej baaj tojon dien daghany bary biler ajyylaryn qolboon aattyyllar Ajyy Tangara dien.

TaangTarary twugeder oloqtooq «Arsan Duolaj» dien, ol kenne olonhqodo engingenginnik kuhaghannyk aattyyllaryn kurduk aattatalaan barannar barylaryn biir tyynynan qolboon aattaataqtaryna «Abaahy» diiller. Occogho tangarattan kwordohor kihilerin aata «Ajyy Ojuuna, udaghana» dien (ebit).

Occotooghu djon — er, djaqtar tangnar tangastara biir byhyylaaq, djwuhunneeq buolan baran, er kihi tangnara kylgas, bergehete ynaq muohun tangahynan wutugunnerbit ikki muostaaq. Tangnar tangastaryn berke kiergeteller, sylgy-ynaq tiriite daghany buollar, wurung-qara, kugas twuuleeghi ojuulaan tigeller. Djaqtallar tangastarygar kwomuhu tigeller — baajdara, ol urukkuttan aghalbyt kwomustere buoluo. Timiri ongoror uustaaqtar ebit, (kiniler) taastan uhaaran timiri ongorollorun bileller ebit. Uus suogha ebite buollar biligin qajtaq aattanya ete — swuge, qotuur, byhaq, kyptyyj dien, ol kenne uus uhanar septere — kwuort, sorgho, balta, wotuje, cuolghan — dien. Kinilerge occogho uruk suoq kyyllar, swuohuler, septer, sangatyk saqalyy aattammyttar, qolobur: kurungsa, baraan, suqa, caasky dienner.

Ol kenne qajtaq ottoon-mastaan iitillieqterej, qajtaq (tugunan) mahy kerden, suoran, kyhan ongostuoqtaraj, tugunan byhan ihieqterej (ahyaqtaraj) daghany. Occotoodu djon uruurghahar ebitter. Ehe, ebe, agha, ubaj, ini, aghas, balys, surus dien; taajym, sienim, synganym, syngancarym dien; twungurum, qodoghojum dienner. Mannyk uruuluular er, ojoq ylsybattar, wolossubetter daghany. Mantan atyn buollaghyna taptyy kworbut djaqtary, swuohunu kim kwuusteeq ylar ebit, woloror daghany beje-bejelerin.

Baaj kihi elbeq sylgy-ynaq wuoskeeteghine biir mwonguruk swuohu dien aattyyr sette swuohunu, ol swuohuleri ikki kihi yraaq sirge wuuren ildjen muunnaran kebiheller, twonnubekke syddjar gyna muunnaran kebiheller, ol aata «kyjdaataqtara» dien buolar. Orto baaj kihi ikkite, ulaqan baaj kihi wus twogul kyjdyyllar.

Oloror balaghannara kyhynngy biriemeghe qalghana suoq, sylgy-ynaq tiriitinen saba uurallar, ol aata «Dielj» dien; djadangylara qatyrygynan saba uurunan olorollor. Ohoqtoro kwoqso ere, innin twuohe suoq, onon balaghannaryn wurde ahaghas, qallaan kwosto turar. Djielerin ongostor mastaryn tya saghatyttan byspattar, oqtorbottor. Mahy dojdu iccite qorgutuoda dien tya ihitten oqtoron adalan ongostollor. Suon mahy ylbattar: setteeq, kentikteeq buolar dien. Balaghannaryn «ongoston (baran) mangnajgy kiiriileriger malaahyn dien elbeq ahy munnjan djonu yngyttalaan, Ajyy Ojuuna dien, onnuk kihi suoq buollaghyna kim uus tyllaaq kihini yngyrannar alghatallar. Wurung Ajyy tojonton kwordohunnereller oloqtoro tupsuoghun.

Ojoq ylallar, onno biereller «suluu» dien aattaan swuohunen. «Sylgy biire», baaj kihi buollaghyna, «sylgy toghuha» dien elbeq sylgy-ynaq swuohunu; baaj kihi ikki-wus djaqtary daghany ylara oduu buolbat. Ol djaqtallara ennje dien elbeq swuohunu aghalallar. Mangnaj ojoqtorun aghallaqtaryna malaahyn ongorollor, ol aata uruu dien.

Ol kenne baaj kihi buollaghyna Ajyy aryylaaq kymyhyn djonu munnjan iherder, sylgy, ynaq swuohunu woloron ahatar. Djonnoru oojnotor, wungk dien aattaaq yryany yllatar, elbeq djon siettihen baran twoguruhen wurung Ajyyttan kwordohon, alghanan yllyyllar, ol kenne tuspa syssa oojnuullar, ol aata yhyaq, ystanga dien buolar. Iti wuoruuleeq malaahynnarga Ajyy Ojuuna suoq buolbat, bastaan Wurung Ajyy tojonton kwordohon turan algyyr, aryylaaq kymyhy uonna kutan bierer.

Ogho tworootoghune bu alghaaccyny suptu yngyran alghatallar.

Yaryttaqtaryna abaahy ojuunun, udaghanyn agalan abaahyttan kwordohunnereller, alghatallar; swuohunu woloron uokka ubatan berik berdereller, onno accygyjdyk yaryppyt kihi tiller, (kini sin) ojuuna suoq tillieq ete buolar, onu ojuun tilinnerde diiller. Wolooru sytar kihini djwuhunutten kworon serejen, woluuhu ebeet dien eter ojuun ol wolor, onon ojuunu woloru, tilleri biler dien aattyyllar, astynallar, ytyktyyllar kinini.

Elbeq uus tyllaaq, wugus sangalaaq kihi wucugej ojuun buolar, onnuk kihi uus tylynan, albynynan djonu astynnarar, onon kini mannja kworduur, onu biereller, bosqo ojuunnaabattar. Soroq kihi bert wor qonukka, yjga-djylga daghany yarytar. (Ol) yarytaryttan ee! Bu erejdenerim keriete wolloqpune orduk buoluo ete — dien woluon bagharar, onuoqa ajmaqtara, kergettere daghany ol yarytar kihini ahynallaryttan bu erejdenien keriete wolbute orduk buoluo ete dien woluogher bagharallar. Wolooru sytar oghonnjor biiter emeeqsin kwordohor ajmaqtaryttan, yccattaryttan — miigin iti ojuun woluuhu diir, onon erejbin kylgatyng, tyymmyn salghaan synnjatyn diir, onu ahynaryttan kyrdjyk swopko ette, kwordoomo dien biir qapsaghajdara, tutuulaaqtara yarytan sytar kihi tuhunan balaghany qajadas ongoron baran, balaghan tahygar taqsan (kwostubekke turan) batyjany ugan killerbitin, wolooru sytar kihi swuregher tireen bierer, onu batary annjan woloror. Wolbut kihini maany tangahynan tangynnaran, djaqtar buollaghyna simeghin simeen baran, biligi qoruop kurduk mas ongoron, onno ugan baran salaalaaq tiikke kybytan kebiheller, ol aata «arangastyybyt» dien.


                                      II


Iti kurduk tutunan olordoqtoruna ojuunnara, udaghannara kyyrdaqtaryna kworu kworollor, bu worus bahyttan bwutun tiitteri kekkelecci qolboon, ol urduger bert elbeq tuhunan djwuhunneeq engin-engin uu calaqajyn kurduk tangastaaq djonnor kwohon iheller, bu bihigini odun-tuman ongoron barannar bihigi dojdubut kiiniger «elbeq ynaq dalga saaqtaabytyn» kurduk biirge balaghan tuttan oloronnor, bu bihigi ytcattarbytyn ot qotulun kurduk, bes mas camparygyn kurduk delbi tepsen, qas swuus syl bahylyktaan oloruoq bejekelerej dien kworuu kworolloro wuhu.

Onno baaj djonnor ojuunnga mannja bierenner ol djonnoru kelbekke «buocarata ongor» dien ojunnatallar. Onno biir wutuo aattaaq wus twuunneeq kwunnge toqtoobokko ojuunnuur, ol kenne eter:

— Bu djon kelellerin (toqtotoru) kyajbatym, ulaqantan ongoruulaaq ebit, worus uutun tuora byha kumaghy tiben byhyt ongoro sataan kebistim, onu Djwohogoj Aan tojon kelen togho teben kebiher, onon tuoq da kyajan toqtotuo suoq djono, dje doghottoor, olorbut oloq ularyjar, syldjybyt syryy atyn buolar kwunnere cugahaabyt, — dien.

Iti kurduk olordoqtoruna ikki kihi kelen kiirbitter Dygyn oloror djietiger, djwuhunnere tuspa djwuhunneeq, kepseten kwordoqqo tyl tyllaryn istispet djonnor, ahattaqqa tugu da barytyn ahyyr djon, majgynnara wucugej, symnaghas djon, saqa tugu ongororun, wuleliirin barytyn wuleliir djon, onon taptaan syrytynnarar, araarbat.

Dygyn oghonnjor, onno emeeqsine Qotun (baara) eter: «Bu djon iliilere-ataqtara kihitten orduk suon, twuuleeq, onon bert elbeq qaannyy djon byhyylaaqtar, ol kenne qaraqtaryn kwomuskete byhaghas, ol qara sanaalaaq, kiniler bejelere ere buoluoqtaryn baghalaaq djon buoluogha, ol kenne kinilerge coroonngo kymyhy ildjen bierdeqpine unguoghum qamnaan todo djalkytabyn, onon bu djon qojuutun qojuut aldjaqajy ongoruoqtara buoluo bu djonnoru wolortoon kebisteqqe aghyjaq eme synnjalangnyk oloruo etibit», —dien.

Onuoqa Dygyn oghonnjor-tojon eter:

— Baraqsattary, majgynnara, wulehittere daghany berde bert, syryttynar, qanna baryaqtaraj, baraqsattar, — dien.

Bu ikki kihi ikki syl syldjan barannar kworduur byhyylaaqtar ikki oghus tiriitin, onu Dygyn tojon swobuluur, bierer. Qaar qaraarbytyn kenne, ol tiriileri sap kurduk telen barannar qonuunu twoguruccu tardan tohogho saajtalyyllar, onu saqalar kworollor, tuoq da tuhany ongostuoqtaryn bilbet buolannar, kyhammattar, ol kenne sotoru ol swuten qaalbyttar, qanna barbyttara billibekke (qaalallar).

Iti djon barbyttaryn kenne aghyjaq syl buolan baran barbyt djon tohogho saajbyt (sirderin) qonuuta (biirde) sytyary djieler buolbut (tar), olor isteriger-tastarygar aqsaana billibet djonnor baar buolbuttar, onu kworon sohujallar, cugahaabattar, menik ogholor cugahaan kelen kwordoqtorune djielerin tahygar yhyllan sytallar kwuoq, wurung, kyhyl kingkeler (qoruongkalar), ol kenne kyra minnjiges amtannaaq astar, onu ol ogholor itigesteen aghalarygar, ijeleriger ildjen kwordorollor. Onuoqa wojdorunen aghyjaq ottomo suoq er, djaqtar tiijen itigestiiller. Onno elbeqtik munnjustubuttaryn kenne wuohetten tiit dwulungu suullaran, battatan, woloron kebiheller, cugahaabataq djonnoru mintiepke saanan ytyalaan wolottuuller. Onton saqalar yksaannar oqtooq bejelerin saalarynan yraaqtan ytyhallar da, ol oqtoro djiede tiijen maska ere qatanan qaalar. Djie ihiger qajtaq kiirieghej. Araj biir oq cuolghan wuutunen kworon turar biir tojonnorun qaraghyn tehe twuhen wolorbut. Saqalar bekkiheenner bu kurduk: «Dje, bert dodoor, bu njuuccalar uturuktuullaryn aajy bihigi wolon ihebit», — dien, (biirde) onno baar kwuusteeq, byhyj kihilere Dygyn uola Caal Bas dien kihi eter: «Iti oton kurduk kelen kihini djwolo twuhen woloror», — diir kini bergehetinen saba oqson kebiher. Ol kenne djono aghyjaabytyn kworon yksaan, swuuren kiiren djielerin bwuljgununen togho annjaary annjyalyy satyyr, onu njuuccalar timir syabynan tutan (ylan) wolorollor.

Bastyng kwuusteeq kihilere wolbutun kworonnor, saqalar kwordohon njuucca kwonguluger berineller. Dje, onton (yla) syyja wuoretenner, tyl tyllaryn istiher buolbuttar.

Saqany njuucca buluon innine, saqalar tangarany, abaahyny bileller. Ajyy buolar, mannyk kuhaghan, mannyk wucugej yraas ajyyta suoq dien bileller. Onnuk buolan barannar pravoslavnaj biereghe kyttybakka ere buolannar, qoton byhaaryyta suoq ebitter. Onu njuuccalar wuoreppitter saqalary. Kwomus tangahy tangnybyt njuucca Ajyy Tangaragha doverenojynan anammyt, yraastaan kihi ehigi ajyygytyn etteqqitine, ehigini Ajyy Tojon Tangara abyryagha, onon tworopput aghaghytygar qoloburdaaq mannyk djonnor «Aghabyyt» dien buolallar, — onu saqalar swobuleenner pravoslavnaj miereghe kyttarga (baattar). Otcotoodu aghabyyttar tutunallara kyrdjyk da bert wucugej, wuoretellere da astyk, bejelerin majgynnaryn saqalarga billerbekke kytaanaqtyk kistiiller ebit buolan barannar, ylar caahynan saqalary «djadajyaqtara» dien ahymmat djon ebitter.

Ajyylaryn etteqterine, ogho tworootoghune, kihi wolloghune, yaryttaghyna, bergehelenneghine baryta mannjalaaq, onu saqalar bekke swobuluuller, bihigi ajyybytyn etteqpitine ajyyta suoq buolabyt, ogholorbut tangara aatynan aattanallar, bergehelemmit er-ojoq araqsybat, yaryppyt kihi tiller, biiter wolloqqune tangara qarajar dien, baar ere wupterin, swuohulerin biereller aghabyyttarga qaryhyjbakka. Iti kurduk bekke itegheten wuoreppit ebit njuucca saqalary. Ol kenne uruk ojuunnga bierer buolannar sohujbattar, urukkuttan mannjany biere wuorujeq buolannar.

Onton pravoslavnaj miereghe saqalar berke iteghejeiner, tangara djieleriniin elbeq orduk abyrallaaq buoluuhular dien saqalar tuoqtaryn da qarystaabakka, bejelere da iitillellerin qojuukku wottun kyhammakka terijen ispitter. Aghabyyt buolbut djon twolohujen uojallaryn sotoru daghany bajallaryn kworonnor, Djokuuskajga baar njuuccalar engin-engin daghany doquomunaj wuoreqqe wuorenen, aghabyyt buoltalaan ispitter. Ahyyrga-tangnarga kim kyhammat buoluoghaj; onton arygy bekke kwuuhuren elbeebitin kenne wuoreteecci, wuoreneecci, wojdooq wojo da aghyjaq sanaalaryn swuutteren bary kuhaghan, kworsuo, menik bulkullan barbyt. Tuoq da keme billibet buolan, ol kenne njuucca kele iligine buruju djwuulluur tojon bilbetter, qaja kwuusteeq ere kihitten kuttanallar. Ol kwuusteeq kihi taptaabytyn byldjaan ylar, woloron da kebiher (ebit). Uorujaq kihi suogha, qojuut wuoremmit byhyylaaqtar uorujaqqa. Njuuccalar saqalarga kwordorbutter, buruju djwuulluur tojon ehieqe, saqalarga, bu balar dien. Onu kwordoqtorune njuuccattan orduk kiergel tangastaaq njuuccalary kwordorollor, bu tojon aata «seteetelj», bu «yspraabnjik» dien; bu tojottor taqsallar kuorattan saqa byraabalarygar. Seteetelj taghystadyna biir «qahaak» dien njuuccalaaq, onno djwuulluur, mwoghon, wuoghen, kyrbaan nehiliekten nehiliekke syryttadyna balaghan kurduk syarghalaaq, yaraqqanyn qolujdaqqa 30 buut qoloburdaaq, onon biir-ikki kwosko barar buollaqqyna 10 at talyyta, 3 kihi kytygyrahy barallar. Occogho saqa siriger syarghagha at kwolullubet, yngyyrynan syldjallar, onon at wuorujeghe suoq buolan, ol kenne sirge syldjar sylgyny tutaat barallar, bert twurgennik, argyyj aghaj bardaqqa qahaak anal kymnjyynan kyrbatalyyr sirdjitteri, attar (onton ebii) ungan bytaarallar. Onno tojon, qahaak ikkien kwomoloon kyrbyyllar sirdjitteri, ol kenne saqa duohunastaaghar «byygabar» dien aattaaq surugu yytar.

Yspraabnjyk tojon byraabalarga bu kwun tiijieghim dien qahaagy kytta surugu (beriet) tahaarar. Onno uluus orodonacaljniktara baar buollunnar dien.

Onno uon, swuurbe da kwostooq sirten munnjustan kwuuteller, 10-20-30 qonukka, biiter qonuk toqoru ysprabnjykka 20-ce aty bolbuod belemniiller. Soroq ardygar 30 qonukka dyly kelbet, soroq ardygar 10-ca ere qonugu aaghan baran keler, onno wuoruu buolar — Agha tojommut erde kelen abyraata dien. Ol kelleghine kwordoqqo ikki qahaaktaaq buolar, syarghata 50 buuttaaq, ol syarghatygar kihini tahyjarga belemnemmit oruoskalardaaq, bu yspraabnik tojon byraabagha kelen kiirbitin kwordoqqo, ulaqannyk uordajbyt, sangarar qohoonun ihitteqqe mwoghor, onton ulaqan kuttanyy buolar. Kulubalyyn, suruksuttuun, ystaarystalyyn sibiginehii, kuukunagha mustuu, onno qahaaktar kelenner orodonacaljniktarga kelsibit dien ikki kihi, biiter elbeq buollaghyna bies bytyylka arygyny bierenner, ol kenne swubeliir, agha tojonngutun toqtuu twuhen baran biir-biir kiiren kworsun dien onno saqalar eteller, wutuo swubegher ulaqqan bahyyba, ol kenne agha tojon bihigini munnjan yjytar wotto baar buollaghyna, en tojommut bejen wutuo sanaaghyttan tupsaran-tylbaastaan abyraar dien, dje ol kenne biir-biir duohunastaaq baryta «aghabyykka ajyy eter kurduk» kiiren taqsallar. Ol taqsan oloron kepseteller, tojommut baraqsan wutuo kihi byhyylaaq ebit dien. Soroq ardynga, oo, swurdeeq tojon, qajtaq tyynnaaq (ergijen) kelien bejebit buolla dien sanga (kuttal) buolar.

Iti yspraabnjyk tojon barar, sanaata tabyllybyt buollaghyna byraaba djyalatyn barytyn kworon uluus kulubatyn, suruksutun wuoreten, swubeleen barar, sanaata tabyllybataq buollaghyna djalangy bahyn-ataghyn kworboqtoon baran mwoghon-wuoghen «byygabar» ongorboqtoon barar. Ol baran sirdjikteri qajtaq da tietejbitterin inniger tahyttarar oruoskanan, onno kim kytygyras kuotan sahan qaalar, kim mwoltoghu tuttaran tahyttaran ol tahyjbyt djonnorugar eter: «Ehigi mieqe ytaamang, kurutujumang daghany, bejeghit tojottorgutugar ytaang, kurutujung», — dien. Otcotooghu tojottor barylara mannyk majgynnaaqtar buolbat, soroq tojon (sin) symnaghas, bert wutuo majgylaaq baar buolar, onnuk tojon saqalarga elbeq syl syldjybat, sotoru atyn sirge barbyt suragha ihillen qaalar.

Saqalary njuuccalar bulbuttaryn kenne djahalga, djwuulge 200 syltan taqsa syl olorbuttar. Onton saqalar wuorene sataan aghyjaghy tugu eme biler buolan, njuucca battala mannyk-mannyktar dien wukse satyyr buolbuttar. Onu njuucca deleghe bu kyrdjygy eteller dieqtere da buolan barannar, aryyj adaj toqtuur buolan barbyttar. Saqalar daghany aryyj elbeen, wuorenen ispitter. Iti biriemelerge soghoruu dojduttan burujga ingnenner «kwoske kelbit kihi» dien djonnor keliteleen ispitter, saqalarga iitille, ol djon kuhaghan majgynnaaq, uorujaq djonnor buolbuttar, saqa kuhaghan majgynnaaghy ol djonngo qolbohon, wuorenen uorujaq onton wuoskeebit saqalarga.

Iti kelbit djon kelin wottuger bert maany njuuccalar keliteleebitter, burujdaaghynan kwun yraaqtaaghyga utary turbut djon — sudaaryskajdar dien. Ol djon majgynnara bert wutuo, sehenneeq, kepseenneeq symnaghas djon, kyyhyrary, wuogheri, ataghastyyry bilbet djon, occogho saqalar kinileri bekke astynar buolan barannar (onu) aryt oduuluullar, tangaragha wungpetter dien. Ol djon ikki-wus syl buolan baran dojdularygar twonnubut suraqtara ihillen qaalar.

Iti djon keler buoltaryn kenne njuucca saqany ataghastyyra ulaqannyk namtaan ispit.

Ihineeghitiger twonun