Somossuunnar

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

KARAKANOV Osip Arqipovic,

70 saastaaq, Somorsun nehiliege,

Amma orojuona,

saqa, wuoreghe suoq

1933 s. Atyrdjaq yjyn 24 kwune, «Mundulaaq alaas»


                                     I

Bert bylyr bu bihi sirbitiger Aryylaaq diennge Amma wureq ilin wottuger qas da ini-bii djon oloottoro uhu. Oloru aattarynan: Syba Moqcos dien biilere; Tietejbit Bootur dien byhyj, Bwogho Bootur uol; Tabyly Mergen — Coqunaj bergen dien ytaaccy uol.

Bu djon kemnere kyrgys — wolorsuu wujete ebit. Bejelere buollaghyna buqatyyr, bary bootur djonnor ebit.

Occogho emie kiniler kurduk oloqtooq, majgynnaaq tastarygar yal olorbut, bert wugus aqsaannaaq naaqaralar dien olorollor ebit. Somossuunnar biir balystara bert bylyr sol yallarygar, Naaqara kihitiger, ojoq barbyta, siennere buolaaccyk Bwodjoko dien emie kwuusteeq, bootur buolar ogho kihi baar buolbut. Ol Bwodjokonu biirde saas Tietejbit Bootur tustan delbi oqtoror uonna kihini turuorbakka ere qaarga bukkujar. Mantan Bwodjoko bekke saatar, kybystar, kini ajmaqtara naaqaralar daghany bary battammyt kurduk sanyyllar. Ol gynannar naaqaralar sajyn tunaq saghana taajdarygar Syba Moqcostooqqo Bwodjokonu yytallar. Bwodjoko kelen, yhyaqtaaq uruu ongorobut, baran syldjyng dien taajdaryn yngyrar. Manyaqa araj Syba Moqcos soghotoghun baar buolan biir tot, baallybataq, sirge syldjar tingehe sonoghohun miinen, naaqaralarga barbyt. Atyn uolattar ilin wureqterge bultuu taqsannar suoq ebitter. Syba Moqcos ol baran biligi Amma Bwotungun ologhugar Bulun dien sirge tiijbite — biir kihi bert elbeq attary ataq baajtalyy syldjar ebit. Onu kworo isteghine sol kihi soghoruu wottunen cugas araj bert wugus serii-kyrgys djonnoro saalaryn, batastaryn, wunguulerin satanaq (saadaq yjaanar) mastarga yjaattaan oloron ilbis bwoghonu tarda, tojuk-silik, kyj-qaj bwoghonu tuoja-algyy olorollor, soroqtoro wunguulerin-batastaryn woro tutan talbaatana aqqan turallar ebit wuhu.

Onu kworoot Syba Moqcos abalana twuher da, bilii cugastyy ataq baajtalyy syldjar uolu at wurdunen swuuren soghotoqto batyjanan bahyn byha oqsor, twottoru dojdutun dieki swuurder. Ol swuurduuge tot sonoghos baraqsan tulujuo baara duo, ije-qara kwolohune twuhen at qara bilik buolan ungan qaalar. Manyaqa toqtoon ol bu dieki kworuoleebite, araj Abagha qocotun ihiger biir maghan at sylgy bwuteji is-tas wottuger kwotuoluu, kistii syldjar ebit.

Syba Moqcos atyn onno yytan kebiher da, ol maghan aty tutan ylan wurduger twuher da, ojutan qaalar. Ol ojutan ihen kwootto, araj naaqaralartan qas da attaaq kihi kini kennitten yj-qaj bwoghonu tutan, ekkireten kuturuk uopsuhunnaran iheller ebit. Kihi mantan yksyyr. Ol ikki ardygar qajyhan kwootto — bilii bejetin sonoghoho kini kennitten emie kuotan saltaj uobsa iher ebit. Kihi many kworon emie kengiir: «Qor doooor, onnooghoj sonoghohum oghoto kinilerge sitterbekke iher ebit», — dii sanyyr da, ojutan ispit. Dje ol kurduk syssannar biligi «Aatynga kwonguhun» tworduger kwonguske keleller da, Syba Moqcos biirde ojutan kebiher, naaqaralartan biir kihi cugasahan ihen, ata kwonguhu kyajan kwoppokko, qaalan qaalar. Otton bilii Syba Moqcos sonoghoho emie kwonguhu kwoton, dje djietiger kelsiher. Onon Syba Moqcos arycca kuotan dojdutugar Aryylaaqqa keler. Occogho naaqaralar biligi Bwotung siriger Solobuda kuoratyn tahynan Amma wurduger alaastarga syngahalaan olorollor ebit.

Syba Moqcos ol kelen djietiger biir ytaaccy inite Coqunaj Bergenniin serii sebe ebii ongoston, biir aattaaq udaghan djaqtar baaryn kyyrdannar, swuohu woloron septerin qaannaan oloron kworuu kwordorollor. Manyaqa udaghan kyyran biir kyrgyska tuttar twuuleeq oghu ylan algyy-algyy wus twogulleen twobotun ergiten talbaattaabytygar oq twobotuger qaan baar buola twuher. Onuoqa eter: «Kwun kwuoreje taqsyytygar soghoruu diekitten bert wugus attaaq kyrgys djono tiijen keliihikter, onno kwordoqqo bastyng kihilere, tuoraj tuhaqtalaaq djebin kugas aty miimmit, wunguutun woro tupput kihi buossu, ol kihini qaja eme njymanan ytan suullarar buollar, occogho ere djol-sorgu buoluo ebit, dje ogholorum ere buollargyt ol kihini tuora tuttar, syyha qamnyyr buolaajaghyt», — dien. Ol gynan Syba Moqcostooq kelieqtere dien belemnenen bii tamaq sirge ketehen olorollor. Bu olordoqtoruna araj bert wugus attaaq serii djono kwun kwuoreje ojuutugar soghoruu diekitten sielleren kiiren keleller. Araj many kwoottoro biir tuoraj tuhaqtalaaq djebin kugas aty miimmit, wunguutun woro tupput kihi bastaan keghinneren iher ebit. Many kworon Coqunaj Bergen ytaaccy uol bilii udaghan qaannaabyt oghunan at tuhaqtatyn kworon oghun yhyktan kebispite, oq baran aty tuhaqtatynan attary kihileri biirde suullarar. Naaqaralar mantan cugujan, bary twottoru tya dieki ojutallar. Tyagha attaryn baajan qaallaran baran ataqtarynan syssan kiireller. Coqunaj Bergen mantan twottoru swuuren ampaar djietiger djono baar siriger kiirer da, omunan buvlenen kebiheller. Naaqaralar keleller da, ampaar djie bwutej byha dirbijen Syba Moqcostooq kienin biir 9 saastaaq kyra maanylyyr ogholoro baaryn wunguu-batas ahylygar wolbut kihilerin twoloburuger kworduuller. Many yksaan, oghonu tahyldja annjan biereller. Onu serii djon oghunan ekkirete syddjan ytyalaan oghu bytyryys kurduk etiger qataannar wuste ergiten aghalan sol ampaaryn tahygar ytappytynan-songopputunan oqtorollor. Onton naaqaralar ampaary uottaan barallar. Djie twuort wottutten ubajan taqsar, ol wurduger tuora mahy-tiiti suullaran, djieni samnaran twuhereller. Somossuunnar yksaan manyaqa djie ihineeghi iinnge kiiren biereller. Ol kiitterin naaqaralar bilbeteqter, bary uokka buhan wolloqtoro dien sanaan kebiheller. Djieni uot sien kwul-kwomor buoltun kenne tuora twuherbit tiit mastaryn wurdunen naaqaralartan biir kihi kwulu bukkuja-bukkuja qaama, yllyy-tuoja, seterehe syldjybyt. Onu Coqunaj Bergen uol iin qappaghyn byyhynan kworo sytan kihini allarattan biirde woro ytan tahaarar. Kihi onno wolon bukkuja turar kwulun wurduger «kwus” gyna suullan twuher. Onton kuttanan naaqaralar bary attaryn wurduger twuhen kuotarga baattar. Ol baran naaqaralar oloccu «Qotuja wureghe» dieni woro batan kwohollor. Bu ikki ardygar somossuunnar biir bastyng kihilere Tietejbit Bootur dien wureghitten kiiren keler. Ol kiiren kyrgyhyy buoltun bilen, kyra maany ogholorun woloron baattaryn uonna djielerin uottaan baattaryn isten abalanar. Ol gynan udaghanyn kyyrdaran ilbis kwotoqtoron, Tietejbit Bootur bejetiger ilbis ingetteren woro babygyryy twuher da, kuotan meele swuurbutun Coqunaj Bergen ekkireten siten ylan, oghuur bya byraghan, tutan tiikke sworuu kwoton toqtotor. Ol kelgijen turannar kujaq keterdeller, onton wuste-twuorte oghunan ytyalaan kworollor da, Tietejbit taptarbat, onton byatyn twolo tardan kebiheller. Ontukalara ataghynan wunguutun batahyn woro tupputunan naaqaralar kennileritten ekkireten bara turar. Ol baran sol Qotuja wureghi woro swuuren naaqaralar Qoton Bulgunnjaq dien sirge qono sytallarygar tiijen biiri da ordorbokko, batahynan twuhuteleen, kyrgan, kydyjan kebiher. Biir da kihi utarsar, turuulahar kihi dien oncu suoq buolar. Tietejbit Bootur soghotoghun tiijen kyajan-qoton bwuteren erdeghine, djono somossuunnar dje tiijbitter.

Araj onton biir Taky Uus dien kihi erde bilen sol djonun kytta qonsubakka, mwokkuhen atyn sirge baran kwurenen aaha turbut. Ol kihi orput.

Ol kenne biir kihi kuotan allara kwuolj baarygar kiiren umsan qaalbyt, onu oqtoro baranyar dieri ergije syldjan ytyalyy sataan baran bullurbakka gynan baran, uohe dieki qallaan ohuutun dieki tutan turan alghaan baran, biir oghu yppyttara ergijen kelen twuhuutuger mancaary byyhygar umsan sytar kihini ketegher twuher. Kihi onno wolon taqsar. Qor onnuk swuluhunneeq, ilbisteeq oqtooq tyllaaq buolallara wuhu bylyrgylar.

Somossuunnar onon Naaqara djonun wuuren sirderin sir ongostummuttar. Araj ol biir Taky Uus dien kuotan ordubututtan qojuut Taky uuha Naaqara wuoskeebit. Naaqaralar oloqtorugar qojuut bwotungner oloqsujbuttar. Bwotungner bu Somossuunu, Abaghany kytta biir djon ebitter bylyrgyta.


                                     II

Sol Tabyly Mergen dien ol seriige emie syldjyspyt kihi ebite wuhu. Kinini araj biir ere minge bie ujara wuhu. Uonna ylbycca sylgy ujan ildje syldjybataq bwodong-tworoljgu kihite ebit.

Tabyly Mergen biir aattaaq kyrdjaghas ojuunu wolorbute wuhu. Ol ojuunun abaahyta qara suor buolan qaaghyrgyy twuhen baran, qallaannga djabynygar kwotor. Onton syltaan Tabyly Mergen iiren siri-dojdunu kerijen wolor. Woloruger ol ojuun wuorunen iiren ojuuttar unguoqtaryttan Ammany kwotuten taqsaary atyn tahyjar da, ata buolbat, ol ihin attyyn-bejeliin onno tiikke yjaanan wolor. Ol wolbutun aghalan Somossunnga Kieng Ieje dien sir tyatygar arangastyyllar. Ol arangas bu kennikige dieri turar buolara. Biligin suoq buoluo.

Bihi wobugelerbit sehene iti kurduk kepsenillere.

Bu seheni bylyr Bwogho Kuoma dien kihi baara kepsiire.


Ihineeghitiger twonun