Tihikeen Bwogho, Bet Qara, Dygyn Bootur

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

MALYSЕV Feodor Ivanovic,

86 saastaaq, Nyssnej-Amma nehiliege,

Taatta uluuha,

saqa, wuoreghe suoq

1929 s. Altynnjy 23 kwune, «Mejii Baaly»


                                         I


Bet bylyr, bu nuucca saqany bastyy-kwostuu iligine, arghaa woruske Dygyn Bootur dien olootto wuhu. Kini occotooghu saqagha mugur yraaqtaady, qoruol keriete bahylaan, bajan-tajan olorbut.

Dygyn Bootur bejete kworunge da olus ebit, kini anygynan buollaghyna wus angaar sahaannaaq wurduk, angaar qaraghyn uuta qojuut 30 muunta, sototo wurduk unguoqtaaq nuuccany wottugunen wurduk, buqatyyr, occotooghu da djonton uraty ulaqan kihi ebit. Ol qojuut nuucca buldjatyn dwokso bergehetinen sapsyjan kebihere wuhu. Kini buldjany kwuoq isteeq saqsargagha qoluura wuhu. Ete ahyjaryn: «Bu tuoq baghajy kelen twuherij», — diire wuhu. Ol onnuk kihi bylyr kwunun saghana, bajan-tajan oloron wugus serii-kyrgys kihileeq taqsytalaan uluus aqsyn, bet aattaaq djonnoru kyrgan, kyajan ylan baajdaryn baaj, bejelerin qamnaccyt, qamaanda ongostor wugesteeq. Dygyn Bootur ologho worus arghaa engere «Saqsary» dien kwuolj qonuutugar ebit. Kini bwoghos-qamnaccyt, seriihit djonnordooq, uolattardaaq. Biir Caal Bas dien, ikkis Taas Ullungaq dien aattaaq bwoghos uolattardaaq. Balartan Taas Ullungaq uolun Dygyn bejete wolottoron turar. Ol kenne biir Kyrynaastyyr dien aakka taqsybyt kyystaaq. Ol kyyhyn Boroghon Bet Qara ojoq ylaary biirde Dygynnga ongoston kiirer. Bet Qara djadangyta da olus, bejete wugus ajmaq-caghar da baara billibet, biir tulaajaq emeeqsin ijeleeq ere ebite wuhu. Kini kettej bullunan, balygynan iitinen olorbut, tuuluur, kujuurduur, ajalyyr. Bu kihieqe Dygyn Bootur djadangyta, bystagha bet dien, kyyhyn ejenen ojoq bierbet. Mantan abalanan Bet Qara dojdututtan wugus serii djonun qomunan, biirde seriilii Dygynnga kiirer. «Kini baaj buolan, ontukajyn erenen, miigin djadangy, kylgas-qara kihini ataghastyy sanaan kyyhyn aattaan kworduobutu, bierbet buollagha», — dien eten-sanaan Bet Qara kiirbit. Ol kiiren biir sirge kwossuhenner Boroghon Bet Qara Dygyn seriitin kytta wolosson, Dygyntan bet wugus kihini woloron ajmalghany, ajdaany tahaarar. Ol biriemeghe Bet Qara ere buolbataq, Dygyn kyyhyn aatygar, ol kenne kini battalyn inniger atyn da uluustartan bet wugus seriileeq buolan, kyrgys djono kiire-kiire kyrgyhar, wolossor buoltar. Manyaqa Dygyn daghany kwohon taqsa-taqsa yhyaq yha oloron bet, kwuusteeq djonnoru yngyttaran yla-yla tutan, woloron, soroqtoruttan djulajan da kiirteliir buolbut.

Dygyn ol kurduk Boroghon uluuhun kytta bet wor djylga-kwunnge kyrgyha sataan baran Bet Qarattan cegien djulajan twonnon, teskileen kiirere wuhu. Bet Qarany wolottoruon, tuttaryan bagharar da, kinini kyajyaq kwuusteeq, bwoghos kini djonugar, seriitiger qaja da aattaaqtan twubespet.

Manyaqa bu kihi Taatta siriger Igidej uuhun twordo buolbut Tihikeen Bwogho bylyrgyta bet bwogho, byhyj suragha ihillerin istibit. Tihikeen Bwogho bylyr Boroghonu uonna Djoqsoghonu kytta kyrgyhan kyattarbataq emie biir bet aattaaq kihi ebit. Ol kihini biir sajyn Dygyn yngyttarar. Manyaqa aattaaq yhyaq buolar. Bu yhyaqqa saqa uluustaryn biller aattaaqtara bary mustallar. Boroghon Bet Qara emie baar buolar. Kiirbit bwoghostor bary maanylatallar. Dygyn Bootur occotooghu (qangyl) majgy byhyytynan mustubut kyyhy byldjahar bwoghostorgo: «Kim kyajbyt, min kyyspyn Kyrynaastyyry ojoq ylyaqtaaq, onon oojnoon, betkitin bissin, aakkytyn yssyn», — dien buolar. Manyaqa bet uhun oojnuu buolar. Ol oojnuuga Tihikeen Bwogho Bet Qarany kytta batahynan «bet byldjasyhan» kiissenner, kwuruoq (djon) ortotugar Bet Qarany Tihikeen woloron kebiher. Onon Tihikeen aattaagha woloron, wurduk-bwogho aaty ylan, Kyrynaastyyr kyyhy ojoq ylan taqsar.


                                       II


Tihikeen Bwogho Dygyn Bootur kyyha ojoqtonon dojdutugar Igidej siriger «Tabyjyky» dien alaaska oloror. Kini berke kyrdjybyta wuhu. Aghyjaq aghaj swuohuleeq, qata wuksuger bullunan iitinen olorbut. Kini wujetiger kimieqe daghany kyattarbataq, kinini qaja da bejeleeq utarbataq kihite, buolun kihi ebit. Bu olordoghuna Tihikeen dwokso bukatyn kyrdjan uottan araqpat buoltun kenne Ammagha oloqtooq Tyaraha bettere, biir tulaajaq emeeqsin uolattara Ilgiele uonna Ingerce dien ikki ini-bii bwogho, occogho tuoqqa da bappataq twuokun-orospuonnjuk djonnor baallara: «Beje ere, bu Igidej uuha Tihikeen Bwogho dien aatyrbyta, suraghyrbyta da alys ee, kini bylyr aattaaq Bet Qarany woloron, Dygyn kyyhyn Kyrynaastyyr dien wutuo djwuhunneeq djaqtary ylbyt diillere, kini qajtaq kihi aatyrar ebitin, qaja bejeleeq soghotoghun suraghyrbyt qaranyj!» — dien etinen, bu djon biirde kwuon kwosso, qaan qassa, woloron wohoron wurduk aatyn yla ongoston tiijen keleller. Ol kelenner Tabyjyky alaas qaldjaajytyn wurduger oloror balaghan djie ihiger kiiren kwoton twuheller. Manyaqa kiirbittere, araj biir sygynnjaq, etin kyp-kyhyl gyna uokka sieppit, qaar maghan battaqtaaq bert kyrdjaghas oghonnjor sirejin saba tuttan baran, uot kytyytygar yskaamyja baarygar argynnjaqtaan oloror ebit.

Biir eriekes, wucugej djwuhunneeq djaqtar syldjybyta, ojogho byhyylaaq djie qangas wottuger syldjar. Kiirbit djon Irgiele uonna Ingerce buolannar unguo dieki oronngo oloro twuhen, kworon olorollor. Bu olordoqtoruna ubaja turar uot mahyttan biir uhun qardaghas kelen bilii oloror oghonnjor sygynnjaq kwoqsuger twuher da, onno wojonon ubajan barcygynyy turar. Manyaqa oghonnjor miinin da tattarbat, kini utujbut kurduk buolan oloror. Balaj buolan baran djaqtar ojon kelen: «Ajyy, saatar baghajy etin uot siirin bilbet buollagha, qaja aattaaq ete biligi Taas Ullungaghy kepsiilleriger dieri taas du, muos du» dien baran qardaghahy uot annjarynan ohoqqo ylan eher. Djaqtar sangatygar sanga uhuktan, sorujan Tihikeen (oghonnjor) dje oloro twuher. Ol uhuktan kiirbit djonun dieki carapcylanan kworon kepseter. Manyaqa Irgiele uonna Ingerce buolannar: «Oghorduk Tihikeen Bwogho, en wurduk, menge aakkar oojnuu-kwule, bet bissihe, kwuon kwossuhe kiiren olorobut», — dien eteller.

Onu: «Tukalaryam, ol any min ederim kurduk buoluom duo, bylyr kulan syldjan araj iti allara oojnuur kwolujeber kiiren wuste ojon tuoruur baarym, onno taqsan boruobalahan, qolohon kworuoghung», — diir. Onon bary wuhuon taqsan alaas ortotugar baar kwoluje muuhugar kiiren qolohon kworollor. Manna oghonnjor syyryn annyttan kwuolu muuhunan kuulagha tiije ojuoluur. Ol ojuolaan, alta ojuunan kwuolu tuoruur. Many kworbutteriger ere swop twubehen Irgiele ikki, Ingerce ikki bekke djulajallar. “Onnooghor uot siirin bilbet etteeq-qaannaaq kihi ebit», — dien bokuoja suoq attaryn wurduger twuhen, arghaa dieki kuotallar.

Manyaqa Tihikeen Bwogho ongoston kennileritten ekkireter. Ol ekkireten Tihikeen biligi Qalyng-Yyr sihiger (Amma, Taatta ikki ardynaaghy sis) tiijen kwootto — ikki swuune tiit sap kurduk qatyllan qaalbyt. Many wojduon kwootto suollara Irgiele, Ingerce ikki kuotan ihen kwuusterin yraaqtan djulajbyt abalarygar qatan billeren baattar ebit. Mantan swugun berinie suoq majgylaaq djon buoltar dien sanaan twonnor.


                                        III


Tihikeen Bwogho woloruger: «Any min kyryjdym, miigin unguoq tutar swoptooq bwoghos cugahynan wuoskeebete, kinilerge wurduk aatyn bieren unguoq tuttaryam keriete, bejebin bejem ytygylanyyhykpyn», — dien taqsan, alaahyn biir tomtorugar iin qastan, bejetin bejete tyynnaaqtyy kwomunen unguoq tutummuta wuhu.



Swurun sirejge twonun