Tygyn Tojon

Бикитиэкэ диэн сиртэн ылыллыбыт
Перейти к навигации Перейти к поиску

NIKOLAJЕV Dmitrij Stepanovic,

48 saastaaq, Qoro nehiliege,

Kuorat orojuona,

saqa, wuoreghe suoq, qolkuostaaq

1931s. Kulun tutar 21 kwune, «Qoro-Shestakovka»


Tygyn dien nuucca omuk saqany ylyan inniger olorbut saqa bylyrgy mugur yraaqtaadyta buolbut kihi. Kini ologho biligi Cocur myraan annygar «Ytyk kwuol» dien sirge ebit. Tygyn emeeqsinneeq, qas da uolattardaaq, oloru aattarynan etteqqe:

1. Callaajy Bwogho, — ulaqan buojun;

2. Cabyada Bwogho;

3. Bwodjoko Bwogho;

4. Taas Ullungaq — ullungagha taas kihi;

5. Woljkoroj — sylgyhyt uol. Uonna biir Kyrynaastyyr dien maany kyystaaq. Tygyn sylgy-ynaq baajdaaq, aqsaana billibet serii, kulut djonnordooq ebite wuhu. Kini ologho, baaja biligi bu soghoruu «Ojuu Qatyng» dien sirge tiije tajaan olorbut ebit. Ol toloru kini kihite, swuohute, ologho ebit.

Tygyn djono-ajmagha, seriite occogho Qoro uonna Qangalas djono ebittere wuhu. Kini saghana bu dojduga tula, soghoruu Qangalahynan, arghaa tyanan, biligi Nam tyatynan Tongustar bet wugus, qalyng bwologhunen olorolloro wuhu.

Ol tongustary kytta Tygyn bert wor djylga dieri kyrgyhan, kyajan daghany, kyattaran daghany olorbut.

Kenniki Tygynnga biir Cabyyda Bwogho dien bet berde, kwuusteeq, seriihit kihi wuoskeen, ol kihi tonguhu qoton bu dojduttan syghajbyt, wuurbut. Ulaqan qaannaaq kyrgyhyy kennitten tongustar Woluone worus ustun wuohe dieki biir taaska (qajagha) tiijen toqtoon olorbuttar. Ol qajattan Cabyyda Bwogho baran emie wuurbut, onon ol qajany qojuut «Cabyyda Qajata» dien aattaabyttar. Qojuut dekse saqa olodurbut. Onton yla tongustar saqa tahyttan tejen naar tya, wureq bastaryn bulan ologhurarga baattar.

Tygyn Tojon tonguhu ere kytta kyrgyhyynan uurajan qaalbataq, kini arghaa Bwuluu sirin bulan emie kyrgyha syldjybyt. Ol kenne ilin saqa uluustaryn kytta emie seriilehe syldjybyt. Onon kini olus aatyrbyt, suraghyrbyt, bwutun saqa omuk djonugar, ajmadar bahylyk, yraaqtaaghy keriete buolan olorbut. Kini utaran seriinen kelbit baara ihillibet, keltej kini ere kerije syldjan kyrgar, kwuon kwossuher aattaaq, saqagha kyrgyhy wuoskeppit Tygyn ebite wuhu.

Tygyn ol kurduk aatyran oloror kemiger kyyhyn Kyrynaastyyr dieni ojoq ylaary atyn uluus wutuolere, bettere kelen kworduuller da, biirge da swobulenen bierbet. Kini kyyhyn aatygar wus dojdu saqatyn aattaaqtara musta satyyllar, kyrgyhan wolosson da kworollor. Ol kurduk Kyrynaastyyr kyys suraghyrbyt, kini djwuhune wucugeje, wutuote occotooghu saqa betterin mannjytara, baghardara wuhu. Mantan Tygyn Tojon biir sajyn kien suraghyryylaaq sylgy yhyaghyn «yhyaq» terijbit. Yhyaghar Tygyn uluus aajyttan billiileeq bwoghostoru, kwuusteeqteri yngyrtalaabyt. Ol kenne occotooghu majgyn byhyytynan yhyaqqa djon-serge ortotugar kepseenneeqtii oojnuularga kyajbyt bwoghos kihi ojoq ylyaqtaaq ebit. Onon uluus aajyttan saqa bettere, bwoghostoro kiirteleen, Tygyn yhyaghar syldjybyttar. Olor isteriger biir occotton billibit kihi Boroghon betteeghe Bet Qara dien kihi baar buolbut. Kini ulaqanynan daghany, kworunge da wucugejinen occotooghu saqagha wucugej kihi, kwuusteeq, bet kihi baara wuhu. Yhyaqqa araas oojnuular, kylyy, kuobaq, tustuu, ojuu, ystanga buolbut. Ol kenne syssyy, syal ytyhyyta buolutalaabyt. Manyaqa bary oojnuularga barytygar Bet Qara kimi da tuluppataq. Onuoqa Tygyn Bet Qarany swoghon, bu kihi min aattaaq byhyj, bwoghos djommun barylaryn kyajda, tuoq da oojnuuga tuluppat kihi buolla dien syrsyy terijer. Bu syssyyga Tygyn eter: «Ce, any bu Ytyk Kwuoljten soghoruu Ytyk Qajagha dieri baran settete ergijen kyyspyn kytta syssyn, kim kuopput min kyyspyn Kyrynaastyyry ojoq ylyaqtaaq», — dien.

Manan dje ataq syssyyta buolar. Syssyyga Boroghon Bet Qara kiirser. Syssyy Dygyn eppitin kurduk, Ytyk Kwuoljten Soghoruu Ytyk Qajagha dyly settete ergijen kelieqteeqter. Atyn kihi djulajannar syssyyga kiirbetter. Araj Bet Qara soghotoghun Kyrynaastyyr kyyhy kytta kiisser. Ol syssannar sette ergijii bwutuutuger dieri Kyrynaastyyr qaalsybakka sampaj olosson iher. Bet Qara bet nehiile taqsyyga biir ojuunan ere djaqtary kuotan taqsar. Ol kuotan taqsan Bet Qara Kyrynaastyyr kyyhy sonno bietekke uuraan, syllaan, kyajbyt kihi byhyytynan kini ojoq ylar. Djaqtar Bet Qaragha kergen buolar. Bet Qara ytaaccyta da oluha wuhu, ol yhyaqqa kini toloon unguorguttan turan teleen ovunan ytan, syalga tuheren Tygyntga bekkiheppite upu. Onon Bet Qara Tygyn yhyadar ulaqan oojnuuga kiissihen, bastaan, Tygyn kyyhyn ojoq ylan kwutuot buolta wuhu.


                                     II


Tygyn iti kurduk aatyran olordoghuna, ol yhyaq sajynyn nwonguo sajynygar saasky kwomuolunen worus ustun boluotunan nuucca seriite kelen kyrgyhyy buolbut. Occogho worus biir twobuleghe arghaa myraan annynan, attanan swuurere wuhu. Iti biligi qatyystaaq twobuleghe ulaqan wuos ebit, occogho kuoratyn ologho ihildje aryy ebit. Ol aryy ihiger qaraq-qaraq kwuoller, kwolujeler ebittere wuhu.

Nuuccalar kelen iti biligi Tygyn djietin kurduk sytyary tutullubut qoroghor baasnalary turuottaabyt. Boluotka baryta belem djieleri aghalan biir twuun tutan ongoron kebispittere wuhu. Onuoqa saqalar sassyarda turan kworbuttere, syhyyga toloru nuucca djielere buolbuttar. Many djiibe ongoston ogholor uonna ulaqan da djonnor cugahaan tiijen baasnalary cungnatalaan kworbutter. Manna kwordoqtorune djieleri tula kempieti, bireennjigi, ol kenne oghuruonu, qoruongkany kutan telgeppitter ebit, many tiijen wugus ogho, djaqtar, kihi buolannar itigesteen baattar. Ol itigestii turdaqtaryna wuohetten birebine mastary twuherteen uljtu melitteren, wolotteen barallar. Ol kenne uotunan ester buoraqtaaq, esteriileeq mintiepke saalarynan ytyalaan wolottuuller. Mantan saqalar mustannar Tygyn tojonnooq buolan iti biligi Saqsary bulgunnjaghyttan turan, oq saalarynan kyrgyhallar. Bet wor kemnge dyly saqalar berimmekke ytyalaspyttar. Ol ytyhyyga araj baasna cuolghanynan biir nuucca tojono kihi kworon turaryn twubehinneren angaar qaraghyn tehe yppyttar. Tygyn djono, seriite buolljagha tabyllan wolon oqton ispitter, araj Tygyny bejetin bullja qoppot ere wuhu. Manyaqa Tygyn bullja kelen twusteghine: «Bu tuoq djiibe baghajy dyygynaabytynan kihieqe kelen qatanar doghoor?» — dii-dii bergehetinen sapsyjar wuhu. Bullja qoppokko Tygyn worgo dyly wolorsubut. Onu nuucca seriitin tojono tupsabyt dien albynnaan ylan, yngyran aghalan arygy toj iherden itirden, anal soqso ongoron, soqsogho killeren woloottor. Soroq saqa betterin tututalaan ylan wus sahaannaaq wurduk yjyyr argy maska kanaat byalarga yjatalaan wolottoobutter. Soroq seheninen Tygyny ol wus sahaannaaq argy maska yjaabyttara wuhu, onno ulaqana bert buolan tobuktaan oloron wolbute wuhu dien sehen buolara. Tygyn wolbutun kenne qaraghyn uutun yjaabyttara angaara 30 muunta buolta wuhu. Sototun unguogha nuucca ulaqan kihitin wottugun qaraghynan buolta wuhu. Onu soghoruu yraaqtaaghyga kworuuge yyppyttaryn yraaqtaady: «Bu wucugej kihini tyynnaaqtyy ylyaqqyt ete, kini saqa qoruola buoluon swop kihi ebit, onu syyha wolorbukkut», — dien, dwokso ol wolorbut tojonu semeleen, burujdappyta wuhu.

Tygyn ikki uola — Callaajy, Bwodjoko buolannar kyrgyhyyga twubehen qojuut wolbuttere wuhu. Emeeqsine biir sylgyhyt uolun kytta Tygyn uola Woljkoroj buolannar biligi Nam sirinen qotu du, ilin du kwureebittere wuhu.

Onton Taas Ullungaq dien ullungada taastaaq, site kwuusteeq buolar cincileeq kihi — ogho wuoskeen ererin: «Bu miigitten orduk kwuusteeq kihi wuoskuor swobo suoq», — dien, Tygyn bejete tyynnaaghar erde woloron kebispite wuhu. Onu qojuut Tygyn soqsolonon turan uolun aattaan aqtan, wolorbutun kemsimmite wuhu dien qohoon buolara wuhu. Tygyn wolorun kytta saqa nuucca bas biliitiger kiiren barbyt.

Ihineeghitiger twonun